Kyllä "ketä" on ihan hyväksyttävä tapa ilmaista asia jos o kotosi Suomen Turuust!
Tänne Turkuun muutettuani olen kuullut tuota vääräoppista ketä-sanan käyttöä huomattavasti vähemmän, kuin Vaasassa. En kyllä käsitä miten se on Vaasan suuntaankin päässyt leviämään, kun ei tuota ruttoa ole omien havaintojeni mukaan muualla pohjanmaalla. Kai ne kulkutaudit leviävät rannikkoa pitkin.
Pohjanmaalta lähtöisin olevana käytän kolmannessa persoonassa puhuttaessa sanaa "se", oli sitten kyseessä, koira, norsu, tai ihminen. Turussa kaikki vääntävät kirjakieltä kolmannesta persoonasta puhuttaessa. "Kävimme hänen kanssaan puistossa pissillä". Kuulostaa hassulta? Aivan, kyse oli koirasta. Luultavasti minua vastaavasti pidetään täällä junttina, kun käytän noin alentavaa ilmaisua ihmisestä.
Omassa puheessani minua häiritsee sopivan ilmaisun löytäminen tuolle seurustelukumppanilleni.
Pohjanmaalla asuessani emäntä-sana oli täysin poliittisesti korrekti ilmaisu ja muutenkin lyhyt, ytimekäs ja toimiva. Täällä sen sijaan saat samantien junttileiman otsaasi ja viisitoista telaketjufeministiä ryntää kastroimaan sinua, jos menet tuon sanan sanomaan julkisella paikalla ääneen.
Avopuolisoa käytän virallisissa yhteyksissä, mutta normaalissa arkisessa puheessa se on liian jäykkä ilmaisu. Avokki olisi lyhyt ja ytimekäs, mutta se olisi minusta huomattavasti sopivampi lempinimi avohoitopotilaalle. Samaten se on varsin samanlainen sana vajokin kanssa. Särähtää omaan korvaani, jos joku tuolla nimellä sitä seurustelukumppaniaan kutsuu.
Tyttöystävä oli ihan kiva nimitys teini-ikäisenä, kun sekoili niiden alaikäisten tyttölapsosten kanssa, eikä homma ollut vakavalla pohjalla. En nyt kyllä aikuisiällä enää viitsisi sanoa tuota eukkoani tyttöystäväksi parin vuoden yhdessä asumisen jälkeen.
Ei tuo tyttöystävä-sana kuitenkaan särähdä omaan korvaani jonkun toisen käyttäessä sitä. Ehkä pitäisi vain viedä tuo avopuoliso/avokki/emäntä/eukko/tyttöystävä(...) vihille, niin päästäisiin tästäkin ongelmasta?