Kolmas rokoteannos voi aiheuttaa osalle haittareaktioita, uusia turvallisuushuolia ei ole kuitenkaan noussut
Fimea koostaa parhaillaan tuoreita lukuja koronarokotusten haittavaikutuksista. Fimeaan oli tullut 19. lokakuuta mennessä 67 kolmatta rokoteannosta koskevaa haittavaikutusilmoitusta.
THL suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Pihla Loula HS
3.11. 2:00 | Päivitetty 3.11. 6:17
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri
Hanna Nohynek kertoo, että kolmannesta koronavirusrokotusannoksesta seuraavien haittareaktioiden todennäköisyys on suurempi nuoremmilla kuin vanhemmilla.
Kolmansia annoksia annetaan tällä hetkellä Suomessa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille, joiden joukossa on paljon nuoria Modernan koronarokotetta saaneita.
Lue lisää:
Helsinki avasi 60 vuotta täyttäneille ajanvarauksen kolmansiin koronarokotuksiin
”Nuorilla vasta-aineet ovat yleensä korkealla, ja lisäksi Modernan rokotteessa mrna:ta on sata mikrogrammaa, joka on paljon enemmän kuin Biontechin ja Pfizerin koronarokotteessa, jossa mikrogrammamäärä on 30”, Nohynek sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Haittareaktioissa on kyse myös annosvasteesta. Nythän Moderna on hakenut oman rokotteensa tehosteannokselle puolitetun annoksen myyntilupaa, ja EU:n komissio on sen Euroopan lääkeviraston [Ema] suosituksesta myöntänyt.”
Osa kolmannen annoksen seurauksena tulleista voimakkaista reaktioista on voinut johtua siitä, että rokotusten ensimmäisen kahden annoksen seurauksena immuniteetti on ollut edelleen hyvä ja mrna:n annosmäärä niin suuri. Ongelma ei juurikaan koske iäkkäitä, sillä heillä immuunijärjestelmä ei ole yhtä voimakkaasti reagoiva, Nohynek huomauttaa.
VIIME VIIKON perjantaina arvostetussa The Lancet -tiedelehdessä julkaistu
israelilaistutkimus arvioi kolmansien koronarokotusannosten vaikutusta suojatehoon.
Tutkimus pohjautuu paikallisen terveydenhuollon tietovarastoihin. Tiedot kerättiin noin 720 000:sta kolmannen annoksen saaneesta ja samankokoisesta kontrolliryhmästä.
Tutkimukseen osallistuneiden mediaani-ikä oli 52 vuotta ja seuranta-aika keskimäärin 13 päivää. Tutkimuksessa ei ollut mukana immuunipuutteisia eikä terveydenhuollon henkilökuntaa.
”Israelilaisesta tutkimuksesta tiedämme, että kolmansista annoksista seurannut haittaprofiili ollut samankaltainen ja jopa vähäisempi kuin toisista annoksista. Toki on huomioitava, että kyseiseen tutkimukseen osallistui lähinnä vanhempia ihmisiä”, Nohynek sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Samassa tutkimuksessa rokotuksen suojatehon todettiin olevan kolmannen annoksen jälkeen erittäin hyvä, 93 prosenttia vähintään seitsemän päivää rokotteen saamisen jälkeen.
”Mitään erityistä uutta haittasignaalia ei ole noussut esille.” – Hanna Nohynek
THL ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea seuraavat tarkkaan kolmansien annosten antamista ja haittavaikutusilmoituksia Suomessa.
”Mitään erityistä uutta haittasignaalia ei ole noussut esille”, Nohynek sanoo.
Haittaseurannassa on Nohynekin mukaan tärkeää erottaa, minkä ikäinen rokotettu ihminen on, kuinka nopeasti toisen annoksen jälkeen rokoteannos on annettu sekä millä rokotteella ja millaisella annoksella hänet on rokotettu.
”Täysi annos Modernaa nuorelle nostattaa enemmän kuumereaktioita kuin Biontechin ja Pfizerin rokote vanhemmalle”, Nohynek sanoo.
Fimea koostaa parhaillaan tuoreita lukuja koronarokotusten haittavaikutuksista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Määrä on valtavan suuri”, sanoo lääketurvallisuusyksikön päällikkö
Liisa Näveri.
Fimeaan oli tullut 19. lokakuuta mennessä 67 kolmatta rokoteannosta koskevaa haittavaikutusilmoitusta, joista 11:ssä haitta oli ilmoitettu vakavaksi. Ilmoittajat tekevät arvion vakavuudesta itse.
”Tähän mennessä mitään uutta turvallisuushuolta ei ole tullut esiin kolmansien annosten myötä”, Näveri sanoo.
Kolmansia annoksia koskevat ilmoitukset ovat koskeneet Biontechin ja Pfizerin sekä Modernan koronarokotteita. Yleisimmät ilmoitetut haitat ovat kuume, rokotuskohdan kipu, lihaskipu, päänsärky, väsymys, pahoinvointi, imusolmukkeiden suureneminen ja nivelkipu. Vastaavia ilmoituksia on tehty ensimmäisistä ja toisista annoksista.
FIMEAN tiedossa ei ole, että kolmas rokotusannos lähtökohtaisesti aiheuttaisi ensimmäistä tai toista annosta rajumpia oireita. Myöskään viitteitä nuorten aikuisten haittavaikutusten lisääntymistä ei ole ainakaan vielä huomattu. Kun lokakuun lopulla ja marraskuun alussa tulleet ilmoitukset on käyty läpi, asiasta selviää todennäköisesti lisää.
”Yleiskuva on se, että tähän mennessä samantyyppisiä haittavaikutuksia on ilmennyt kaikilla ikäryhmillä ja kaikilla rokotteilla. Suurin osa oireista on ohimeneviä”, Näveri sanoo.
Sydänlihas- ja sydänpussitulehduksista ilmoituksia tulee Näverin mukaan silloin tällöin.
Nohynekin mukaan aiemmin etenkin mrna-rokotteisiin liitetyt hyvin harvinaiset signaalit sydänlihas- ja sydänpussitulehduksista eivät ole nousseet seurannassa sen suuremmin esille kolmansien annosten jälkeen. Rokotteen mrna-määrällä on arveltu olevan asiaan vaikutusta.
THL ohjeisti lokakuun alussa, että Modernan koronarokotteen antaminen alle 30-vuotiaille miehille keskeytetään varovaisuusperiaatteen vuoksi.
THL EI OLE antamassa erillistä ohjeistusta siitä, miten kolmannen annoksen saaneen tulisi toimia. Nohynekin mukaan kaikkien rokotusten jälkeen tärkeää on kuunnella omaa oloa eikä lähteä kipeänä esimerkiksi urheilemaan. Jos rokotteesta nousee vaikka kuumetta, sitä kannattaa hoitaa levolla ja kuumelääkkeellä.
”Kehon reagoiminen rokotteeseen tavanomaisilla, ohimenevillä oireilla on kuitenkin merkki siitä, että perussuoja on olemassa ja rokote tehostaa sitä. Se on merkki siitä, että järjestelmä toimii.”
