- Liittynyt
- 8.10.2006
- Viestejä
- 3 347
Sellaiset 11 000 vuotta sitten:
"Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. Lähi-idästä neoliittisen kauden alussa, hedelmällisen puolikuun alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eaa.) rukiin jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljely. 8500-luvulla eaa. ns. esikeraamiselta kaudelta lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500–7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljely levittäytyi itään Keski-Aasiaan ja länteen Kyprokselle, Anatoliaan ja 7000 eaa. mennessä Kreikkaan. Pääosin emmer- ja einkorn-vehnään perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen Keski-Euroopan n. 4800 eaa.
Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti useita kertoja, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla merkitystä.
Nykytiedon mukaan maanviljely kehitettiin Lähi-idän lisäksi riippumattomasti Pohjois-Kiinassa (7000 eaa., kasveina mm. hirssi ja soijapapu), Etelä-Kiinassa (7000 eaa., mm. riisi), Keski-Meksikossa (4000 eaa., kesäkurpitsa, maissi, papu), Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (3000 eaa., mm. durra, hirssi), Etelä-Amerikan ylängöillä (3000 eaa., mm. peruna, kvinoa), Etelä-Amerikan alangoilla (3000 eaa., mm. maniokki, bataatti), Pohjois-Amerikassa (1000 eaa.,mm. kesäkurpitsa, auringonkukka, iiva) ja Kaakkois-Aasiassa (ajankohta epävarma, mm. riisi, kookospähkinä, sitrushedelmät)."
Monilla ihmisillä on jostain syystä kuvitelma, että evoluutio ja sopeutuminen veisi aina satoja tuhansia, peräti miljoonia vuosia, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Evoluutio etenee useimmiten harppauksittain. Viljatuotteisiin sopeutuminen ei ole juurikaan tuottanut tuskaa, koska ihmisellä on aina ollut kyky käyttää hiilihydraattia ravintona, kuten suurimmalla osalla maailman nisäkkäistä ja muistakin eläimistä. Paljon suurempi asia on maidon käyttäminen, koska ihmiselle on kehittynyt suhteellisen lyhyessä ajassa kyky hajottaa maidon laktoosia laktaasi-nimisen entsyymin avulla. Tässä on eroja eri väestöjen kesken, esim. Aasian ja Afrikan maissa tämä ominaisuus on selkeästi vähemmistöllä, mutta eivätpä ne siellä paljon maitoa juokaan.
Jos ihminen olisi tarkoitettu syömään vähän hiilihydraatteja, niin miksi sellaisella dieetillä on suurimmalle osalle niin kovin vaikeaa olla? Suuri osa tutkimuksiin osallistuneista jätti leikin kesken, joissakin tapauksissa kato oli jopa 40%. Kaikista suurimmat terveyshyödyt on saatu ruokavalioilla joissa on lisätty täysjyvätuotteiden määrää. Tästä on lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja varsinkin laihdutuksen kannalta kattava tutkimus on tehty esim. vuonna 2001. Mitä tulee kivikautisen ihmisen ruokavalioon niin se on varmasti vaihdellut alueittain, riippuen siitä mitä on ollut saatavana. Ja varmasti ne sen ajan ihmiset ovat etsineet mahdollisimman energiapitoisia kasviksia, kuten juurimukuloita, hedelmiä, marjoja. Kivikautisen ihmisen vuorokautinen kalorinkulutus oli muuten n. 8000 kcal, eli ihan suoraan ei voi verrata meitä heihinkään.
"Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. Lähi-idästä neoliittisen kauden alussa, hedelmällisen puolikuun alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eaa.) rukiin jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljely. 8500-luvulla eaa. ns. esikeraamiselta kaudelta lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500–7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljely levittäytyi itään Keski-Aasiaan ja länteen Kyprokselle, Anatoliaan ja 7000 eaa. mennessä Kreikkaan. Pääosin emmer- ja einkorn-vehnään perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen Keski-Euroopan n. 4800 eaa.
Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti useita kertoja, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla merkitystä.
Nykytiedon mukaan maanviljely kehitettiin Lähi-idän lisäksi riippumattomasti Pohjois-Kiinassa (7000 eaa., kasveina mm. hirssi ja soijapapu), Etelä-Kiinassa (7000 eaa., mm. riisi), Keski-Meksikossa (4000 eaa., kesäkurpitsa, maissi, papu), Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (3000 eaa., mm. durra, hirssi), Etelä-Amerikan ylängöillä (3000 eaa., mm. peruna, kvinoa), Etelä-Amerikan alangoilla (3000 eaa., mm. maniokki, bataatti), Pohjois-Amerikassa (1000 eaa.,mm. kesäkurpitsa, auringonkukka, iiva) ja Kaakkois-Aasiassa (ajankohta epävarma, mm. riisi, kookospähkinä, sitrushedelmät)."
Monilla ihmisillä on jostain syystä kuvitelma, että evoluutio ja sopeutuminen veisi aina satoja tuhansia, peräti miljoonia vuosia, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Evoluutio etenee useimmiten harppauksittain. Viljatuotteisiin sopeutuminen ei ole juurikaan tuottanut tuskaa, koska ihmisellä on aina ollut kyky käyttää hiilihydraattia ravintona, kuten suurimmalla osalla maailman nisäkkäistä ja muistakin eläimistä. Paljon suurempi asia on maidon käyttäminen, koska ihmiselle on kehittynyt suhteellisen lyhyessä ajassa kyky hajottaa maidon laktoosia laktaasi-nimisen entsyymin avulla. Tässä on eroja eri väestöjen kesken, esim. Aasian ja Afrikan maissa tämä ominaisuus on selkeästi vähemmistöllä, mutta eivätpä ne siellä paljon maitoa juokaan.
Jos ihminen olisi tarkoitettu syömään vähän hiilihydraatteja, niin miksi sellaisella dieetillä on suurimmalle osalle niin kovin vaikeaa olla? Suuri osa tutkimuksiin osallistuneista jätti leikin kesken, joissakin tapauksissa kato oli jopa 40%. Kaikista suurimmat terveyshyödyt on saatu ruokavalioilla joissa on lisätty täysjyvätuotteiden määrää. Tästä on lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja varsinkin laihdutuksen kannalta kattava tutkimus on tehty esim. vuonna 2001. Mitä tulee kivikautisen ihmisen ruokavalioon niin se on varmasti vaihdellut alueittain, riippuen siitä mitä on ollut saatavana. Ja varmasti ne sen ajan ihmiset ovat etsineet mahdollisimman energiapitoisia kasviksia, kuten juurimukuloita, hedelmiä, marjoja. Kivikautisen ihmisen vuorokautinen kalorinkulutus oli muuten n. 8000 kcal, eli ihan suoraan ei voi verrata meitä heihinkään.
