CBB Juho Murtonen

Mä en nyt ymmärrä, esitin kysymyksen videon tekijöille ja hyppäsit yhtäkkiä haukkumaan "teoreetikkoja" :D Jokainen sun aiempi argumentti ei liittynyt mun kysymykseen. Tosin en ollut itse tarpeeksi tarkka alkuperäisessä kysymyksessä. Muovataas nyt taas vähän lisää: Alkuperäisessä kysymyksessä MAHDOLLISIA haittoja bcaan LIIALLISESTA käytöstä.
Ääripäät ovat pahasta, pelkkää teoriaa on turhaa katsoa, samoin pelkkää käytäntöä. Eiköhän se ole ihan selvä juttu ;)
Ja mitä tulee tohon yhteen rottakokeeseen niin vilkasin nopeasti ekan hakutuloksen mun hakusanoilla. En ole miettinyt tätä asiaa juurikaan aiemmin, nyt tuli videon aikana mieleen.

Jos yllä olevan kysymyksen aihe ei kiinnosta niin älkää edes erehtykö lukemaan jatkoa....

Kaiken liiallisesta käytöstä tulee jotain haittaa, mutta sitten tulee kysymys, että mikä on liikaa. En ole aiheeseen hirveän syvällisesti perehtynyt, koska en ole mikään BCAA:n suurkuluttaja eikä omat proteiinimääränikään ole hirveän korkealla + en ole vähähiilarisella ruokavaliolla (joka vaikuttaa jo serotoniinin eritykseen). Ei siis itseäni hirveästi koskeva aihe, mutta anyway...

Hommahan menee niin, että tryptofaania (joka on yksi välttämättömistä aminohapoista) kuljettaa aivo-veriesteen ylitse LNAA transportteri. Sama transportteri kuljettaa myös muun muassa tyrosiinia ja haaraketjuisia aminohappoja (BCAA). Ja tämä kuljetus on rajoittava tekijä. Nauttimalla runsaasti BCAA saadaan siis kasvatettua plasmassa olevan BCAA:n suhdetta tryptofaaniin ja tyrosiiniin. Näin transportterit loogisesti saturoidaan helpommin BCAA:lla. Eli BCAA vähentää aivojen tryptofaanin ja tyrosiinin konsentraatioita ja näin ollen myös serotoniini ja katekoliamiini synteesejä.

Kuitenkin käytännössä tuohon eri aminohappojen ratioon vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi harjoittelun aikana aminohappoja pusketaan plasmasta myös lihaksiin. Vapautuvat rasvahapot kilpailevat myös albumiinista, johon 90% tryptofaanista on kiinnittynyt ja näin ollen niiden vapautuminen puolestaan lisää plasman vapaata tryptofaanin määrää. Samalla myös serotoniini vaikuttaa negatiivisesti harjoitteluun, mutta toisaalta taas katekoliamiinit vaikuttavat positiivisesti....

Tämän pohjalta on siis paha vetää mitään oikeaa johtopäätöstä. Dataakaan ei vielä aivan hirveästi ole, vaikka parit viime vuosina tulleet tutkimukset indikoivatkin sitä, että BCAA:lla olisi juuri näitä edellä mainittuja vaikutuksia. Jossain esitettiin, että esimerkiksi treenin aikana voisikin ottaa ennemmin BCAA+tyrosiini, jolloin katekoliamiinisynteesi saataisiin käyntiin, mutta serotoniinisynteesi olisi supressoituna. Toisaalta muulloin BCAA:ta juodessa voisi lisätä tryptofaania ratioiden pitämiseksi kunnossa. Tämä nyt kuitenkin mielestäni aivan äärimmäistä hifistelyä...

Ja sitten pitää vielä punnita BCAA:n hyötyjä ja haittoja ennen kuin alkaa mitään johtopäätöksiä vetämään. Ja sitä, että onko tällä mitään _oikeaa_ käytännön merkitystä vai olisiko treenissäkin uupuminen jostain ihan muusta kiinni kuin huonontuneesta tyrosiinin kuljetuksesta aivo-veriesteen yli. :D Lisäksi kroonisten vaikutusten saamiseen pitäisi verenkierrossa olla jatkuvasti hyviä määriä haaraketjuisia aminohappoja. Ehkä siinä tapauksessa näitä voisi miettiä tarkemmin, jos on selviä serotoniinin puutoksen oireita ja elämäntavat/ruokailutottumukset viittaavat siihen, että voisi johtua yllä esitetyistä syistä ( juodaan joka päivä hirveät määrät BCAA:ta ja lisäksi ollaan korkea proteiinisella, vähähiilihydraattisella ruokavaliolla).
 
Joo mun leikkauspöydälle jää välillä aika paljon tavaraa, varsinkin kun Proffa rupeaa puhumaan molekyylibiologiasta...

Nämä olis muuten 2h pitkiä videoita kaikki :D

Teidän pitäs tehdä jokaisesta videosta kolme versiota.

Noin 2h versio missä proffan sanomisia ei sensuroida, voisitte nimetä videon vaikka "käytännössä toimimatonta teoriaa"

Nykyinen tuotantonne.

Viimeisenä nykyisestä karsittu video missä selitettäisiin videon sisältö yhdellä lauseella, videon voisi vaikka nimetä "tldr adhd lihapäille".

Tota noin, samaa kolmea aminohappoa on joka proteiinituotteessa melkein. Joten ihan höpöä tommoinen, että lihansyöjäksi syntynyt ihminen saisi lihaa syömällä serotoniinit laskemaan. Tutkimuksia luetaan kuten teoreetikot lukee kuin piru raamattua, eikä koskaan ajatella käytäntöä. Sama pätee treenijutuissa, joissa monasti kritisoinkin professorien juttuja kuten tässäkin. Luetaan, luetaan ja luetaan, mutta koskaan ei koeta.

Kai ymmärrät että edellä mainitsemasi kaikki tieto perustuu alunperin tutkimuksista saatuun tietoon? Se verensokerikin mistä puhut on joskus ollut kiistelty aihe ja varmasti silloinkin kaltaisesi ihmiset selittivät "tiedemiehet vaan lässyttää teoriaa, ei tolla tiedolla tee mitään kun syö vaan perunaa nii on hyvä olla". Onneksi maailmassa on akateemisia ihmisiä eikä kaikki ajattele tuolla logiikalla muuten ihminen ei olisi ikinä lentänyt eikä niitä paljon kehumiasi aminoita olisi keksitty.

En ole ikinä ymmärtänyt akateemisen tiedon pilkkaamista vaikka en itse ole yliopistoa nähnytkään. Kyseinen videosarjan idea on nimenomaan selittää kansankielellä mitä nykyaikaiset tutkimustulokset kertovat näistä asioista, sit porukka tulee tänne lässyttämään mitä käytännössä blaablaa, tee oma videosarjasi "käytännön tiet vastusharjoitteluun kivikaudella"
 
Meille tuli jo tuosta videosta tunti raakaa materiaalia, joten oli ihan tietoinen valinta jättää jauhamatta muun muassa noiden synergiasta. Aineet kuitenkin ovat yksinäänkin toimivia, kuten tuossa tuli todettua ja se oli videon pointti. Olisihan kofeiinin kohdallakin voinut puhua jostain kofeiinin ja tauriinin yhdistelmästä (http://suppversity.blogspot.fi/2016/12/meta-analysis-could-energy-drinks-be.html)

Ja sitruliinimalaattia on käytetty vaihtelevasti eri tutkimuksissa, mutta tuollaisella 6000-8000mg annostuksella tai esimerkiksi halutessaan 0,08g/kg on saatu ergogeenisiä vaikutuksia toisin kuin alhaisilla 1-3g annostuksilla, joita löytyy pre- ja intraworkout tuotteista. Esimerkiksi Layne Nortonin näihin Carbon tuotteisiin on otettu juuri tuo 6g sitruliinimalaattia/annos sen takia, että se on osoitettu positiivisia vaikutuksia antavaksi. Tietty voithan sä ihan varmuudeksi ottaa sen 8g hyötyjen varmistamiseksi, ettei vain kehitys jää siitä kiinni ;)

  1. Bailey SJ, Blackwell JR, Lord T, Vanhatalo A, Winyard PG, Jones AM. l-Citrulline supplementation improves O2 uptake kinetics and high-intensity exercise performance in humans. J Appl Physiol (1985). 2015 Aug 15;119(4):385-95
  2. https://examine.com/supplements/citrulline/

Noniin, sitten sen ymmärtää. Ja ai helkkari, oon käyttäny siis liikaa. Kiitos sulle Juho mahdottomasti, siirryn 6g annokseen ja pelastan pussin kestosta vielä sen mitä pelastettavissa on. Jos tosin gainssit vähenee niin syytän sua, mut jos vähäiset eurot pelastuu niin kiitän sua.
 
Se verensokerikin mistä puhut on joskus ollut kiistelty aihe ja varmasti silloinkin kaltaisesi ihmiset selittivät "tiedemiehet vaan lässyttää teoriaa, ei tolla tiedolla tee mitään kun syö vaan perunaa nii on hyvä olla".
Sähän hienosti ymmärsit mun pointin. Ja verensokeria ei taviksen tartte paljoa tutkia, sen vaikutus on niin ilmeinen. Se on niitä merkittäviä asioita, bcaa:n suppressoivalla vaikutuksella taas ei ole merkitystä käytännössä. Ja tämä käytännön tasolla bodauksessa, sä voit rinnastaa tämän nyt lentokoneiden valmistukseen ja yleiseen tieteelliseen tutkimukseen, mutta noin sitä ollaan vain niin kaukana käytännöstä ja siitä itse aiheesta. Tutkitaan ja tutkikaan, blaa blaa.
 
HMBt kannattaa varmaan tunkea treenin ympärille? Vai tasaisesti pitkin päivää? Onpa tuota tullut joskus iltarahkan joukkoonkin sekoiteltua.
 
HMBt kannattaa varmaan tunkea treenin ympärille? Vai tasaisesti pitkin päivää? Onpa tuota tullut joskus iltarahkan joukkoonkin sekoiteltua.
Vastailu tuntuu olevan täällä vähän valikoivaa, niin katselin tuossa mitä T. Haikarainen mulle ohjeisti vuosi sitten. Eli tunti ennen treeniä puolet ja toinen puoli palkkarin kanssa samoihin aikoihin. Lepopäivinä myös samalla tavalla kahdessa erässä, ihan kuinka itselle sopii.
 
HMBt kannattaa varmaan tunkea treenin ympärille? Vai tasaisesti pitkin päivää? Onpa tuota tullut joskus iltarahkan joukkoonkin sekoiteltua.
Tässä ote Wilsonin tutkimuksesta.
Each serving was formulated with 1 g of HMB-FA. The first serving was given 30 min prior to exercise and the remaining two servings given with the mid-day and evening meals. On the non-training days, participants were instructed to consume one serving with each of three separate meals throughout the day.
En usko että ajoituksella on kauheasti väliä, mutta jos haluaa replikoida mahdollisimman tarkaan tutkimuksen olosuhteet hmb:n ajoituksen ja annostuksen osalta hmb:ca:lla, ottaisin 2g ~90min ennen treeniä sekä 2g päivällä ja illalla aterioiden yhteydessä.
 
Tossa on kans aika hyvä katsaus HMB:sta. Ca-muotoakaan ei täysin tyrmätä. Tosin edelleenkään HMB:tä ei kukaan uskottava tutkija pidä minään maailmaa mullistavana lisäravinteena. https://www.haataja.eu/hmb-kaytto/

Lisätään vielä, ca-muodosta oma kokemus oli lievästi parempi jaksaminen salilla dieetin loppuvaiheessa sekä vähentyneet lihaskivut. Mitään en tuolta vuosi sitten odottanut, sain kaupan päälle fitnesstukun liikkeessä asioidessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos J&J materiaalistanne mitä olette tehneet. Vaikka uutta tietoa videoissa on aika vähän, tunnelma videoilla on hieno ja siksi niitä jaksaa katsoa. Videoiden katsominen on ollut yksi syy miksi olen jatkanut kuntoilua tauon jälkeen. Lisäravinnevideotanne ennen puhuitte aerobisesta treenistä. Se, että aerobinen voi haitata lihaskasvua oli tuttua mutta AMPK ei ollut tuttu termi minulle. Mitenkäs se noin suurinpiirtein toimii? Voiko samana päivänä treenata vaikka kädet ja sen jälkeen tehdä intervallitreenin juosten ilman, että AMPK päättää käsien anabolian? Tai toisinpäin niin että tekee jalkatreenin ja sen jälkeen polskii yläkroppa-aerobisen uiden?

Oon peruskuntoilija ja ajatus olisi treenata kolme kertaa yksijakoisella viikossa ja lisäksi tehdä kaksi aerobista pääasiassa juosten. Katsottuani sen videon aerobisesta, tajusin että pasianssia ei oikein mitenkään saa toimimaan.

Kaksi kysymystä siis:

Miten karkeasti ottaen laittaisitte kolme punttia ja kaksi aerobista samalle viikolle jos prioriteetti on puntissa?

Toimiiko AMPK paikallisesti vain lihastasolla vai vetääkö vaikka juoksu koko kropan pois anaboliasta?

Daniela Eklund on tehnyt väitöstutkimuksen ”Different-day and same-session combined strength and endurance training: Adaptations in neuromuscular and cardiorespiratory performance, body composition, metabolic health and wellbeing in men and women” siitä pitäisikö aerobista ja voimaharjoittelua tehdä eri vai samoina päivinä. Tutkimus tarkastetaan tänään. Karkeasti siinä paras vaihtoehto taitaa olla että aerobista ja voimaa eri päivinä. Jos taas ne pitää änkeä samaan päivään, niin ensin voima ja sitten aerobinen.
 
Tuli mieleen kyssäri liittyen ravintoon, kun Juhot ovat maininneet Eric Helmsin pariin otteeseen.
View: https://www.youtube.com/watch?v=mic4IELz61w&index=2&list=PLYdkxp9hJ4i58l583rJV7r2LMAiYFJ9gm
Katsoin Helmsin videon ravinto pyramidista ja tässä hän antoi esimerkin plussakaloreille ja dieettikaloreille. Esimerkkinä oli henkilö, jonka peruskulutus on 3000kcal ja laskettiin 3200 ''lean bulk'' kalorit ja miinuskalori esimerkkinä laskettiin -500kcal eli 2500 aloituskaloreiksi. Ymmärsinkö oikein, että sen hetkiseen peruskulutukseen(dieetin jälkeen) lisättäisiin vaikka esimerkin +200kcal ja syötäisiin saatu kalorimäärä lepo- ja treenipäivinä huolimatta siitä, ettei kulutusta tule lepopäivisin ja nosteltaisiin kaloreita reversen tavoin? Miinuskaloreilla lähdettäisiin liikkeelle n.-500kcal sen hetkisestä peruskulutuksesta ja syötäisiin saatu kalorimäärä joka ikinen päivä ja pudotettaisiin tottakai kaloreita tarvittaessa? Aina olen kuullut, että tulisi syödä n.300-500kcal vähemmän lepopäivänä, kuin treenipäivänä, niin tämä jäi vähän mietityttään. Kiitoksia etukäteen, mikäli ymmärsitte ja jaksatte vastailla.:D
 
Viimeksi muokattu:
Onko tutkittu miten vaikuttaa kehitykseen, kun jengi vetää kaikki mahdolliset juomat ympäri treenin ja ollaan plussilla jo muutenkin, niin käytännössä leusiini tasot on ylhäällä monta tuntia treenin ympärillä, mutta kunnollista laskua ja piikkausta ei kuitenkaan tule. Eli esim. vedetään normi ruoka jolloin proteiinisynteesi käynnistyy tai leusiinitasot piikkaa ylös sitten menee tunti vedetään jo joku "laturi" ja noissa joku hikinen määrä leusiinia, joka hieman tasoja nostaa taas. Sitten vedetään pitkin reeniä jotain pientä määrää aminoja jolloin taas tasot hieman pysyy ylhäällä. Reenin lopuksi 20-30g heraa ja taas leusiinit ylhäällä. Sitten mennään joko syömään ruokaa tai joku rahka välipala ja taas leusiinia tulee jonkin verran, viidettä kertaa muutaman tunnin sisään. Eli se kunnon leusiinin nousu ja lasku häviää ja tasoja pidetään ylhäällä tunteja, mutta ei kuitenkaan niin ylhäällä, että olisi optimaalista!

Tätä tapahtuu nyt todella monella ja ei nähdä kokonaiskuvaa vaan vedetään kaikki juomat kokoajan naamaan. Tästähän Uttikin puhui, että tasojen pitäisi antaa laskea välillä. Näin ollen jotakin tuosta kombosta kannattanee karsia pois ja panostaa niiden isojen kerta-annosten syömiseen/juomiseen.
 
Kiitos J&J materiaalistanne mitä olette tehneet. Vaikka uutta tietoa videoissa on aika vähän, tunnelma videoilla on hieno ja siksi niitä jaksaa katsoa. Videoiden katsominen on ollut yksi syy miksi olen jatkanut kuntoilua tauon jälkeen. Lisäravinnevideotanne ennen puhuitte aerobisesta treenistä. Se, että aerobinen voi haitata lihaskasvua oli tuttua mutta AMPK ei ollut tuttu termi minulle. Mitenkäs se noin suurinpiirtein toimii? Voiko samana päivänä treenata vaikka kädet ja sen jälkeen tehdä intervallitreenin juosten ilman, että AMPK päättää käsien anabolian? Tai toisinpäin niin että tekee jalkatreenin ja sen jälkeen polskii yläkroppa-aerobisen uiden?

Oon peruskuntoilija ja ajatus olisi treenata kolme kertaa yksijakoisella viikossa ja lisäksi tehdä kaksi aerobista pääasiassa juosten. Katsottuani sen videon aerobisesta, tajusin että pasianssia ei oikein mitenkään saa toimimaan.

Kaksi kysymystä siis:

Miten karkeasti ottaen laittaisitte kolme punttia ja kaksi aerobista samalle viikolle jos prioriteetti on puntissa?

Toimiiko AMPK paikallisesti vain lihastasolla vai vetääkö vaikka juoksu koko kropan pois anaboliasta?

Daniela Eklund on tehnyt väitöstutkimuksen ”Different-day and same-session combined strength and endurance training: Adaptations in neuromuscular and cardiorespiratory performance, body composition, metabolic health and wellbeing in men and women” siitä pitäisikö aerobista ja voimaharjoittelua tehdä eri vai samoina päivinä. Tutkimus tarkastetaan tänään. Karkeasti siinä paras vaihtoehto taitaa olla että aerobista ja voimaa eri päivinä. Jos taas ne pitää änkeä samaan päivään, niin ensin voima ja sitten aerobinen.

AMP:n aktivoima proteiinikinaasi (AMPK) on siis näin todella lyhyesti ja tiiviisti sanottuna entsyymi, joka aktivoituu sellaisessa stressissä, joka muuttaa radikaalisti AMP:n ja ATP:n suhdetta. Eli juuri esimerkiksi liikunnassa. AMPK:n tarkoituksena on nostaa kehossa sellaisia toimintoja, jotka tehostavat ATP:n uudelleentuottoa, ja samalla laskea sellaisia toimintoja, jotka kuluttavat ATP:tä, mutta eivät ole eloonjäännille välttämättömiä - esimerkiksi proteiinisynteesi, glykogeenisynteesi....

Noihin itse kysymyksiin niin tietääkseni AMPK aktiivisuus on sitä korkeampi, mitä enemmän jotain lihasta käytetään. Eli siis loogisesti siellä AMP:ATP suhde on täysin erilainen kuin jossain toisessa lihaksessa, jota ei niin kovaa työstetä. MUTTA aerobisella harjoittelulla on todistettu olevan vaikutusta koko kehon proteiinisynteesin laskuun. Tästä mekanismireitistä ei olla yksimielisiä, johtuuko se juuri AMPK aktiivisuuden noususta (nousee siis ainakin niissä treenatuissa lihaksissa, jos uudelleen rasittaa) vai jostain muusta reitistä.

Mutta miten se meneekään solutasolla niin käytännössä vain neuvo, ettei ole optimaalista vetää sekä punttia että aerobista samana päivänä. Ihan miten päin nuo laittaisikaan. Paha siis sano suoraan, miten nuo puntit ja aerobiset laittaisi, kun riippuu niin monesta muuttujasta noissa molemmissa harjoitteluissa. Mutta niin, ettei niitä tulisi tehtyä samana päivänä ja mieluusti ei jäisi kahta peräkkäistä lepopäivää eivätkä kaikki harjoitukset tulisi peräkkäisinä päivinä.

Edit: Ainiin tuo väitöstutkimus... En ole perehtynyt, mutta samoilla linjoilla sen kanssa ettei samoille päiville. Pitäisi lukea tuo, jotta voisin kommentoida enemmän, miksi juuri noin päin suositellaan, jos on pakko tehdä samana päivänä. Todennäköisesti kuitenkin syynä on, että aerobinen ennen punttia uuvuttaa ja sitten saadaan huonommat tehot voimatreenissä, jolloin kokonaisuus on kaikkien tutkittavien ominaisuuksien kannalta huonompi kuin toisin päin. Tosi paljon kiinni tutkimusasetelmista....
 
Tuli mieleen kyssäri liittyen ravintoon, kun Juhot ovat maininneet Eric Helmsin pariin otteeseen.
View: https://www.youtube.com/watch?v=mic4IELz61w&index=2&list=PLYdkxp9hJ4i58l583rJV7r2LMAiYFJ9gm
Katsoin Helmsin videon ravinto pyramidista ja tässä hän antoi esimerkin plussakaloreille ja dieettikaloreille. Esimerkkinä oli henkilö, jonka peruskulutus on 3000kcal ja laskettiin 3200 ''lean bulk'' kalorit ja miinuskalori esimerkkinä laskettiin -500kcal eli 2500 aloituskaloreiksi. Ymmärsinkö oikein, että sen hetkiseen peruskulutukseen(dieetin jälkeen) lisättäisiin vaikka esimerkin +200kcal ja syötäisiin saatu kalorimäärä lepo- ja treenipäivinä huolimatta siitä, ettei kulutusta tule lepopäivisin ja nosteltaisiin kaloreita reversen tavoin? Miinuskaloreilla lähdettäisiin liikkeelle n.-500kcal sen hetkisestä peruskulutuksesta ja syötäisiin saatu kalorimäärä joka ikinen päivä ja pudotettaisiin tottakai kaloreita tarvittaessa? Aina olen kuullut, että tulisi syödä n.300-500kcal vähemmän lepopäivänä, kuin treenipäivänä, niin tämä jäi vähän mietityttään. Kiitoksia etukäteen, mikäli ymmärsitte ja jaksatte vastailla.:D


Tuossa kohtaa tarkoitetaan varmasti viikottaista kalorikeskiarvoa! Eli keskiarvon tulisi olla se määrittävä tekijä, sitten vaan treeni ja lepopäiville kalorit tarpeen mukaan.
Niinkun mm. tuossa "Aerobinen harjoittelu rasvanpoltossa" -videolla puhuttiin, suurin osa kalorin kulutuksesta tulee muualta kuin itse treenistä, eli liian suuren vaihtelut
treeni ja lepopäivien välillä eivät ole tarpeellisia :)
 
Onko tutkittu miten vaikuttaa kehitykseen, kun jengi vetää kaikki mahdolliset juomat ympäri treenin ja ollaan plussilla jo muutenkin, niin käytännössä leusiini tasot on ylhäällä monta tuntia treenin ympärillä, mutta kunnollista laskua ja piikkausta ei kuitenkaan tule. Eli esim. vedetään normi ruoka jolloin proteiinisynteesi käynnistyy tai leusiinitasot piikkaa ylös sitten menee tunti vedetään jo joku "laturi" ja noissa joku hikinen määrä leusiinia, joka hieman tasoja nostaa taas. Sitten vedetään pitkin reeniä jotain pientä määrää aminoja jolloin taas tasot hieman pysyy ylhäällä. Reenin lopuksi 20-30g heraa ja taas leusiinit ylhäällä. Sitten mennään joko syömään ruokaa tai joku rahka välipala ja taas leusiinia tulee jonkin verran, viidettä kertaa muutaman tunnin sisään. Eli se kunnon leusiinin nousu ja lasku häviää ja tasoja pidetään ylhäällä tunteja, mutta ei kuitenkaan niin ylhäällä, että olisi optimaalista!

Tätä tapahtuu nyt todella monella ja ei nähdä kokonaiskuvaa vaan vedetään kaikki juomat kokoajan naamaan. Tästähän Uttikin puhui, että tasojen pitäisi antaa laskea välillä. Näin ollen jotakin tuosta kombosta kannattanee karsia pois ja panostaa niiden isojen kerta-annosten syömiseen/juomiseen.

On tätäkin tutkittu, tässä pieni otos aiheesta:

A related concept is that MPS can diminish, or become 'refractory' if amino acids are held at a constant elevation. Evidence of the refractory phenomenon was shown by Bohé et al. [117], who elevated plasma amino acid levels in humans and observed that MPS peaked at the 2-hour mark, and rapidly declined thereafter despite continually elevated blood amino acid levels. For the goal of maximizing the ana-bolic response, the potential application of these data would be to avoid spacing meals too closely together.

(Evidence-based recommendations for natural bodybuilding contest preparation: nutrition and supplementation - Eric R Helms, Alan A Aragon and Peter J Fitschen)

Eli jatkuvasti koholla oleva proteiinisynteesi ei ole optimaalista, vaan on tehokkaampaa antaa proteiinisynteesin laskea aterioiden välissä! (eli syödä harvemmin)
 
Tuossa kohtaa tarkoitetaan varmasti viikottaista kalorikeskiarvoa! Eli keskiarvon tulisi olla se määrittävä tekijä, sitten vaan treeni ja lepopäiville kalorit tarpeen mukaan.
Niinkun mm. tuossa "Aerobinen harjoittelu rasvanpoltossa" -videolla puhuttiin, suurin osa kalorin kulutuksesta tulee muualta kuin itse treenistä, eli liian suuren vaihtelut
treeni ja lepopäivien välillä eivät ole tarpeellisia :)

Mikä olisi oma suosituksesi treeni- ja lepopäivien kalorivaihtelulle?
 
Onko tutkittu miten vaikuttaa kehitykseen, kun jengi vetää kaikki mahdolliset juomat ympäri treenin ja ollaan plussilla jo muutenkin, niin käytännössä leusiini tasot on ylhäällä monta tuntia treenin ympärillä, mutta kunnollista laskua ja piikkausta ei kuitenkaan tule. Eli esim. vedetään normi ruoka jolloin proteiinisynteesi käynnistyy tai leusiinitasot piikkaa ylös sitten menee tunti vedetään jo joku "laturi" ja noissa joku hikinen määrä leusiinia, joka hieman tasoja nostaa taas. Sitten vedetään pitkin reeniä jotain pientä määrää aminoja jolloin taas tasot hieman pysyy ylhäällä. Reenin lopuksi 20-30g heraa ja taas leusiinit ylhäällä. Sitten mennään joko syömään ruokaa tai joku rahka välipala ja taas leusiinia tulee jonkin verran, viidettä kertaa muutaman tunnin sisään. Eli se kunnon leusiinin nousu ja lasku häviää ja tasoja pidetään ylhäällä tunteja, mutta ei kuitenkaan niin ylhäällä, että olisi optimaalista!

Tätä tapahtuu nyt todella monella ja ei nähdä kokonaiskuvaa vaan vedetään kaikki juomat kokoajan naamaan. Tästähän Uttikin puhui, että tasojen pitäisi antaa laskea välillä. Näin ollen jotakin tuosta kombosta kannattanee karsia pois ja panostaa niiden isojen kerta-annosten syömiseen/juomiseen.
Ite oon aina luullut, että se hyvä tapa ois just tuo, että syödään luonnollisesti ateria ennen reeniä, reenin aikana intra missä hiilaria ja aminoita, reenin jälkeen palkkari ja palkkarista reilu 1h niin ateria?
 
Mikä olisi oma suosituksesi treeni- ja lepopäivien kalorivaihtelulle?

Toisekseen, mitkä on Juhojen mielipiteet siihen, että laskisi kalorit viikkotasolla eikä päivätasolla, oli sitten miinus tai plussakaloreilla? Sama kalorimäärä viikon aikana tulee syötyä, söi sitten treeni- ja lepopäivänä erit määrät VS että söisi viikon aikana saman määrän kaloreita joka päivä. Vai onko joitain tekijöitä sitten päivä kohtaisessa tavassa?
 
Back
Ylös Bottom