Fuusioreaktorin tai kvanttitietokoneen suunnittelu on edelleen soveltavaa tekniikan tutkimusta. Jos sinun kantasi on, että luonnontieteen perustutkimusta ei ole syytä tehdä, niin ok, mutta on turha väittää että taloudellista voittoa tavoittelevat yritykset sitä tekisivät. Ihan vielä selvennykseksi, luonnontieteen perustutkimusta on esim teoreettisen kosmologian tai hiukkasfysiikan tutkiminen. Kukaan ei hyödy rahallisesti siitä että löytää uuden alkeishiukkasen tai paremman selityksen varhaisen maailmankaikkeuden tapahtumille. (Tai siis nykytilanteessa tietysti hyötyy, koska näistä palkitaan julkisella rahoituksella. Mutta tämän puuttuessa ei hyötyisi.)
Yritetäänpä vielä kerran vääntää rautalangasta. Kvanttitietokoneen rakentaminen on soveltavan tekniikan tutkimusta, kyllä. Moista aparaattia ei kuitenkaan valmisteta siten, että hitsataan metalliputkia toisiinsa kiinni 2 vuoden ajan ja "tadaa!" meillä on kvanttitietokone. Moiseen projektiin liittyy uskomaton määrä ongelmia, joita ei ole ratkaistu ja joiden ratkaiseminen vaatii perustason tutkimusta.
Otetaan vielä esimerkki. Ongelmana on se, että hiukkaset eivät pysy superpositiossa kuin sekunnin miljardisosia ja tuota aikaa pitäisi jotenkin kyetä nostamaan useita kertaluokkia, että aito kvanttitietokone olisi järkevällä tavalla mahdollinen. Ongelman kimppuun ei lähdetä siten, että "rakennetaan prosessori" ja katsotaan toimiiko se, jos ei, niin rakennetaan uusi. Vaan tutkitaan superpositiota laboratoriossa. Kehitetään kvanttimekaniikan teoriaa, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitkä tekijät vaikuttavat superposition koossa pysymiseen. Kehitetään materiaalifysiikkaa ja parempia matemaattisia malleja, jotta voidaan simuloida alkeishiukkasten käyttäytymistä. Toisin sanoen, tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta.
En myöskään ymmärrä että mikä yksityinen taho olisi kilpailemassa esim CERNin kanssa. Mistä he kilpailisivat, jos tämä toinen osapuoli ei saisi tätä "vastikkeetonta" rahaa? Mitkä olisivat ne kaupalliset intressit jotka ajaisivat kaupallisia toimijoita perustutkimuksen pariin, "vastikkeettoman" rahan puuttuessa?
Sattuneesta syystä, esim. siitä, että 1900-luvun alun jälkeinen teknologiaa ei ole mahdollista kehittää tai edes valmistaa ilman teoreettista pohjaa luonnontieteistä. Tämän takia, kuten aiemmassa kappaleessa kuvailin, kyseistä tutkimusta tehdään. Varsinkin nykyään monen alan kehittäminen, myös teollisessa mielessä, vaatii kalliita laitteita, kuten supertietokoneita, erilaisia reaktoreita ja mittalaitteita kuten röntgendiffraktoreita jne. Tällaisiin laitteisiin ei kovin monella yrityksellä ole varaa ja vaikka olisi, niin kokonaisen laitteen hankkiminen ei olisi järkevää alhaisen käyttöasteen vuoksi.
Markkinat ovat ratkaisseet tämän ongelman siten, että esimerkiksi supertietokoneita valmistetaan kaupallisesti aivan kuten mitä tahansa muuta. Aluksi yritys kerää pääomaa sijoittajilta, jonka turvin se rakentaa kalliin aparaatin. Tämän jälkeen yritys myy mallinnusaikaa sitä tarvitseville yrityksille ja yliopistoille (harvalla yliopistolla on omaa, modernia ja riittävän tehokasta, supertietokonetta. Suurin osa mallinnusajasta ostetaan jostain muualta). Jos asiat on hoidettu kunnolla, yritys tekee voittoa, jolloin alun sijoittajat saavat tuottoa pääomalleen. Samalla tavalla myydään kaukoputkiaikaa, reaktoriaikaa, mittausaikaa, puhdastila-aikaa, ...
Eikö Harvard saa lainkaan julkista rahoitusta? En ole väittämässä että olisi teoreettisesti mahdotonta pyörittää tutkimustoimintaa puhtaasti yksityisten lahjoitusten varassa, mutta sellaista ei ole kyllä missään päin maailmaa vielä kokeiltu. Vahvasti epäilen että tuo suuntaisi tutkimusta hyvin kapea-alaisesti julkisen mielenkiinnon mukaisiin projekteihin, jollaista varsinainen perustutkimus hyvin harvoin on.
Ei merkittävissä määrin. Ymmärtääkseni taustalla on säätiö, joka rahoittaa toimintaa ja joka on alunperin perustettu yksityisillä lahjoituksilla. Tietysti rahaa tulee myös yrityksiltä, jotka ostavat tutkimuksia ja rahoittavat projekteja. Itse asiassa Suomen malli, jossa yliopistojen rahoitus tulee suurimmaksi osaksi valtiolta, lienee melko harvinainen. Käsittääkseni esim. Oxfordin yliopisto, joka on julkinen, hankki suurimman osan rahoituksestaan muualta kuin Iso-Britannian valtiolta.
Muoks: yhtenä esimerkkinä voittoa tavoittelevien yritysten pyörittämästä "tieteestä" on lääketiede ja erityisesti lääkkeiden kehitys. Tämän prosessin seurauksena kymmenet miljoonat ihmiset syövät kalliita masennuslääkkeitä joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta.
Tietääkseni ketään ei pakoteta syömään lääkkeitä paitsi ehkä valtion mielisairaaloissa. Merkittävä osa lääketehtaiden tulovirroista perustuu julkiseen sektoriin. Esim. lobataan jollekin hoidolle veronmaksajien tuki, jonka jälkeen hoitoa on helppo määrätä kaikille, koska "se on ilmaista" ja hintaakin on helppo nostaa, koska "se on ilmaista". Tähän päälle vielä julkisen sektorin kehittämä ja valvoma patentti-systeemi, niin tietyn pisteen jälkeen (veronmaksajien) rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
), on ollut tavoitekohtainen projekti, jonka mittalaitteet ovat kehittäneet ja valmistaneet teolliset yritykset. Luultavasti myös merkittävä osa datankäsittelystä on tehty kaupallisilla supertietokoneilla.