Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Koronavirus, COVID-19 – maailmanlaajuinen kriisi joka mullisti arjen, talouden ja politiikan kertaheitolla

Meta description: Keskustelua COVID-19:n vaikutuksista, tutkimuksista, rokotteista ja arjen muutoksista – kokemuksia ja näkemyksiä ilman paniikkia tai alakehää.


Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 90 27,8%
  • Ei

    Votes: 234 72,2%

  • Total voters
    324
Nyt on pakko myöntää, olen ollut väärässä! Maskista todellakin ON hyötyä, eli kallistun maskipakon puoleen (ja käyn itsekin heti huomenna ostamassa ainakin vuoden varaston). Eli maskipakko koko suomeenja kaikkialle (ja Jota on käytettävä 24h, niin suihkussa, kuin nukkuessa & runkutellessa), ja sitä valvomaan mobilisoidaan armeija, näin saamme koko homman pakettiin muutamassa viikossa!

163230824_10159016230528419_4261807965850387422_n.jpg



Janne Pohjala:
Maskien vaikutus USA:ssa 1,5%
CDC tutki 1.3-31.12.2020 eroja osavaltioiden välillä , joissa oli maskipakko tai ei ollut pakkoa. Maskipakko vähensi keskimäärin 1,5% tartuntoja. Tulos ei ole kokonaisuutena tilastollisesti merkittävä. [1]
Maskeista on sekä media että poliitikot tehneet taikaluotia, jolla korona selätetään, kunhan kaikki käyttävät niitä kaikkialla ja koko ajan, mutta mikään väline joka vähentää tartuntoja 1,5% ei ole ratkaisu eikä kaiken vaivan ja rahan arvoista. Sikainfluenssan aikaan maskeista sanottiin näin [2]
"Entä kasvosuojaimet?
”Niitä ei ole missään tilanteessa suositeltu sairaaloiden ulkopuolella harvinaisia tilanteita lukuun ottamatta.”"
Valtavassa panostuksessa johonkin, jolla ei ole ole käytännössä vaikutusta on lääketieteellisesti järjetöntä, joten tämän täytyy olla poliittista. Maskia on verrattu turvatyynyyn, mutta kuinka paljon apua on turvatyynystä on jos se laukeaa kolarissa 1,5% todennäköisyydellä?
[1]
https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/70/wr/mm7010e3.htm#T1_down
[2]
https://suomenkuvalehti.fi/…/sikainfluenssa-ihmisten…/
Mutta miten tästä tutkimuksesta käy ilmi se maskien tarttuvuutta lisäävä ilmiö, vai onko se ainoastaan suomalaisten ongelma ettei niitä osata käyttää?

Tartuntamäärien erot osavaltioiden välillä ilmenevät ilman tuota maskimuuttujaa monista lähteistä, jos jotakuta kiinnostaa.
 
How long might immunity to the coronavirus last? Years, maybe even decades, according to a new study — the most hopeful answer yet to a question that has shadowed plans for widespread vaccination.

Eight months after infection, most people who have recovered still have enough immune cells to fend off the virus and prevent illness, the new data show. A slow rate of decline in the short term suggests, happily, that these cells may persist in the body for a very, very long time to come.

The research, published online, has not been peer-reviewed nor published in a scientific journal. But it is the most comprehensive and long-ranging study of immune memory to the coronavirus to date.

“That amount of memory would likely prevent the vast majority of people from getting hospitalized disease, severe disease, for many years,” said Shane Crotty, a virologist at the La Jolla Institute of Immunology who co-led the new study.

The findings are likely to come as a relief to experts worried that immunity to the virus might be short-lived, and that vaccines might have to be administered repeatedly to keep the pandemic under control.

these studies “are all by and large painting the same picture, which is that once you get past those first few critical weeks, the rest of the response looks pretty conventional,” said Deepta Bhattacharya, an immunologist at the University of Arizona.


Akiko Iwasaki, an immunologist at Yale University, said she was not surprised that the body mounts a long-lasting response because “that’s what is supposed to happen.” Still, she was heartened by the research: “This is exciting news.”
A small number of infected people in the new study did not have long-lasting immunity after recovery, perhaps because of differences in the amounts of coronavirus they were exposed to. But vaccines can overcome that individual variability, said Jennifer Gommerman, an immunologist at the University of Toronto.
“That will help in focusing the response, so you don’t get the same kind of heterogeneity that you would see in an infected population,” she said.



A patient recovering from SARS in China in 2003. Survivors of that infection, also caused by a coronavirus, still carried immune cells 17 years later.

A patient recovering from SARS in China in 2003. Survivors of that infection, also caused by a coronavirus, still carried immune cells 17 years later.Credit...Agence France-Presse — Getty Images
In recent months, reports of waning antibody levels have created worry that immunity to the coronavirus may disappear in a few months, leaving people vulnerable to the virus again.
The Coronavirus Outbreak ›

Latest Updates

Updated
March 19, 2021, 8:12 p.m. ETMarch 19, 2021
March 19, 2021


But many immunologists have noted that it is natural for antibody levels to drop. Besides, antibodies are just one arm of the immune system.
Although antibodies in the blood are needed to block the virus and forestall a second infection — a condition known as sterilizing immunity — immune cells that “remember” the virus more often are responsible for preventing serious illness.


“Sterilizing immunity doesn’t happen very often — that is not the norm,” said Alessandro Sette, an immunologist at the La Jolla Institute of Immunology and co-leader of the study.
More often, people become infected a second time with a particular pathogen, and the immune system recognizes the invader and quickly extinguishes the infection. The coronavirus in particular is slow to do harm, giving the immune system plenty of time to kick into gear.
“It may be terminated fast enough that not only are you not experiencing any symptoms but you are not infectious,” Dr. Sette said.
Dr. Sette and his colleagues recruited 185 men and women, aged 19 to 81, who had recovered from Covid-19. The majority had mild symptoms not requiring hospitalization; most provided just one blood sample, but 38 provided multiple samples over many months.
TIMES EVENT
On March 23, join Times reporters, Gov. Larry Hogan and others for a subscriber-only event to reflect on one year of the pandemic, and how we come back.
The team tracked four components of the immune system: antibodies, B cells that make more antibodies as needed; and two types of T cells that kill other infected cells. The idea was to build a picture of the immune response over time by looking at its constituents.
“If you just look at only one, you can really be missing the full picture,” Dr. Crotty said.
He and his colleagues found that antibodies were durable, with modest declines at six to eight months after infection, although there was a 200-fold difference in the levels among the participants. T cells showed only a slight, slow decay in the body, while B cells grew in number — an unexpected finding the researchers can’t quite explain.


The study is the first to chart the immune response to a virus in such granular detail, experts said. “For sure, we have no priors here,” Dr. Gommerman said. “We’re learning, I think for the first time, about some of the dynamics of these populations through time.”
Worries over how long immunity to the coronavirus persists were sparked mainly by research into those viruses causing common colds. One frequently cited study, led by Jeffrey Shaman of Columbia University, suggested that immunity might fade quickly and that reinfections could occur within a year.
“What we need to be very mindful of is whether or not reinfection is going to be a concern,” Dr. Shaman said. “And so seeing evidence that we have this kind of persistent, robust response, at least to these time scales, is very encouraging.” So far, at least, he noted, reinfections with the coronavirus seem to be rare.
Exactly how long immunity lasts is hard to predict, because scientists don’t yet know what levels of various immune cells are needed to protect from the virus. But studies so far have suggested that even small numbers of antibodies or T and B cells may be enough to shield those who have recovered.
The participants in the study have been making those cells in robust amounts — so far. “There’s no sign that memory cells are suddenly going to plummet, which would be kind of unusual,” Dr. Iwasaki said. “Usually, there’s a slow decay over years.”
There is some emerging evidence that reinfections with common cold coronaviruses are a result of viral genetic variations, Dr. Bhattacharya noted, and so those concerns may not be relevant to the new coronavirus.
“I don’t think it’s an unreasonable prediction to think that these immune memory components would last for years,” he said.
 
The Wall Street Journal kertoo, että eurooppalaiset tutkijat ovat löytäneet syyn sille, miksi AstraZenecan koronarokote voi käynnistää joillakin ihmisillä aivolaskimotukoksen rokottamisen jälkeen. Lehti kertoo, että samalla on löydetty myös keinot näiden tapausten hoitoon.

Rokote laukaisee autoimmuunireaktion​


Lehden mukaan kaksi tutkimusryhmää teki itsenäisesti eli toisistaan riippumatta saman havainnon, että rokote voi laukaista autoimmuunireaktion, joka saa veren hyytymään aivoissa. Toinen tutkimusryhmä teki havainnon Norjassa ja toinen Saksassa.


Autoimmuunireaktio tarkoittaa sitä, että ihmisen elimistön immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia soluja vastaan.


Norjassa Oslon yliopistollisen sairaalan Pål André Holme sanoo lehden mukaan, että hänen ryhmänsä tunnisti rokotteen luoman vasta-aineen, joka laukaisi haittavaikutuksen.


Saksassa Greifswaldin yliopiston professori Andreas Greinacherin johtama tutkimusryhmä päätyi samaan tulokseen.


AstraZenecan koronarokotteen aiheuttamaa laskimotukosta tutkittiin myös Itävallassa, Irlannissa ja Britanniassa. Saksalaisen tutkijaryhmän mukaan nyt voidaan tunnistaa ne potilaat, joita aivolaskimotukos voi uhata rokottamisen jälkeen. Näillä potilailla ilmeni noin neljä päivää rokottamisen jälkeen samantapaisia oireita eli päänsärkyä, huimausta ja näön heikkenemistä.


– Nyt heidän oireensa aiheuttama vasta-aine voidaan tunnistaa verikokeilla. Tämä tarkoittaa sitä, että AstraZenecan rokotetta ei tarvitse enää pelätä, Greinacher sanoi lehdelle.


– Vain hyvin harvoille ihmisille syntyy tämä komplikaatio, mutta jos näin käy, voimme nyt hoitaa näitä potilaita, hän kertoi.
 
The Wall Street Journal kertoo, että eurooppalaiset tutkijat ovat löytäneet syyn sille, miksi AstraZenecan koronarokote voi käynnistää joillakin ihmisillä aivolaskimotukoksen rokottamisen jälkeen. Lehti kertoo, että samalla on löydetty myös keinot näiden tapausten hoitoon.

Rokote laukaisee autoimmuunireaktion​


Lehden mukaan kaksi tutkimusryhmää teki itsenäisesti eli toisistaan riippumatta saman havainnon, että rokote voi laukaista autoimmuunireaktion, joka saa veren hyytymään aivoissa. Toinen tutkimusryhmä teki havainnon Norjassa ja toinen Saksassa.


Autoimmuunireaktio tarkoittaa sitä, että ihmisen elimistön immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia soluja vastaan.


Norjassa Oslon yliopistollisen sairaalan Pål André Holme sanoo lehden mukaan, että hänen ryhmänsä tunnisti rokotteen luoman vasta-aineen, joka laukaisi haittavaikutuksen.


Saksassa Greifswaldin yliopiston professori Andreas Greinacherin johtama tutkimusryhmä päätyi samaan tulokseen.


AstraZenecan koronarokotteen aiheuttamaa laskimotukosta tutkittiin myös Itävallassa, Irlannissa ja Britanniassa. Saksalaisen tutkijaryhmän mukaan nyt voidaan tunnistaa ne potilaat, joita aivolaskimotukos voi uhata rokottamisen jälkeen. Näillä potilailla ilmeni noin neljä päivää rokottamisen jälkeen samantapaisia oireita eli päänsärkyä, huimausta ja näön heikkenemistä.


– Nyt heidän oireensa aiheuttama vasta-aine voidaan tunnistaa verikokeilla. Tämä tarkoittaa sitä, että AstraZenecan rokotetta ei tarvitse enää pelätä, Greinacher sanoi lehdelle.


– Vain hyvin harvoille ihmisille syntyy tämä komplikaatio, mutta jos näin käy, voimme nyt hoitaa näitä potilaita, hän kertoi.
Täytyy sanoa että varmaan harvoin lääketieteen historiassa tapahtuu saman asian ympärillä näin paljon näin lyhyessä ajassa. Toki harvoin suunnataan näin paljon aikaa ja resursseja saman asian ympärille.
 
Hyvä kirjoitus siitä mitä vaikutuksia tulee olemaan näillä rajoitus ja sulkutoimilla ja mitä vaikutuksia on jo ollut sillä että korona on nostettu prioriteetti ykköseksi, eikä muusta enää välitetä..



Henki vastaan henki


Koronaviruksen mahdolliset haitat ovat pahimmillaankin verrannollisia tavanomaiseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sulkutoimien mahdolliset hyödyt ihmishengissä ja elinvuosissa laskettuina ovat epävarmat. Niiden välittömät haitat kuitenkin ovat ilmeiset – 20 miljardia on enemmän kuin koko sote-järjestelmä maksaa vuodessa. Välillisiä haittoja terveydelle ja hyvinvoinnille ei voi tietää, mutta niiden vuosikausia jatkuvan riskin voi arvioida.


Yhtä uhkaavaa vaaraa hoidettaessa ei saa unohtaa muita avun tarpeessa olevia. Hyvinvointivaltiossa kaikkia on hoidettavat tasapuolisesti.


Viime vuoden aikana koronaan verrattuna on kuollut keski-iältään paljon nuorempia ihmisiä noin 25 kertaa enemmän sydän- ja verisuonitauteihin (19 000), noin 20 kertaa enemmän syöpään (16 000) ja noin 15 kertaa enemmän muistisairauksiin (10 000). Miksi näiden ihmisten hoitoon ei ole panostettu yhtä suurella innolla? Miksi kalliit hoidot ja uudet lääkkeet eivät pääse korvausjärjestelmien piiriin, kun riskitekijät ovat käytännössä samat kuin koronalla ja ehkäisykeinot tiedossa. Miksi heidän elämänsä ei ollut arvokas?


Mikä tekee koronan niin erikoiseksi?


Sulkutoimien karmeiden ja pitkäaikaisten haittojen valossa on turha rähistä numerotarkkuuksista. Ihan sama onko ylikuolleisuus 5 vai 50 prosenttia tai onko tartuntakuolleisuus 0.2 tai 2.0 prosenttia. Eivät ne kuitenkaan oikeuta sulkutoimien kustannuksia ihmishengissä ja hyvinvoinnissa. Päivän tartuntoja kuvaava yksinäinen numero voi näyttää paljolta, mutta asetettuna asiayhteyteensä se on vähän.

 
Hyvä kirjoitus siitä mitä vaikutuksia tulee olemaan näillä rajoitus ja sulkutoimilla ja mitä vaikutuksia on jo ollut sillä että korona on nostettu prioriteetti ykköseksi, eikä muusta enää välitetä..



Henki vastaan henki


Koronaviruksen mahdolliset haitat ovat pahimmillaankin verrannollisia tavanomaiseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sulkutoimien mahdolliset hyödyt ihmishengissä ja elinvuosissa laskettuina ovat epävarmat. Niiden välittömät haitat kuitenkin ovat ilmeiset – 20 miljardia on enemmän kuin koko sote-järjestelmä maksaa vuodessa. Välillisiä haittoja terveydelle ja hyvinvoinnille ei voi tietää, mutta niiden vuosikausia jatkuvan riskin voi arvioida.


Yhtä uhkaavaa vaaraa hoidettaessa ei saa unohtaa muita avun tarpeessa olevia. Hyvinvointivaltiossa kaikkia on hoidettavat tasapuolisesti.


Viime vuoden aikana koronaan verrattuna on kuollut keski-iältään paljon nuorempia ihmisiä noin 25 kertaa enemmän sydän- ja verisuonitauteihin (19 000), noin 20 kertaa enemmän syöpään (16 000) ja noin 15 kertaa enemmän muistisairauksiin (10 000). Miksi näiden ihmisten hoitoon ei ole panostettu yhtä suurella innolla? Miksi kalliit hoidot ja uudet lääkkeet eivät pääse korvausjärjestelmien piiriin, kun riskitekijät ovat käytännössä samat kuin koronalla ja ehkäisykeinot tiedossa. Miksi heidän elämänsä ei ollut arvokas?


Mikä tekee koronan niin erikoiseksi?


Sulkutoimien karmeiden ja pitkäaikaisten haittojen valossa on turha rähistä numerotarkkuuksista. Ihan sama onko ylikuolleisuus 5 vai 50 prosenttia tai onko tartuntakuolleisuus 0.2 tai 2.0 prosenttia. Eivät ne kuitenkaan oikeuta sulkutoimien kustannuksia ihmishengissä ja hyvinvoinnissa. Päivän tartuntoja kuvaava yksinäinen numero voi näyttää paljolta, mutta asetettuna asiayhteyteensä se on vähän.

Millä tavoin näiden syöpään tai vaikkapa sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden hoitoon olisi tullut panostaa, jos "heidän hoitoonsa ei panostettu yhtä suurella innolla"? Onko meillä siis tieto siitä että sairaaloissa heitä hoidettiin jotenkin innottomammin kuin koronapotilaita? Jos syöpä tai sydänkohtaus tarttuisi vaikkapa pisaratartuntana, olisiko silloin turhaa intoilua kehitellä rokotteita tai kampanjoida käsien pesusta? Mikä olisi yhtä innokas toimenpide, jolla vaikkapa syöpien ehkäisyyn voitaisiin ryhtyä, jotta se olisi riittävä? Tupakointikiellot, tupakkavero, papa- ja rintasyöpäseulonnat koko kansalle, hpv-rokotteet? Onko meillä nyt varma tieto että syöpätutkimuksiin on panostettu tähän mennessä jotenkin vähemmän tai vähemmän innokkaasti? Miksi syöpäseulonnat eivät ole innokasta puuhaa mutta koronatestaus on? Miten on ok jättää kouluista pois kevytmaito koska sydän- ja verisuonitaudit mutta käsiäni en perkele pese ja turvaväliä en pidä?
 
Millä tavoin näiden syöpään tai vaikkapa sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden hoitoon olisi tullut panostaa, jos "heidän hoitoonsa ei panostettu yhtä suurella innolla"? Onko meillä siis tieto siitä että sairaaloissa heitä hoidettiin jotenkin innottomammin kuin koronapotilaita? Jos syöpä tai sydänkohtaus tarttuisi vaikkapa pisaratartuntana, olisiko silloin turhaa intoilua kehitellä rokotteita tai kampanjoida käsien pesusta? Mikä olisi yhtä innokas toimenpide, jolla vaikkapa syöpien ehkäisyyn voitaisiin ryhtyä, jotta se olisi riittävä? Tupakointikiellot, tupakkavero, papa- ja rintasyöpäseulonnat koko kansalle, hpv-rokotteet? Onko meillä nyt varma tieto että syöpätutkimuksiin on panostettu tähän mennessä jotenkin vähemmän tai vähemmän innokkaasti? Miksi syöpäseulonnat eivät ole innokasta puuhaa mutta koronatestaus on? Miten on ok jättää kouluista pois kevytmaito koska sydän- ja verisuonitaudit mutta käsiäni en perkele pese ja turvaväliä en pidä? (enjaksa sinulle perustella mitään, koska se on yhtä hedelmätöntä, kuin "keskustelu" ohisalon kanssa). Aika moni muu varmaan kuitenkin sen pointin tekstistä löytää, ja jos ei, niin se ei ole minun, eikä tekstin kirjoittajan vika.

En jaksa snulle perustella mitään, koska se on ihan yhtä hyödytöntä, kuin "keskustelu" ohisalon kanssa. Aika moni muu varmaan kuitenkin tekstistä pointin löytää, ja jos ei, niin se ei ole minun, tai kirjoittajan vika.....
 
Tutkimukseen en osaa ottaa kantaa. Kun maskien hyödyttömyyttä perustellaan suomen kuvalehden sikainfluenssajutusta napatulla lausahduksella, tulee väistämättä mieleen, että Jannen kaikki muukin fakta on melkoista skeidaa.

Maskipakostahan ei itsessään ole mitään hyötyä. Maskista sen sijaan on.
Ongelma mittauksessa tulee siinä vaiheessa, kun esim joku isompi porukka käyttää esim liikennevälineessä maskia "pakon sanelemana", mutta kokoontuu sitten sisätiloihin ilman maskia. Ei ole väliä onko tämä porukka perhe, bilettävä kaveriporukka vai ahtaassa asuntolassa ja yhteiskyydeillä maskitta liikkuva raksaporukka. Jos yhdellä on tauti, tarttuu se miltei väistämättä kaikkiin muihin, oli maskipakkoa tai ei kun maskia ei käytetä tai korkeintaan revitään joku kangasrätti leuan alle.
 
Millä tavoin näiden syöpään tai vaikkapa sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden hoitoon olisi tullut panostaa, jos "heidän hoitoonsa ei panostettu yhtä suurella innolla"? Onko meillä siis tieto siitä että sairaaloissa heitä hoidettiin jotenkin innottomammin kuin koronapotilaita? Jos syöpä tai sydänkohtaus tarttuisi vaikkapa pisaratartuntana, olisiko silloin turhaa intoilua kehitellä rokotteita tai kampanjoida käsien pesusta? Mikä olisi yhtä innokas toimenpide, jolla vaikkapa syöpien ehkäisyyn voitaisiin ryhtyä, jotta se olisi riittävä? Tupakointikiellot, tupakkavero, papa- ja rintasyöpäseulonnat koko kansalle, hpv-rokotteet? Onko meillä nyt varma tieto että syöpätutkimuksiin on panostettu tähän mennessä jotenkin vähemmän tai vähemmän innokkaasti? Miksi syöpäseulonnat eivät ole innokasta puuhaa mutta koronatestaus on? Miten on ok jättää kouluista pois kevytmaito koska sydän- ja verisuonitaudit mutta käsiäni en perkele pese ja turvaväliä en pidä?
Eikö tuo ole aika itsestään selvä asia, kuinka syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ym. kuolevien hoitoa voisi tehostaa? Samalla tavalla kuin koronankin kanssa. Aletaan testaamaan myös oireettomia, jotka ovat altistuneet tupakalle, alkoholille, rasvalle, huonoille elintavoille jne. Testit tietysti valtion piikkiin ja niiden pitää olla jatkuvia, kuten koronankin kanssa. Jokainen altistunut testataan tasaisin väliajoin, oli sitten oireita tai ei. Huonoille elintavoille altistavat yritykset suljettaisiin. Satavarmasti kuolemat vähenisivät, joten miksi näin ei tehdä kun koronankin kanssa tehdään? Kuvittelisi, että tuo Makhakin laittama esimerkki olisi selittänyt itse itsensä.
 
Eikö tuo ole aika itsestään selvä asia, kuinka syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin kuolevien hoitoa voisi tehostaa? Samalla tavalla kuin koronankin kanssa. Aletaan testaamaan myös oireettomia, jotka ovat altistuneet tupakalle, alkoholille, rasvalle, huonoille elintavoille jne. Testit tietysti valtion piikkiin ja niiden pitää olla jatkuvia, kuten koronankin kanssa. Jokainen altistunut testataan tasaisin väliajoin, oli sitten oireita tai ei. Huonoille elintavoille altistavat yritykset suljettaisiin. Satavarmasti kuolemat vähenisivät, joten miksi näin ei tehdä kun koronankin kanssa tehdään? Kuvittelisi, että tuo Makhakin laittama esimerkki olisi selittänyt itse itsensä.
Hyvä idea, aloitetaan syöpähoitojen tehostaminen siitä että testataan oireettomia! Valtion piikkiin! Jatkuvasti! Tasaisin väliajoin, oli oireita tai ei! Syöpäseulonnoiksi vissiin niitä kutsuvat.

Ja kyllä, satavarmasti kuolemat vähenee, ja siksi niin tehdään.

Ps. Valtiota kinostelee myös alkoholille, rasvalle ja huonoille elintavoille altistuneet siinä määrin että meillä on koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, KELA-tuettua työterveydenhuoltoa sun muuta missä käydä oireettomana testauttamassa verenpaineitaan, kolesteroleitaan sun muita ja kuuntelemassa saarnoja AUDITeista ja BMIstä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Hyvä idea, aloitetaan syöpähoitojen tehostaminen siitä että testataan oireettomia! Valtion piikkiin! Jatkuvasti! Tasaisin väliajoin, oli oireita tai ei! Syöpäseulonnoiksi vissiin niitä kutsuvat.

Ja kyllä, satavarmasti näin ovat kuolemat vähenee, ja siksi niin tehdään.
Ei pelkästään syöpään vaan kaikki muutkin taudit jos riskitekijöille on altistuttu? Miksi rajoittaa vain muutamaan yksittäiseen syöpätyyppiin kun sydän/verisuonitauteihin kuolee valtava määrä ihmisiä? Lisäksi testataan KAIKKI riskitekijöille altistuneet, kuten koronankin kanssa. Vaikka pakolla
 
Ei pelkästään syöpään vaan kaikki muutkin taudit jos riskitekijöille on altistuttu? Miksi rajoittaa vain muutamaan yksittäiseen syöpätyyppiin kun sydän/verisuonitauteihin kuolee valtava määrä ihmisiä? Lisäksi testataan KAIKKI riskitekijöille altistuneet, kuten koronankin kanssa. Vaikka pakolla
Mites toi syövän ja sydänkohtauksen tarttuvuus, saisko sieltä pakkotestaukselle tukea tartuntalaista?

Tartuntatautilaki mahdollistaa jo nyt pakkotestaukset, jos keksit altistua vaikka ebolalle.
 
Ei pelkästään syöpään vaan kaikki muutkin taudit jos riskitekijöille on altistuttu? Miksi rajoittaa vain muutamaan yksittäiseen syöpätyyppiin kun sydän/verisuonitauteihin kuolee valtava määrä ihmisiä? Lisäksi testataan KAIKKI riskitekijöille altistuneet, kuten koronankin kanssa. Vaikka pakolla
Kun vielä suhteuttaa koronaan vs. syöpiin/sydäntauteihin kuolleiden määrän vs. testauksen promoaminen/intensiivisyys, niin jälkimmäisiin altistuneet pitäisi hakea testeihin tarvittaessa poliisin/armeijan toimesta.
 
Mites toi syövän ja sydänkohtauksen tarttuvuus, saisko sieltä pakkotestaukselle tukea tartuntalaista?

Tartuntatautilaki mahdollistaa jo nyt pakkotestaukset, jos keksit altistua vaikka ebolalle.
Onko tarkoitus miettiä tartuntoja vai pelastaa ihmishenkiä? Käsittääkseni jälkimmäistä. Toki näin vakavan asian edessä lakeja voidaa muuttaa. Ne eivät ole luonnonvakioita. Koronankin takia lakeja on jo muutettu.
 
Onhan se ihan validia että jokainen testataan sydän ja verisuonitautien varalta koska aina on riski että saa kohtauksen ja ajaa vaikka väkijoukkoon.
Jokainen ihminen voitaisiin testata laajasti kerran vuodessa niin olisimme maailman tervein kansa kun eri sairaudet havaittaisiin ajoissa.
 
Back
Ylös Bottom