Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kokonaisveroasteen harmonisointi muiden EU-valtioiden kanssa. Suomessa kokonaisveroasteen on ennustettu olevan tänä vuonna 44.7%, viime vuonna se oli 44.1%. Kovaan tahtiin globalisoituvassa maailmassa tuolla ei uusia yrityksiä tai tehokasta työvoimaa olla saamassa. Tämän lisäksi ajetaan vanhat yritykset ja tehokas työvoima maasta pois (työntötekijä).

Mitä niin arvokasta Suomessa on yrityksille, joiden toiminta ei ole sidottu yhteen paikkaan mm. toimintansa vuoksi, mitä muut Euromaat eivät tarjoaisi halvempaan hintaan? Suurimmalla osalla aloilla, ei mitään. Mitä Suomi voi tarjota hyvintuottavalle henkilölle, jota se ei muissa Euromaissa saisi edullisemmin? Ei mitään. Kilpailukyky on siis erittäin huono, sekä työntekijä-, että yritysmarkkinoiden suhteen.

Sama verotusaste taisi olla Amerikassa keskimäärin 25%, Euroopassakin keskimäärin huomattavasti alempi kuin Suomessa (vähintään muutaman prosenttiyksikön). Reformi tulee koko yhteiskuntarakenteen kohdalle, haluaa sitä tai ei. Mitä aiemmin se tulisi, sitä parempi meille. Veikkaan ettei kuitenkaan tapahdu mitään ennen kuin on "pakko" tehdä asialle jotain.

Väite: Pohjoismainen Hyvinvointiyhteiskunta ei voi toimia tehokkaasti globaalissa maailmassa pitkällä aikavälillä, joka ennen myötä johtaa rakenteellisiin muutoksiin, jonka tulosta tuskin voi enää kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi.
 
Väite: Pohjoismainen Hyvinvointiyhteiskunta ei voi toimia tehokkaasti globaalissa maailmassa pitkällä aikavälillä, joka ennen myötä johtaa rakenteellisiin muutoksiin, jonka tulosta tuskin voi enää kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Ei se ainakaan tässä muodossa voi toimia. Ehkä hyvinvointiyhteiskunta pitäisi nähdä enemmän asenteena, kuin kivenhakattuina etuina, joiden jakamisen ja vastaanottamisen järkevyyttä ei missään olosuhteissa ikinä saisi kyseenalaistaa.

Maailma ympärillä muuttuu. Jos sellu ja paperi eivät käy kaupaksi, niin jaettavaa on vähemmän ja huolenpitoon on vähemmän resursseja. Senkin voisi tunnustaa. Huolenpito voi olla tänään niukempaa, kuin eilen. Jos joskus keksitään taas jotain, mikä kaupaksi käy, niin sitten pidetään taas vähän enemmän huolta heikommista. Suurena ajatuksena taustalla toimisi jonkinlainen tulojen tasaamisen hyväksyminen ja matalahko kaikille taattava peruspalveluiden taso.
 
Jokaisella puolueella on omat ristinsä. Kokoomuksella ne ovat arvokonservatiivit, yleensä julkisen sektorin keskijohdossa työskentelevät nutturapäät Maria Kurjen huiveissaan. Kun on arvoiltaan konservatiivi, harvoin sitä on kovin liberaali millään muullakaan alueella. Lepomäki oli hyvä eilen TV-väittelyssä omistusasunnon korkovähennyksestä. Oli hupaisaa katsella hänen ilmettään, kun SDP:läinen ministeri kertoili, miten kaikkea valtion taholta tukemalla hinnat laskevat.
Oli kyllä taas hyvä esimerkki ministerin pätevyydestä tuo ohjelma, että vihaksi pisti. Peruskäsitteet ja luvut ihan hukassa, pelkkään ideologiaan perustuvaa "musta on tosi tärkeetä et kaikilla on kivaa" hokemista ja poliittista paskanpuhumista koko keskustelu Viitasen osalta.
 
Ei se ainakaettä tässä muodossa voi toimia. Ehkä hyvinvointiyhteiskunta pitäisi nähdä enemmän asenteena, kuin kivenhakattuina etuina, joiden jakamisen ja vastaanottamisen järkevyyttä ei missään olosuhteissa ikinä saisi kyseenalaistaa.

Maailma ympärillä muuttuu. Jos sellu ja paperi eivät käy kaupaksi, niin jaettavaa on vähemmän ja huolenpitoon on vähemmän resursseja. Senkin voisi tunnustaa. Huolenpito voi olla tänään niukempaa, kuin eilen. Jos joskus keksitään taas jotain, mikä kaupaksi käy, niin sitten pidetään taas vähän enemmän huolta heikommista. Suurena ajatuksena taustalla toimisi jonkinlainen tulojen tasaamisen hyväksyminen ja matalahko kaikille taattava peruspalveluiden taso.

Sinänsä hyvä kysymys. Itse uskon, että kun saavutetaan tilanne jossa jokainen halukas voi saada työtä jolla elettää itsensä on hyvinvointivaltion-kysymys ratkaistu. Miten tähän päästään onkin sitten toinen kysymys.
 
Ei se ainakaan tässä muodossa voi toimia. Ehkä hyvinvointiyhteiskunta pitäisi nähdä enemmän asenteena, kuin kivenhakattuina etuina, joiden jakamisen ja vastaanottamisen järkevyyttä ei missään olosuhteissa ikinä saisi kyseenalaistaa.

Maailma ympärillä muuttuu. Jos sellu ja paperi eivät käy kaupaksi, niin jaettavaa on vähemmän ja huolenpitoon on vähemmän resursseja. Senkin voisi tunnustaa. Huolenpito voi olla tänään niukempaa, kuin eilen. Jos joskus keksitään taas jotain, mikä kaupaksi käy, niin sitten pidetään taas vähän enemmän huolta heikommista. Suurena ajatuksena taustalla toimisi jonkinlainen tulojen tasaamisen hyväksyminen ja matalahko kaikille taattava peruspalveluiden taso.

Tottahan tuokin. Tulojen tasaamisen kohdalla pitää vaan katsoa ettei verotuksen lisäämisellä menetetä valtion kokonaistuloja. Suhteettoman korkea kokonaisveroaste, josta Suomi tällä hetkellä nauttii, vähentää Suomen tulevaisuuden tulomahdollisuuksia. Viennin vaihtelut taitavat noiden papereiden ja sellujenkin osalta olla lähinnä suhdannevaihteluita, eli ei sen kummempia vaikutuksia tulevaisuuteen. Joskus viedään enemmän, joskus vähemmän. Suomen verotus vaan osuu tuohonkin alaan kiilamaisesti jolloin kilpailuetua aletaan menettämään.

Mutta kuten sanoit, ei tässä muodossa voi toimia. Sitä omalla postauksellani hainkin. Toisaalta voidaanko määrittelemääsi hyvinvointiyhteiskuntaa enää kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi? On sitä tulonjakoa muissakin maissa ilman hyvinvointiyhteiskunnan tagia.

Sinänsä hyvä kysymys. Itse uskon, että kun saavutetaan tilanne jossa jokainen halukas voi saada työtä jolla elettää itsensä on hyvinvointivaltion-kysymys ratkaistu. Miten tähän päästään onkin sitten toinen kysymys.

Tahatonta työttömyyttä tulee olemaan niin kauan kun palkkojen ei anneta suhtautua kansantalouden suhdannevaihteluiden luomiin kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. Yritys joutuu vähentämään tarjontaa; yritys joutuu vähentämään tuotannontekijöitä; yritys ei voi tiputtaa palkkaa alle minimipalkan; yritys joutuu vähentämään työntekijöiden lukumäärää. -> Tahatonta työttömyyttä joka johtuu työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta, joka ei voi tasoittua nopeasti kiinteiden palkkojen vuoksi.

Tietenkään tuollainen palkkojen vaihteleminen ei käytännössä toimi, eikä ole eettistä. Mutta tuon takia sitä (tahatonta työttömyyttä) tulee aina olemaan jonkin verran.

Tässä tuleekin sitten taas yksi Suomen rakenteellisesta ongelmista, kuten se miten työntekijän käteen jäävä palkka on helposti puolet siitä mitä yritys joutuu sinusta maksamaan. Eli tässäkin suuri kokonaisveroaste lisää tahatonta työllisyyttä ja supistaa tulevaisuuden tuottomahdollisuuksia.

Semmonen full disclosure ettei ole mitään omaa teoriaa, vaan tuo taitaa olla uuskeynesiläisyyden teorioita, jonka itse näkisin selittävän näitä asioita tämän hetken teorioista parhaiten.
 
Ei se ainakaan tässä muodossa voi toimia. Ehkä hyvinvointiyhteiskunta pitäisi nähdä enemmän asenteena, kuin kivenhakattuina etuina, joiden jakamisen ja vastaanottamisen järkevyyttä ei missään olosuhteissa ikinä saisi kyseenalaistaa.

Maailma ympärillä muuttuu. Jos sellu ja paperi eivät käy kaupaksi, niin jaettavaa on vähemmän ja huolenpitoon on vähemmän resursseja. Senkin voisi tunnustaa. Huolenpito voi olla tänään niukempaa, kuin eilen. Jos joskus keksitään taas jotain, mikä kaupaksi käy, niin sitten pidetään taas vähän enemmän huolta heikommista. Suurena ajatuksena taustalla toimisi jonkinlainen tulojen tasaamisen hyväksyminen ja matalahko kaikille taattava peruspalveluiden taso.

Vielä, kun poliitikot sisäistäisivät tämän. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kuin saattohoitopotilas elämän ja kuoleman välimaastossa. Näennäesesti meillä on hyvinvointiyhteiskunta (ilmainen koulutus, terveydenhuolto yms yms.), mutta näiden toimivuus on ihan jotain muuta kuin hyvinvointiyhteiskunnan määritelmä edellyttää. Harvoja fksuja yksilöitä lukuunottamatta, nykypoliitikoiden lääkkeet on korkeampi verotus, joka syventää kierrettä entisestään.
 
Äläs nyt, SDP ja Vasemmistoliitto ovat keksineet, että vanhoihin hyviin aikoihin päästään takaisin ostamalla lainaksi virolaisilta raksafirmoilta lisää infraprojekteja. Jos vaalien jälkeen aletaan kuokkia punamultaa solidaarisuusveroineen, lupaan lähteä maasta. Ei kun piru vie, ehdin lähteä jo...

EDIT: ja Suomessa saa varmasti jokainen halukas töitä, kunhan pyydetty palkkakustannus sivukuluineen alittaa tuotetun lisäarvon - vähintään palkkaavan firman tavoitemarginaalin verran
 
Keksijöille oma lobbari, varmaan laatujätkä

Tän päivän Hesari kertoi uudesta keksijöiden lobbarista seuraavasti:
Kesällä 2010 Astikainen pakkasi reppunsa, jätti 3 900 euron opintolainansa maksamatta ja lähti liftaamaan Joensuusta kohti Portugalia.
Niin kuin tällaisilla reissuilla on tapana olla, myös Astikaisen matka oli matka itseensä. Astikainen koki lähes uskonnollisen valaistuksen, jota hän kutsuu elämäksi universumissa. Ajatus kulkee maailmalla myös nimellä Vetovoiman laki. Mitä maailmankaikkeudelta pyytää, sitä usein myös saa – oli se sitten mojito Portugalissa tai ilmainen laivamatka Tukholmasta Turkuun.

Astikainen sanoo todistaneensa sen lukuisia kertoja. Rahattomana se on oikeastaan ainoa tapa elää: on pakko luottaa, että kaikki järjestyy.

Ja jatkoa seuraa:
"Tässäpä teille toimelias johtaja Keksintökeskuksen puikkoihin. Olen nimenomaan käynnistäjä, ideoiden kehittäjä, sanansaattaja ja ihmisten yhteenliittäjä."
Näin Tomi Astikainen kirjoitti työhakemukseensa viime syksynä. Hän myös sai työpaikan Keksintösäätiön käynnistämästä start-upista Keksintökeskuksesta. Rekrytointi tarkoittaa, että suomalaisilla keksijöillä on nyt oma lobbari ja että Astikainen ei ole enää rahaton. Jipii, kyllä tän jätkän avulla varmasti saadaan Suomi nousuun! Ei vittu mitä paskaa. Laitoin tähän ketjuun, kun en keksinyt muutakaan paikkaa. Neljä vuotta muiden armopaloilla loisinut helppoheikki sai sit heti kättelyssä johtajan paikan. Mun veikkaus on, että toi ei osaa tai edes halua myydä mitään muuta kuin itseään. Ja jossain vaiheessa se häipyy lafkan fyrkat taskussaan. Mut pääasia hei on moderni meininki ja hyvä tarina... :face:
 
Pitäis kai osata jotain hyödyllisitä, että voisi keksiä jotain.

Tai sitten rahastaa kaikenlaisella huuhaalla ulkomailla. Tuskin löytyy maksajia yhtä helposti.

Niiden, jotka osaa oikeasti jotain, määrä laskee koko ajan. BB-yhteiskunta ei pidemmän päälle toimi.
 
Mut eiks Suomessa aina marista, et Suomessa kusee myynti ja markkinointi. Tarinat puuttuu, brändäys. yms... :lol2:

Esim. Marimekon ja H&MN vertailua; joskus olivat markkina-arvoltaan samankokoisia ja nyt, noh... Marimekko edelleen puskee pallokuoseja ja hehkuttaa 60-lukua.
Marimekko yrittää vielä kerran - Uutiset - Talouselämä

Ja loppujen lopuksi Suomi pärjää, kunhan inflaatio on alle Saksan. Tasan yksi mittari mitä seurattaisiin.
 
Neljä vuotta muiden armopaloilla loisinut helppoheikki sai sit heti kättelyssä johtajan paikan. Mun veikkaus on, että toi ei osaa tai edes halua myydä mitään muuta kuin itseään. Ja jossain vaiheessa se häipyy lafkan fyrkat taskussaan. Mut pääasia hei on moderni meininki ja hyvä tarina... :face:

:D Suomen tulevaisuus. Älä nyt, kyllä sil varmaan vähintään turun kauppiksen opiskelijoiden johtamiskyvyt on. Tai sit ei.

Tietenkin vaikea sanoa henkilöä ja liikeideaa tuntematta sen enempää, voihan olla että juttu ei kerro kaikkea ja taustalla on joku ihan toimivakin idea, mutta toi sun tiivistelmä kyseisestä jannusta on kyllä koominen.
 
Joo, tulipa rahapolitiikasta sekin mieleeni, että perustuslaissa kyllä sanotaan eduskunnan päättävän valtiontaloudesta, niin sehän tarkoittaa käytännössä verotusta ja velkaa, paljonko sitä otetaan, vai otetaanko. Rahapoliittista valtaa ei ole 1980-luvun puolenvälin jälkeen ollut. Ei sitä euron myötä edes menetetty, vaan jo paljon aiemmin.
 
Mut eiks Suomessa aina marista, et Suomessa kusee myynti ja markkinointi. Tarinat puuttuu, brändäys. yms... :lol2:

Ihan hauska tuo H&M vertaus. Suomalaisille tyypillistä olisi ottaa joku yksittäinen seikka ja toitottaa että noniin, tosta johtuu ettette ole isompi kuin H&M. Perinteisesti se on ollut juuri markkinointi. Että varmana olisi Marimekko nyt iso jos olisivat markkinoineet enemmän, mainosta telkkariin kato! :lol2:

Ite sanoisin että jos yksittäisiä tekijöitä lähtee etsimään, niin täältä on puuttuneet tyypit joilla on näkemystä viedä toimintaa ihan uusille urille menestyksekkäästi. Nokia oli aikansa kova, mutta pallo pääsi tippumaan. Ruotsalaiset on viime aikoina vieneet tämän maaottelun.
 
Marimekko ja H&M tuotekatalogin vertaaminen olisi myös paikallaan. ^^
 
Ei tuo pidä mielestäni paikkaansa. Suomi operoi kelluvalla valuutalla 8.9.1992 - 14.10.1996.
Juu, näin meni. Virallisesti ja oikein lakitekstinä rahapoliittiset keinot poistuivat Suomen poliittiselta johdolta euroon mennessä. 1985 Suomi maksoi Suomenpankille viimeisen lainaeränsä ja silloin käytännössä alkoi se linja, jossa ns. suora keskuspankkirahoitus pikkuhiljaa sitten euroon mennessä oli kaikin tavoin (käytännössä, periaatteessa ja juridisesti) mahdotonta. Sitähän se oma raha ja oma rahapolitiikka viime kädessä tarkoittaa, että poliitikot voisivat tehdä päätöksiä oman valtion rahansa suhteen, muutenkin kuin verotuksen ja yksityisomisteisilta pankeilta lainattavan velan määrän suhteen.

Tuossapa pitkähkö hallituksen esitys vuodelta 1996, joka näitä asioita aika laajalti käsittelee:
FINLEX ® - Hallituksen esitykset: HE 261/1996

Jos ketä taloushistoria ennen euroa kiinnostaa ja on aikaa, niin tässäpä aika hyvä historiallinen katsaus:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julka.../yleistajuiset_selvitykset/Documents/A114.pdf
 
Back
Ylös Bottom