Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?
- Keskustelun aloittaja Timba79
- Aloitettu
- Liittynyt
- 1.2.2014
- Viestejä
- 564
Niin, valtion velkaan on tietenkin kaksi näkökulmaa. Jos on sillä puoella, joka käyttää julkisella velalla rahoitettuja etuuksia ja tukia hyväkseen, eikä koskaan tarvitse osallistua velan takaisinmaksuun, niin silloinhan velan ottaminen tuntuu ihan kivalta. Näitä ihmisiä Suomen aikuisväestöstä on noin 75%
Jos taas kuuluu siihen 30% palkansaajista (eli 25%) aikuisväestöstä, joka osallistuu valtionverojen maksuun, niin valtion velka voi tuntua rasitteelta.
Kivahan se olisi ottaa naapurin pikkiin velkkaa ja rahoittaa sillä vaikka oman asunnon remppa, tai avata luotollinen tili naapurin nimissä osuuskauppaan ja ostella sillä ruoat perheelle. Se velkahan on silloin aivan täysin naapurin ongelma.
- Liittynyt
- 13.10.2002
- Viestejä
- 6 086
Velastan huolestunutta naapuria voi tietenkin tyynnytellä kertomalla velan takaisinmaksun olevan tarpeetonta. Velkaa voi ja kannattaa kerätä loputtomiin. Jos joskus haluaa maksaa velan pois, niin se onnituu kätevästi ilmoittamalla velkojille, että yksipuolisella päätöksellä maksaa velat pois monopolirahalla vaihtokurssilla 1 : 1:een.
- Liittynyt
- 2.9.2007
- Viestejä
- 2 188
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 062
Tuottavat työpaikat sijaitsevatkin jo nyt liikenneväylien varrella. Ei insinöörit ajele metrolla stadin ytimeen duuniin, niille pitää olla motari jota pääsee autolla ovelta ovelle.
Näitä ihme tunneleita ja himmeleitä ajavat vihervassarit jotka haluaa vain hippeillä toisten rahoilla.
Mitä jos laitettaisiin mansku tunneliin ja se vetäis lenkin ytimessä jatkuakseen Turunväylänä? Tuossahan olisi jopa ideaa... :D
- Liittynyt
- 1.2.2014
- Viestejä
- 564
Aika höpö kirjoitus.
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 5 013
Yllättävämpää on vain perusteluiden puuttuminen.
- Liittynyt
- 2.9.2007
- Viestejä
- 2 188
Hei mut jatka vaan näitä "mä otan velkaa naapurin piikkiin" analogioitasi :lol2:
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 873
Sote saa yhä käsittämättömämpiä piirteitä.
Johannes Koskinen: "Kun seuraava hallitus tekee ratkaisun yksikanavaisesta rahoituksesta, valtionosuusjärjestelmä ja sote-vastuualueiden rahoitus menevät uusiksi." ja "rahoitusmalli jäisi joka tapauksessa väliaikaiseksi."
"Rahoitusjärjestelmää laadittaessa pitäisi olla käytössä kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Sitä ei ollut alkuperäisessä lakiesityksessä eikä ole nytkään."
"Laskentamalli olisi nostanut kuntien väliset erot kuntaveroprosenteissa 11 prosenttiyksikköön. Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä rikkoisi jo perustuslain turvaamaa kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta: "Uuden esityksen mukaan ero olisi yhdeksän prosenttiyksikköä. Muutos ei ole merkittävä"
"Valtiovarainministeriön mukaan sote-uudistus aiheuttaisi kuntien veroprosentteihin noin kahden prosenttiyksikön korotuspaineen."
Eli siis... tehdään sote -uudistusta kiireellä ja väkisin, jonka rahoitusmallia ei ole arvioitu (mutta jonka silti kerrotaan tuovan tuntuvia säästöjä), joka rikkoo perustuslakia, joka nostaa kunnallisveroprosenttia ja joka menee samantien uusiksi seuraavan hallituksen aikana? No se on kuitenkin varmaa ettei kunnallisvero putoa mihinkään vaikka koko juttu menisikin uusiksi myöhemmin.
Mitähän helvettiä on tapahtumassa? Ja mikä on se todellinen syy miksi tämä on saatava aikaiseksi ennen vaaleja? Haiskahtaa mehevästi iltalypsylle.
Johannes Koskinen: "Kun seuraava hallitus tekee ratkaisun yksikanavaisesta rahoituksesta, valtionosuusjärjestelmä ja sote-vastuualueiden rahoitus menevät uusiksi." ja "rahoitusmalli jäisi joka tapauksessa väliaikaiseksi."
"Rahoitusjärjestelmää laadittaessa pitäisi olla käytössä kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Sitä ei ollut alkuperäisessä lakiesityksessä eikä ole nytkään."
"Laskentamalli olisi nostanut kuntien väliset erot kuntaveroprosenteissa 11 prosenttiyksikköön. Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä rikkoisi jo perustuslain turvaamaa kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta: "Uuden esityksen mukaan ero olisi yhdeksän prosenttiyksikköä. Muutos ei ole merkittävä"
"Valtiovarainministeriön mukaan sote-uudistus aiheuttaisi kuntien veroprosentteihin noin kahden prosenttiyksikön korotuspaineen."
Eli siis... tehdään sote -uudistusta kiireellä ja väkisin, jonka rahoitusmallia ei ole arvioitu (mutta jonka silti kerrotaan tuovan tuntuvia säästöjä), joka rikkoo perustuslakia, joka nostaa kunnallisveroprosenttia ja joka menee samantien uusiksi seuraavan hallituksen aikana? No se on kuitenkin varmaa ettei kunnallisvero putoa mihinkään vaikka koko juttu menisikin uusiksi myöhemmin.
Mitähän helvettiä on tapahtumassa? Ja mikä on se todellinen syy miksi tämä on saatava aikaiseksi ennen vaaleja? Haiskahtaa mehevästi iltalypsylle.
kunnilta kun ottaa soten pois, jää jäljelle heittopusseja.- Liittynyt
- 1.2.2014
- Viestejä
- 564
Oliko Legrainin kirjoitus sinusta asiallinen? Minusta samaa tasoa, kuin Seppo Radyn tokaisut. Aluksi todetaan heittona, että kaikki kyllä näyttää hyvältä, mutta näin ei ole. Sitten todetaan, että työttömyys on kyllä alhainen, mutta siihen on päästy väärin keinoin. Sitten sanotaan, että palkat eivät nouse. Missä ne sitten nousevat? Tuottavuus ei kasva. Missä se kasvaa?
Sitten verrataan Ruotsiin, jossa kansantuote on saatu kasvamaan. No Ruotsissa ihan viime vuosina näin on todella käynyt, kun on lisätty työelämän joustoja ja työn tarjontaa. Mutta sehän oli kirjoituksen alussa juuri se, mitä Saksa teki aikaisemmin väärin, vaikka silloinkin Saksassa talous juuri saatiin kasvamaan.
On kuulemma väärin, että palkan alennuksilla Saksan teollisuuden vienti vetää. Se johtuu siitä, että saksalaisia tuotteita voidaan tuottaa kilpailukykyisesti. Ne ovat kilpailukykyisiä myös isoilla Saksan kotimarkkinoilla. Ei niitä pelkästään ulkomailla myydä. Saksan teollisuus on iso ostaja muiden Euroopan maiden alihankintateollisuudelle. Täytyy vaan olla kilpailukykyä. Jos kilpailukyky on hukattu verotuksella ja liian korkeilla henkilöstökuluilla, niin saksalaiset ostavat tietenkin alihankintansa muualta.
Legrainin mielestä Saksan infrastruktuuri rapistuu. Outo väite mieheltä, joka asuu ilmeisesti Englannissa. Saksa on sijoittanut 1995-2015 infrastruktuuriinsa varmasti enemmän, kuin mikään muu Euroopan maa. Joka paikassa infrastruktuuri rapistuu. Se on rakennetun ympäristön ominaisuus. Minusta Saksan infrastruktuuri on ihan hyvässä kunnossa, vertaa sitä minkä tahansa mun maan vastaavaan. Loistavassa, jos sit vertaa britteihin tai Etelä-Eurooppaan.
Minusta kirjoitus on purkaus mieheltä, jonka neuvojen yli saksalaiset poliitikot ja ekonomistit kävelivät. Ehkä Legrainin neuvot olivat hyviäkin, kuka tietää. Minusta ei ole saksalaisen veronmaksajan asia oman maansa julkisella kulutuksella nostaa muiden, huonosti hoidettujen, maiden kansalaisten elintasoa.
Ja jotta ei tule väärinkäsityksiä: minä en ole mikään saksafani. Ilmeisesti johtuu siitä, että luin nuorempana liikaa Korkeajännityksiä.
- Liittynyt
- 3.2.2011
- Viestejä
- 408
Vielä minulle ei ole selvinnyt, miten se Saksan velkaantuminen nostaa Suomen kilpailukykyä nimenomaan Saksan silmissä. Alkavatko saksalaiset ostamaan kalliita Suomi-tuotteita pää märkänä velkaantumisen myötä? Voisi jopa ajatella, että ennestään kilpailukykyisten maiden tuotteet käyvät aiempaa paremmin kaupaksi, mutta sepä nyt ei taas Suomea paljon lämmitä. Ehkäpä tässä on taustalla kuitenkin se, ettei eri maiden poliitikot halua ottaa vastuuta vaan syyttävät mieluummin Saksaa.
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 5 013
Poliitikothan eivät Saksaa yleensä syytä vaan ekonomistit. Suomalaiset poliitikot ihailevat Saksaa pääasiassa. Se ettei koko euroalue voi olla yksi Saksa eikä koko maailma pitäisi tässäkin ketjusta tuotujen seikkojen jälkee olla itsestäänselvyys.
- Liittynyt
- 1.2.2014
- Viestejä
- 564
Kaikkien maiden ulkomaankaupan tase ei tietenkään voi olla positiivinen. Se on ihan selvä. Pitäisikö Saksassa siis palkkoja nostaa, työelämän sääntöjä kangistaa ja vapaa-aikaa lisätä? Tällä varmasti kilpailukyky saataisiin tippumaan. Eli tehtäisiin niin sanotusti "Suomet". Ihan varmasti Saksan vienti vähenisi, työttömyys nousisi ja sosiaaliset ongelmat lisääntyisivät. Sekö lisäisi saksalalaisten tyytyväisyyttä?
Suomessa näin on tehty. Olemmeko saaneet siitä kiitosta tai etua kansainvälisillä areenoilla? Onko se lisännyt suomalaisten tyytyväisyyttä?
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 5 013
Etelä-Euroopan kysyntä veti Saksan kuiville 2000-luvun alussa. Yhteinäisellä valuuttaa-alueella täytyy harjoittaa tulonsiirtoja. Saksan tulisi lisätä kysyntäänsä jotta se antaisi osaltaan etelän maille mahdollisuuden kasvaa. Nykyinen politiikka jatkuvasti pienenevän kakun hamuamista itselleen.
- Liittynyt
- 3.2.2011
- Viestejä
- 408
Jos kerran Saksalaisilla pyyhkii talouden näkökulmasta hyvin niin eikö tämä ohje ole hiukan ristiriitainen keynesiläisyyden kanssa? Nythän Saksan pitäisi nimenomaan suitsia kulutustaan eikä lisätä velalla ns. vettä myllyyn?
- Liittynyt
- 1.2.2014
- Viestejä
- 564
Ymmärrän hyvin tuon ajatuksen kulun ja logiikan sen takana. Minun on vain kauhean vaikea ymmärtää, kuinka tuo toimisi. Me elämme markkinataloudessa ja julkisia hankintojakaan ei kai voi ohjailla ihan miten mieleen juolahtaa.
Jos Saksa (mikä tässä kai tarkoittaa julkista sektoria?) lisää kysyntäänsä, niin miten tarjoajina suljetaan pois Saksan oma kilpailukykyinen teollisuus? Vai tarkoittavatko ekonomistit, että Saksa alkaisi tilaamaan lisää oliiveja valtion laitosten kahvihuoneisiin? Miten ne Etelä-Euroopan teolliset tuottajat nyt olisivat kilpailykykyisiä, kun Saksan teollisuus, kuten sanoit, voitti siellä niiden kotikentällä mahdottoman määrän tilauksia vain 20-5 vuotta sitten. Miksi Saksan teollisuus ei voittaisi kotonaan nyt?
Jos taas tarkoitetaan, että Saksan yksityinen teollisuus investoisi enemmän, niin sehän luonnollisesti ostaa tuotantolaitteensa ja rakennuksensa mistä se haluaa. Siihen ei poliitikko paljon pysty vaikuttamaan. Varmaan osan laitteistaan se ostaisi Etelä-Euroopan maista, mutta miksi se tekisi sen, jos laitteiden laatu ja hinta eivät ole kilpailukykyisiä?
Jos Saksan lysynnän lisäys johtaisi investointien lisääntymiseen, niin eikö olisi luultavaa, että investoinnit suuntautuisivat maahan, jossa tuotanto on kilpailukykyistä? Eikö se ole silloin Saksa?
Ei kai ole tarkoitus, että tulonsiirroilla korjataan jossain maassa harjoitettu opportunistinen ääntenostelu ja jonkun toisen maan poliitikkojen vaalilupaukset? Jos työvoiman siirtyvyys oikeasti vapautetaan ja sen vapaa hinnoittelu hyväksytään rahaliiton alueella, niin silloinhan tulonsiirrot on paljon helpompi hyväksyä.
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 5 013
Jos puhutaan puhtaasti EU:sta tai euroalueesta niin voidaan joko mennä siihen vintiöt-ratkaisuun eli jokainen pitää huolen omista orgasmeistaan, eli kelluvat kansalliset valuutat ja jokainen maa pitää tuotantorakenteensa kunnossa (verotus, kotimainen kysyntä yms.).
Tai sitten eurossa pidetään huolta ettei euroalueen sisälle synny vaihtotaseiden epätasapainoja, eli Saksan ylijäämät verotettaisiin pois ja siirretään Kreikkaan jonkin EU-elimen toimesta ja toisaalta Kreikkaa tulee parantaa omaa vaihtotasettaan rakenteellisin toimin. Sitten kollektiivisesti pidetään huolta euroalueen ja muiden valuutta-alueiden välillä ei synny epätasapainoja jonkun kansainvälisen-elimen kautta niinkuin kapitalismin kulta-aikana.
Tai sitten eurossa pidetään huolta ettei euroalueen sisälle synny vaihtotaseiden epätasapainoja, eli Saksan ylijäämät verotettaisiin pois ja siirretään Kreikkaan jonkin EU-elimen toimesta ja toisaalta Kreikkaa tulee parantaa omaa vaihtotasettaan rakenteellisin toimin. Sitten kollektiivisesti pidetään huolta euroalueen ja muiden valuutta-alueiden välillä ei synny epätasapainoja jonkun kansainvälisen-elimen kautta niinkuin kapitalismin kulta-aikana.
- Liittynyt
- 21.12.2003
- Viestejä
- 265
Tavoitteena nEUvostoliitto?
Kun tässä puhutte Saksasta ja heidän kilpailukyvystä, tuhlaamisesta, ylijäämistä ym niin tuleeko kellään mieleen, kuinka paikallinen kulttuuri ja mentaliteetti vaikuttaa asiaan? Jos kilpailukyky perustellaan matalapalkka-alojen ja minijobien varaan niin kuulostaa vähän kaukaa haetulta. Ei ne siivojat ja dönerien vääntäjät varmaan saksan teollisuutta kuitenkaan pyöritä. Saksassa palkat on normaalilla duunaritasolla varmaan alle suomen, mikä on minusta ihan oikein, mutta ylemmällä tasolla palkat on suomea vastaavat tai paremmat. Vapaa-aikaa on reilusti, 6vkon lomat ja maksetut ylityöt jne eli sieltä ei kyllä se kilpailukyky synny. Lisäksi kun paikalliseen mentaliteettiin kuuluu vahvasti säästäminen ja varautuminen pahan päivän varalle vrt. etelä-euroopan meininkiin niin en oikein näe miten niin päinvastaiset kulttuurit pitäisi saada muovattua yhdeksi sujuvaksi harmoniaksi. Se, että pusketaan rahaa markkinoille ja ohjaillaan keskuspankin koroilla kulutusta ei tule muuttamaan koko kansan ajattelu tai käyttäytymistapoja keskipitkälläkään aikavälillä.
Saksa voi hyvinkin olla ongelmissa ikääntyvän väestönsä ja kasvavien menojensa ym kanssa pidemmällä aikavälillä, mutta silti Suomi voisi kyllä ottaa minusta mallia monessa asiassa. Jotenkin kun tuntuu, että suomalaisista on tullut aikamoista pullamössöporukkaa, joita kiinnostaa lähinnä mukavuudentavoittelu ja downshiftaaminen mahdollisiman vähällä efortilla, sen sijaan että nähtäisiin työn tekeminen ja kunnianhimo tavoiteltavina asioina.