Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Nollasopimukset sen sijaan täysin kestämättömiä, ei voi suunnitella mitään etukäteen kun seuraavan kuun tulot on täysi arvoitus. Pomon kanssa menee sukset ristiin ja tunnit menee nolliin, tuloja ei ole ja karenssia pukkaa jos irtisanoutuu. Se, että viikossa on 18 tuntia töitä ei ole mikään maailmoja kaatava asia työnantajalle.
Joo byrokratia tosiaan luo kaikenlaisia loukkuja, jotka estävät työn tekemistä. Itse oli opiskeluaikoina eräänlaisissa "nollatöissä". Mitään tuntipalkkaa tai muitakaan sitoumuksia ei ollut. Palkka tuli siirrettyjen tavaramäärien mukaan. Tuottavimmille työntekijöille oli töitä tarjolla myös hiljaisempina aikoina ja tuottamattomammat yksilöt pääsivät pikaisesti etsimään muita hommia. Itse pidin tuota mainioina järjestelmänä. Joustoa oli molempiin suuntiin paljon, työntekijöistä saatiin paljon työtä irti ja työtekijä tienasi hyvin. Vielä tänäkin päivänä pitäisi olla varsin korkeassa positiossa, ennen kuin pääsisin samoihin liksoihin kuin tuolloin opiskeluaikoina koulutusta vaatimattomissa hommissa. Sääli jos joku puoluepomo pystyy kieltämään tuollaisen työn ja samalla tappamaan nekin työt Suomesta.
 
Kunhan tienaisivat siten, että laskut ja vuokran voisi maksaa ja ehkä saada muutaman euron säästöön.

Kumpi on ensin, muna vai kana. Töitä joita ei ole vai liian huonoja työsopimuksia ?

Jos työntekijöiden paremmin tienaamista lähetään ratkaisemaan, se ratkaisu tulee jostain muualta kuin nostamalla lainsäädännön tasoa jolla hinnoitellaan mahdollisimman moni työntekijä olemassa olevan työtarjonnan ulkopuolelle.
 
Kumpi on ensin, muna vai kana. Töitä joita ei ole vai liian huonoja työsopimuksia ?

Jos työntekijöiden paremmin tienaamista lähetään ratkaisemaan, se ratkaisu tulee jostain muualta kuin nostamalla lainsäädännön tasoa jolla hinnoitellaan mahdollisimman moni työntekijä olemassa olevan työtarjonnan ulkopuolelle.

Niin kyllä yhteiskunnan pitäisi pyrkiä ensijaisesti nostamaan työllisyyden tasoa. Työntekijällä on oltava oikeus varmaan minimiansioon. Noissa nollasoppareissa on raportoitu puhtaita mielivaltaisia väärinkäytöksiä, että minimityöaika eliminoisi ne pois. Puheet suurista uloshinnoitteluista ovat ad hoc höpinää.
 
...Se, että viikossa on 18 tuntia töitä ei ole mikään maailmoja kaatava asia työnantajalle.

Perustuuko tämä faktaan vai tunteeseen? Ei tarvii kuin avata päivän lehti niin nähdään, että irtisanomiset kaupan alalla jyllää nollasopimuksista huolimatta. Se on se fakta. Tunteeseen perustuu taas se olettamus, että yrittäjät voisivat halutessaan kääntää Suomen talouden nousuun, jos vain olisivat tarpeeksi isänmaallisia. Se nyt vaan 2000-luvulla moneen kertaan todettu, että jälkimmäinen on nykyisessä globaalissa taloudessa täyttä utopiaa
 
Rahoitin, ja jossain määrin rahoitan yhä, opiskeluni pitkälti tekemällä satunnaisia viikonloppuvuoroja baarissa 0-tuntisopimuksella. Hommia tuli lähinnä äkillisten sairasrapausten paikkailuista ja siitä, että sesonkiaikoihin (pikkujoulut, lätkäjoukkueen finaalin kotipelit, yms.) tarvittiin enemmän työvoimaa. Haluaako joku vääntää minulle rautalangasta, kuinka tällaisen työn tekeminen parantaa työllisyyttä?
 
En tiedä missä NHB asuu, mutta esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa kauppojen aukiolo on vapautettu. Tilanne näissä maissa on siis niinkin absurdi, että kauppias päättää itse, milloin pitää kauppaansa auki. Oli sitten normimaanantai tai jouluaatto. Sama pätee luonnollisesti vaikkapa partureihin, jotka ovat palvelun kauppaajia.

Lienee vain ajan kysymys, milloin vaikkapa Ruotsi suistuu anarkiaan tämän takia. Näinhän mm. arpajaishallintopäällikkömme on ennustanut: ”Yhteiskunta on kuin peli, ja pelissäkin on säännöt. Yhteiskunta eliminoi väärinpelaajat erilaisten pakkoon perustuvien mekanismien avulla, viimekätisesti voimankäytöllä. Jos jokainen pelaisi omilla säännöillään, seuraisi siitä, että jokainen myös pyrkisi pakottamaan muut pelaamaan omilla säännöillään. Tästä seuraisi kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa tilanteessa ei enää ole mitään yhteiskuntaa vaan joukko ihmisiä, jotka tosiasiassa ovat tuhonneet elämisensä edellytykset.”

Tällä hetkellä tuota aikaa on kulunut Ruotsissa 42 vuotta, mutta älkää antako sen hämätä. Anarkiaan luisuminen tapahtuu hetkenä minä hyvänsä.

Kysyin esimerkkiä kampaajan elämästä. Sinä vastasit... öööö.??

Itse kannatan vapaata aukioloaikaa juurikin sen takia, että tiedän miten kaupanala toimii ruotsissa.
Vapauttamalla aukiolot suomessa johtaisi se siihen, että yhteenlaskettu aukioloaika pienenisi = vähemmän työvoiman tarvetta. Tämä siksi, että suomessa on pienet kaupat auki pitkään ja isojen vkl:t jäävät tyngiksi. Vapaalla systeemillä olisi isot 24/7 ja pienet olisivat luonnollisesti kiinni huomattavasti pidempään kuin nyt ovat. Koska kokonaisvolyymihän ei kasva mitenkään oli aukiolot mitä tahansa. Se voi vain kasvaa hiukan mutta se mitä tapahtuisi olisi ostoskäyttäytymisen muutos -> ostetaan isoista enemmän kerralla = ei tarvetta pienille.
Ainut mikä tökkii on suomen palkat. Lisät (varsinkin sunnuntai) pitäisi poistaa tai ainakin järkeistää. (Tämän takia edellinen sunnuntain osavapautus ei tuonut lisää töitä kaupanalalle - vaikka näin moni "lupaili")

Tämän takia minua kiinnostaita tietää esimerkki:
kampaaja ruotsissa (oma yritys): xxx
kampaaja suomessa (oma yritys): yyy
Ja näiden sitten vertailu liiketoiminnallisesti ja henkilötasolla.

- - - Updated - - -

Rahoitin, ja jossain määrin rahoitan yhä, opiskeluni pitkälti tekemällä satunnaisia viikonloppuvuoroja baarissa 0-tuntisopimuksella. Hommia tuli lähinnä äkillisten sairasrapausten paikkailuista ja siitä, että sesonkiaikoihin (pikkujoulut, lätkäjoukkueen finaalin kotipelit, yms.) tarvittiin enemmän työvoimaa. Haluaako joku vääntää minulle rautalangasta, kuinka tällaisen työn tekeminen parantaa työllisyyttä?

Sinä kilpailet toisen kanssa siitä paikasta ja täten yritys jolle työskentelet saa tehokkaamman työntekijän kuin lupaamalla vaikka 20 tuntia viikossa, koska senhän sää saisit vaikka et tekis mitään.
 
Julkisen vallankäytön esimerkkejä reaalimaailmassa osa 172: Vapaakauppasopimusten sisällöissä kiistanalaisia kohtia - korporaatiovalta kasvaa patenttioikeuksilla | Yle Uutiset | yle.fi

Tehdään siis salassa suljettujen ovien takana sopimuksia, joiden yksityiskohtia ei paljasteta ja jotka ovat voimakkaasti lobattuja. Ilmeisesti kyseessä on hyvin laaja sopimus, johon on varmasti, ja toivonmukaan, mahtunut kauppaa vapauttaviakin tekijöitä, joita mm. patentit eivät ole. Ketju on siis kokonaisuudessaan jokseenkin tällainen:
1. Keskushallinnolla on valta kontrolloida kaupankäyntiä.
2. Suuryritykset maksavat poliitikoille, jotta nämä kontrolloisivat kaupankäyntiä siten, että lobanneet suuryritykset saisivat lujitettua omaa asemaansa muiden kustannuksella, kun kilpailua hankaloitetaan lainsäädännöllä.

Odotettavissa tämän jälkeen on mm. seuraavaa:
3. Media ja kansalaiset vaativat lisää valvontaa, eli lisää kaupan kontrollia poliitikoille. Tämän jälkeen suuryritysten on entistä helpompaa ja nopeampaa lobata haluamaansa lainsäädäntöä kilpailun kitkemiseksi.
4. Elintaso tippuu huonontuneen kaupankäynnin myötä.
5. Asiasta syytetään kapitalismia, markkinataloutta tai uusliberalismia - mikä nyt sattuu olemaan muotisana silloin.
 
Vapauttamalla aukiolot suomessa johtaisi se siihen, että yhteenlaskettu aukioloaika pienenisi = vähemmän työvoiman tarvetta. Tämä siksi, että suomessa on pienet kaupat auki pitkään ja isojen vkl:t jäävät tyngiksi. Vapaalla systeemillä olisi isot 24/7 ja pienet olisivat luonnollisesti kiinni huomattavasti pidempään kuin nyt ovat. Koska kokonaisvolyymihän ei kasva mitenkään oli aukiolot mitä tahansa. Se voi vain kasvaa hiukan mutta se mitä tapahtuisi olisi ostoskäyttäytymisen muutos -> ostetaan isoista enemmän kerralla = ei tarvetta pienille.

Ei ole olemassa mitään sellaista aukioloaikoihin liittyyvää logiikkaa, mikä pätisi kaikkiin kauppoihin ja palveluyrityksiin kaikkina aikoina kaikissa paikoissa. Joku ihminen saattaa haluta tehdää työtään pidempään kuin toinen. Asiakkaat liikkuvat eri aikoihin. Joku tapahtuma saattaa tuoda asiakasvirtoja epätavallisiin aikoihin.

Joka ikisen yrityksen optimaalinen aukioloaika riippuu juuri sen yrityksen sijainnista, asiakaskunnasta ja yrittäjän omasta halusta palvella asiakkaitaan. Ei näitä tiedä virastossa istuva sosiologian maisteri. Sen tietää vain yrittäjä itse. Jos yrittäjää ei palveleminen johonkin aikaan kiinnosta, niin ehkä kilpailijaa kiinnostaa.
 
Tällainen pohdinta on juuri sellaisen virkamiehen löpinää, joka ylimielisesti luulee tietävänsä kaiken paremmin kuin yrittäjä itse. Ei ole olemassa mitään sellaista aukioloaikoihin liittyyvää logiikkaa, mikä pätisi kaikkiin kauppoihinja palveluyrityksiin.

Joka ikisen yrityksen optimaalinen aukioloaika riippuu juuri sen yrityksen sijainnista, asiakaskunnasta ja yrittäjän omasta halusta palvella asiakkaitaan. Ei näitä tiedä virastossa istuva sosiologian maisteri. Sen tietää vain yrittäjä itse. Jos yrittäjää ei palveleminen johinkin aikaan kiinnosta, niin ehkä kilpailijaa kiinnostaa.

Tämän takia vapaita aukioloja kannatankin.

Mutta sehän onkin minun näkemykseni, että aukiolojen vapauttamisella pienet kaupat tulee suomessa vähenemään tai ainakin pienten aukiolot lyhenee ja täten isommat ovat auki 24/7.

Kaikkiin palveluyrityksiin ja kauppihin pätee logiikka joka menee niinkuin vuodenajat. Valmistujaisia ennen pistetään tukka kuosiin. Ennen juhlia ostetaan herkkuja. jne. Puoltaa siis aukiolojen vapauttamista.
 
Mutta sehän onkin minun näkemykseni, että aukiolojen vapauttamisella pienet kaupat tulee suomessa vähenemään tai ainakin pienten aukiolot lyhenee ja täten isommat ovat auki 24/7.

Onko mitään näyttöä tämän puolesta? Käsittääkseni näin ei ole tapahtunut esim. Ruotsissa. Tuntuu muutenkin hieman omituiselta, sillä myöhäisiin aikoihin ei usein ole mikään hirvittävää asiakasryntäystä ja ostokset keskittyvät kokemuksieni mukaan lähinnä peruselintarvikkeisiin, joita saa pikkukaupoistakin ja joiden aukipitäminen on halvempaa, koska hiljaisten tuntien aikaan yksi myyjä voi pyörittää puotia. Tämä pätee etenkin kaupungeissa, joissa ainoastaan liepeillä on tilaa isoille marketeille.
 
Onko mitään näyttöä tämän puolesta? Käsittääkseni näin ei ole tapahtunut esim. Ruotsissa. Tuntuu muutenkin hieman omituiselta, sillä myöhäisiin aikoihin ei usein ole mikään hirvittävää asiakasryntäystä ja ostokset keskittyvät kokemuksieni mukaan lähinnä peruselintarvikkeisiin, joita saa pikkukaupoistakin ja joiden aukipitäminen on halvempaa, koska hiljaisten tuntien aikaan yksi myyjä voi pyörittää puotia. Tämä pätee etenkin kaupungeissa, joissa ainoastaan liepeillä on tilaa isoille marketeille.

Ica.se Sieltä aukioloaikoja voi selailla.
Mitä pidempään se iso on auki, sitä lyhyemmin pienet. Paitsi kioskit. Riippuu paljolti myös alueen ihmismassoista ja siitä miten mikäkin ketju milläkin alueella toimii. Mitä tiiviimmin asuttu suurkaupunki, sitä kauemmin keskimäärin kaupat auki. Kauhean pienessä kylässä tuskin edes isoa kauppaa on lähimailla. jne.
Mutta keskimäärin itse arvioin. Ja kyllä tuo on minun ennuste - joten absoluuttista totutta ei asialle luonnollisestikaan ole.
Ja suurin ongelmahan suomessa on palkat kaupanalalla lisineen.
 
Perustuuko tämä faktaan vai tunteeseen? Ei tarvii kuin avata päivän lehti niin nähdään, että irtisanomiset kaupan alalla jyllää nollasopimuksista huolimatta. Se on se fakta. Tunteeseen perustuu taas se olettamus, että yrittäjät voisivat halutessaan kääntää Suomen talouden nousuun, jos vain olisivat tarpeeksi isänmaallisia. Se nyt vaan 2000-luvulla moneen kertaan todettu, että jälkimmäinen on nykyisessä globaalissa taloudessa täyttä utopiaa

Veikkaan, että nollasopparityypit tekevät keskimäärin enemmän kuin 18 tunnin viikkoa. Laki ei siis lisäisi työvoimakuluja ainakaan kovin raskaasti se estäisi täysin kestämättömät tilanteet missä tunnit tippuu nollaan jos erehtyy antamaan palautetta jostain asiallisesta jutusta pikkuhitleri pomolle.

Ei niiden kieltäminen nosta Suomea nousuun, mutta paikkaa ainakin yhden epäkohdan.
 
Veikkaan, että nollasopparityypit tekevät keskimäärin enemmän kuin 18 tunnin viikkoa. Laki ei siis lisäisi työvoimakuluja ainakaan kovin raskaasti se estäisi täysin kestämättömät tilanteet missä tunnit tippuu nollaan jos erehtyy antamaan palautetta jostain asiallisesta jutusta pikkuhitleri pomolle.

Ei niiden kieltäminen nosta Suomea nousuun, mutta paikkaa ainakin yhden epäkohdan.

Se jonka tunnit nollaan tippuu ei taida olla kovin tehokas työntekijä?

Epäkohta tässä maassa on, että kaupanalalla joutuu ketjusta riippumatta antamaan työaikaa ihmisille jotka eivät tee rahansa vuoksi mitään (20 vuotta kassalla, ei omaa tahtoa oppia uutta, pakko pitää täyttä viikkoa). Epäkohta korjaantuisi jos pystyisi pääsemään eroon näistä ja/tai maksamaan niille pienempää liksaa ja täten saamaan työntekijän joka tekee töitä ja ottaa vastuunsa töistänsä (vaikka olisi miten vähäpätöinen se työ).
Tämä myös näkyisi siinä kaikkien rakastamassa aiheessa, eli ruoan hinnassa.
 

Talk about kannustinloukku.

Jos jostain on tuntunut siltä että verotusta muutetaan täysin sokkona, katsotaan kuinka vaikuttaa ja sitten tehdään korjauksia joskus jos jaksetaan. Niin tästä voi löytyä syy.
"Tuja-mallin ylläpitoon ja laskentaohjelmiin kooditasolla on perehtynyt koko maassa ainoastaan kaksi ihmistä: VATT:n projektipäällikkö Heikki Viitamäki ja VM:n Reino Niinivaara, joka oli mukana mallin kehitystyössä 1980-luvun puolivälissä. "Jos nämä ekspertit jäävät rekan alle, ei kukaan enää osaa käyttää ohjelmaa", on Osmo Soininvaara sanonut"

Tuja-malli ? Wikipedia
 
Back
Ylös Bottom