Hallitus linjaa keskiviikkona koronan hätäjarrusta ja rajoitusten jatkosta pahentuvassa tautitilanteessa
Hallitus joutuu pohtimaan yhdessä, onko uusi koronastrategia vanhentunut jo ennen kuin se on saatu täysimittaisesti voimaan.
Hallitus linjasi uudesta koronastrategiasta syyskuussa. Pääministeri Sanna Marin haastattelussa Säätytalon portailla 6.9. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
JYRKI HARA
9.11. 11:34•Päivitetty 9.11. 12:23
Hallitus kokoontuu huomenna keskiviikkona pitkästä aikaa neuvotteluun koronatilanteesta. Ylen tietojen mukaan Säätytalon tapaaminen alkaa neljältä iltapäivällä.
Paine
koko hallituksen yhteisen tilannekuvan ja jatkosuunnitelmien linjaamiseen on kasvanut
koronatilanteen heikentymisen myötä. Tartuntojen ja sairaalassa hoidettavien määrät ovat kasvussa. Tauti jyllää etenkin rokottamattomien keskuudessa.
Hallitus hyväksyi uuden,
yhteiskuntaa avaavan koronastrategian jo syyskuun alussa. Sen pitäisi astua täysimääräisesti käyttöön, kun 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan.
Voidaanko ravintoloita vapauttaa vieläkään?
Uuden strategian keskeinen ajatus ja lupaus oli, että kun rokotekattavuus nousee 80 prosenttiin, rajoituksista voidaan luopua.
Käytännössä suurimmasta osasta rajoituksista luovuttiinkin jo etunojassa, vaikka tavoiteltu rokotekattavuus täyttyy vasta näinä päivinä.
Ravintolarajoituksia
on kuitenkin jatkettu hallituksen päätöksellä, tällä erää marraskuun puoliväliin asti. Ne koskevat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntia.
Keskiviikkona hallitus joutuu punnitsemaan, onko ravintoloiden aukioloa ja asiakasmääriä sittenkin rajoitettava vielä tätäkin pidempään, vaikka tavoiteltu rokotekattavuus täyttyy.
Tosin pääministeri
Sanna Marin (sd.) on jo todennut, että kattavuustavoite on syytä nostaa 90 prosenttiin.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronapassin jatko ja hätäjarru
Yksi kiireellisimmistä päätösasioista keskiviikon neuvottelussa on niin kutsutun hätäjarrumekanismin yksityiskohdista sopiminen.
Hallitus ilmoitti syyskuussa uudesta strategiasta kertoessaan
valmistelevansa hätäjarrua eli asetusta, jonka turvin laajempiin rajoitustoimiin voitaisiin tarvittaessa palata, jos tautitilanne huonontuu merkittävästi.
Hätäjarrun käyttö on tarkoitettu viimesijaiseksi toimeksi ja se edellyttää, että alueellisesti päätettävät rajoitustoimet eivät ole riittäneet. Tällöin hallitus voisi ottaa uudelleen ohjat ja velvoittaa alueita kovempiin rajoituksiin.
Asiaa on valmistelu syksyn ajan, mutta lopullisen päätöksen aika on keskiviikon neuvottelussa.
Hallitus linjannee myös koronapassin käytön jatkamisesta yli vuodenvaihteen. Samalla keskustellaan passin käytön mahdollisesta laajentamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on
ilmoittanut valmistelevansa asiaa.
Uuden strategian mukaan passi on tarkoitettu keinoksi poiketa voimassa olevista koronarajoituksista. Pohdinnassa kuitenkin on, voitaisiinko koronapassia jatkossa vaatia myös tartuntariskin sisältävissä tapahtumissa tai tilanteissa, vaikka rajoituksia ei olisi voimassa.
Jatkuuko maahantulijoiden tuplatestaus?
Myös maahantulon koronasääntöjen jatkosta pitäisi keskustella. Kuten ravintolarajoitusten jatko, myös matkustusrajoitukset aiheuttavat ristiriitoja hallituksen sisällä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja
Markus Lohi (kesk.)
arvosteli lokakuussa tulikivenkatkuisesti kahden testin vaatimusta maahantulijoille ja sosiaali- ja terveysministeriön linjaa asiassa.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa puolestaan on
kannellut oikeuskanslerille hallituksen maahantulolinjauksista, jotka eivät järjestön mielestä ole tartuntatautilain mukaisia.