- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 697
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Joo byrokratia tosiaan luo kaikenlaisia loukkuja, jotka estävät työn tekemistä. Itse oli opiskeluaikoina eräänlaisissa "nollatöissä". Mitään tuntipalkkaa tai muitakaan sitoumuksia ei ollut. Palkka tuli siirrettyjen tavaramäärien mukaan. Tuottavimmille työntekijöille oli töitä tarjolla myös hiljaisempina aikoina ja tuottamattomammat yksilöt pääsivät pikaisesti etsimään muita hommia. Itse pidin tuota mainioina järjestelmänä. Joustoa oli molempiin suuntiin paljon, työntekijöistä saatiin paljon työtä irti ja työtekijä tienasi hyvin. Vielä tänäkin päivänä pitäisi olla varsin korkeassa positiossa, ennen kuin pääsisin samoihin liksoihin kuin tuolloin opiskeluaikoina koulutusta vaatimattomissa hommissa. Sääli jos joku puoluepomo pystyy kieltämään tuollaisen työn ja samalla tappamaan nekin työt Suomesta.Nollasopimukset sen sijaan täysin kestämättömiä, ei voi suunnitella mitään etukäteen kun seuraavan kuun tulot on täysi arvoitus. Pomon kanssa menee sukset ristiin ja tunnit menee nolliin, tuloja ei ole ja karenssia pukkaa jos irtisanoutuu. Se, että viikossa on 18 tuntia töitä ei ole mikään maailmoja kaatava asia työnantajalle.
Niin kaikki nollasopparilaiset ei tienaa kuin keskitason yrityspomot.
Kunhan tienaisivat siten, että laskut ja vuokran voisi maksaa ja ehkä saada muutaman euron säästöön.
Kumpi on ensin, muna vai kana. Töitä joita ei ole vai liian huonoja työsopimuksia ?
Jos työntekijöiden paremmin tienaamista lähetään ratkaisemaan, se ratkaisu tulee jostain muualta kuin nostamalla lainsäädännön tasoa jolla hinnoitellaan mahdollisimman moni työntekijä olemassa olevan työtarjonnan ulkopuolelle.
...Se, että viikossa on 18 tuntia töitä ei ole mikään maailmoja kaatava asia työnantajalle.
En tiedä missä NHB asuu, mutta esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa kauppojen aukiolo on vapautettu. Tilanne näissä maissa on siis niinkin absurdi, että kauppias päättää itse, milloin pitää kauppaansa auki. Oli sitten normimaanantai tai jouluaatto. Sama pätee luonnollisesti vaikkapa partureihin, jotka ovat palvelun kauppaajia.
Lienee vain ajan kysymys, milloin vaikkapa Ruotsi suistuu anarkiaan tämän takia. Näinhän mm. arpajaishallintopäällikkömme on ennustanut: ”Yhteiskunta on kuin peli, ja pelissäkin on säännöt. Yhteiskunta eliminoi väärinpelaajat erilaisten pakkoon perustuvien mekanismien avulla, viimekätisesti voimankäytöllä. Jos jokainen pelaisi omilla säännöillään, seuraisi siitä, että jokainen myös pyrkisi pakottamaan muut pelaamaan omilla säännöillään. Tästä seuraisi kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa tilanteessa ei enää ole mitään yhteiskuntaa vaan joukko ihmisiä, jotka tosiasiassa ovat tuhonneet elämisensä edellytykset.”
Tällä hetkellä tuota aikaa on kulunut Ruotsissa 42 vuotta, mutta älkää antako sen hämätä. Anarkiaan luisuminen tapahtuu hetkenä minä hyvänsä.
Rahoitin, ja jossain määrin rahoitan yhä, opiskeluni pitkälti tekemällä satunnaisia viikonloppuvuoroja baarissa 0-tuntisopimuksella. Hommia tuli lähinnä äkillisten sairasrapausten paikkailuista ja siitä, että sesonkiaikoihin (pikkujoulut, lätkäjoukkueen finaalin kotipelit, yms.) tarvittiin enemmän työvoimaa. Haluaako joku vääntää minulle rautalangasta, kuinka tällaisen työn tekeminen parantaa työllisyyttä?
Vapauttamalla aukiolot suomessa johtaisi se siihen, että yhteenlaskettu aukioloaika pienenisi = vähemmän työvoiman tarvetta. Tämä siksi, että suomessa on pienet kaupat auki pitkään ja isojen vkl:t jäävät tyngiksi. Vapaalla systeemillä olisi isot 24/7 ja pienet olisivat luonnollisesti kiinni huomattavasti pidempään kuin nyt ovat. Koska kokonaisvolyymihän ei kasva mitenkään oli aukiolot mitä tahansa. Se voi vain kasvaa hiukan mutta se mitä tapahtuisi olisi ostoskäyttäytymisen muutos -> ostetaan isoista enemmän kerralla = ei tarvetta pienille.
Tällainen pohdinta on juuri sellaisen virkamiehen löpinää, joka ylimielisesti luulee tietävänsä kaiken paremmin kuin yrittäjä itse. Ei ole olemassa mitään sellaista aukioloaikoihin liittyyvää logiikkaa, mikä pätisi kaikkiin kauppoihinja palveluyrityksiin.
Joka ikisen yrityksen optimaalinen aukioloaika riippuu juuri sen yrityksen sijainnista, asiakaskunnasta ja yrittäjän omasta halusta palvella asiakkaitaan. Ei näitä tiedä virastossa istuva sosiologian maisteri. Sen tietää vain yrittäjä itse. Jos yrittäjää ei palveleminen johinkin aikaan kiinnosta, niin ehkä kilpailijaa kiinnostaa.
Mutta sehän onkin minun näkemykseni, että aukiolojen vapauttamisella pienet kaupat tulee suomessa vähenemään tai ainakin pienten aukiolot lyhenee ja täten isommat ovat auki 24/7.
Onko mitään näyttöä tämän puolesta? Käsittääkseni näin ei ole tapahtunut esim. Ruotsissa. Tuntuu muutenkin hieman omituiselta, sillä myöhäisiin aikoihin ei usein ole mikään hirvittävää asiakasryntäystä ja ostokset keskittyvät kokemuksieni mukaan lähinnä peruselintarvikkeisiin, joita saa pikkukaupoistakin ja joiden aukipitäminen on halvempaa, koska hiljaisten tuntien aikaan yksi myyjä voi pyörittää puotia. Tämä pätee etenkin kaupungeissa, joissa ainoastaan liepeillä on tilaa isoille marketeille.
Perustuuko tämä faktaan vai tunteeseen? Ei tarvii kuin avata päivän lehti niin nähdään, että irtisanomiset kaupan alalla jyllää nollasopimuksista huolimatta. Se on se fakta. Tunteeseen perustuu taas se olettamus, että yrittäjät voisivat halutessaan kääntää Suomen talouden nousuun, jos vain olisivat tarpeeksi isänmaallisia. Se nyt vaan 2000-luvulla moneen kertaan todettu, että jälkimmäinen on nykyisessä globaalissa taloudessa täyttä utopiaa
Veikkaan, että nollasopparityypit tekevät keskimäärin enemmän kuin 18 tunnin viikkoa. Laki ei siis lisäisi työvoimakuluja ainakaan kovin raskaasti se estäisi täysin kestämättömät tilanteet missä tunnit tippuu nollaan jos erehtyy antamaan palautetta jostain asiallisesta jutusta pikkuhitleri pomolle.
Ei niiden kieltäminen nosta Suomea nousuun, mutta paikkaa ainakin yhden epäkohdan.
Sori jos tää on jo täällä, mutta hyvää kommentointia:
Kannattaako huhkia? 800 euroa lisää palkkaa - käteen jää vain 42 euroa - Talous - Uutiset - MTV.fi