Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kaksoishilakokeista on vaan aika pitkä matka kvanttitietokoneisiin.
Olisiko puhtaasti kaupallisista lähtökohdista tehty tutkimus riittävän laajapohjaista, jotta löydetään myös ne tärkeät asiat joita ei edes etsitä?

Eiköhän. Mikäli otetaan lähtökohdaksi se, että Nobelin palkintoa ei luonnontieteissä ihan tyhjästä myönnetä, eli ne yliopistot, jotka tuottavat jatkuvasti nobelisteja, joutuvat tekemään laadukasta, pitkäaikaista ja jatkuvaa tutkimusta. Ja palkitut tutkimukset yleensä ovat juurikin sitä perustason tutkimusta, joka ei välttämättä tunnu kaupallisista lähtökohdista mielekkäältä, kuten universumin tai teoreettisen fysiikan tutkimus fysiikassa. Yllättäen Nobel-tilastoissa yksityiset yliopistot pitävät suurimman osan kärkisijoista yhtä hyvin kuin muissakin tilastoissa.

List of Nobel laureates by university affiliation - Wikipedia, the free encyclopedia
 
En ole ketjua ahkerasti seurannut taas hetkeen, mutta minun mielestäni tuollainen yksityinen yliopisto kuten Harvard ei ole vielä varsinaisesti "yksityistetty" siinä muodossa, missä itse sen ymmärtäisin. Eli mskomu ja Mattih3 väittelevät samasta mutta silti vähän eri asiasta? Tieteelle ongelmaksi tulisi tilanne, jossa esim. Suomessa tutkimus ja samalla koulutus tehtäisiin Nokia Oy Yliopistossa. Tai Keskon AMK. Tällöin resurssit suunnattaisiin omaa liiketoimintaa tukeviksi ja oman intressin vastaisia tuloksia pyrittäisiin välttämään.

En tosin epäile hetkeäkään, etteikö noidesn huippuyliopistojen takanakin olisi huomattava määrä lobbausta ja politikointia tutkimuskohteista ja -tuloksista. Shell kun lyö taalaa tiskiin, niin siinä moni rehtori alkaa miettimään mikä on parasta omalle koululle ja mikä ei :D Eli kannattaako tehdä tutkimus fossiilisista polttoaineista vaiko kenties jostain muusta.
 
Onpas tänne tullut tekstiä viikonlopun aikana. Keskustelu näyttää tosin ajautuneen vähän sivuraiteille, vaikkakin asiaan löyhästi liittyen.

Tieteellinen tutkimus on aina listan kärkipäässä, kun puhutaan elvytyskohteista ja tulevaisuuden mahdollisista tarpeista. Jos kuitenkin asiaa ajatellaan lyhyemmällä aikavälilä, nuo ovat omaan silmääni varsin tehottomia toimia, koska tutkijoiksi halutaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman lahjakkaita yksilöitä, jotka työllistyisivät joka tapauksessa. Tämä johtaa siihen, että muuten mahdollisesti yksityiselle sektorille työllistyvä henkilö työllistyykin julkiselle sektorille ja toinen, mahdollisesti vähemmän lahjakas henkilö ottaa hänen paikkansa yksityisen sektorin puolella. Osaamisen ja koulutuksen on oltava sen verran korkealla tasolla, että kovin pitkään tällainen "korvausketju" ei voi jatkua. Tämä johtaa taas siihen, että suuressa mittakaavassa ei todellisuudessa syntynytkään välttämättä yhtään uutta työpaikkaa.

Toki tieteellisen tutkimuksen tekeminen on kaikilla aloilla tärkeää ja eritoten tulevaisuuden kannalta merkitsevää. Sillä ei kuitenkaan paranneta Suomen taloutta lyhyellä aikavälillä.
 
Julkisen sektorin tehokkuus | Kauppalehti.fi

Eihän tuo tietenkään voi pitää paikkaansa...eihän?


Kuuden vuoden saikun ajan tiettyjen lomakkeiden käsittely jumissa? Kuulostaa"hieman" liioitellulta. Luulisi että joku käsittelyä odottavista olisi jo valittanut. Oikeusasiamies kuitenkin käsittelee lyhyempiäkin viivästyksiä

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.49/1416814729_428252&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
 
Kuuden vuoden saikun ajan tiettyjen lomakkeiden käsittely jumissa? Kuulostaa"hieman" liioitellulta.

Julkisen sektorin (valtiollinen ja kunnallinen taso) toimintaa melko läheltä seuranneena en pidä tuota ollenkaan mahdottomana. Kyseinen henkilö on saattanut olla ns. "arkistovastaava", jonka ainoa työtehtävä on joko mapittaa tapaukset arkistoon esim. kronologisessa tai asiayhteyteen liittyvässä järjestyksessä. Tai sitten tehtävä on saattanut olla kirjoittaa dokumentit sanasta sanaan sähköiseen muotoon.

Ja kyllä, molemmat mainitsemani työtehtävät ovat todellisia esimerkkejä oikeasta elämästä.
 
Kuuden vuoden saikun ajan tiettyjen lomakkeiden käsittely jumissa? Kuulostaa"hieman" liioitellulta. Luulisi että joku käsittelyä odottavista olisi jo valittanut. Oikeusasiamies kuitenkin käsittelee lyhyempiäkin viivästyksiä

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.49/1416814729_428252&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
(Jos totta, niin veikkaan että:) Kuusi vuotta saikulla ja sijaista ei palkattu --> Ei enää työkykyinen työntekijä, siirretty tehtäviin joilla ei minkään valtakunnan väliä ja jossa ei ketään tarvita, koska sairauden vuoksi ei saa irtisanoa ja joku tehtävä oli saikkujen väliin oli pakko keksiä. Irtisanotaan kun a) pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle b) ei saa enää saikkua. Palkka ei juokse sillä välin. Lomakkeet eivät odottamassa käsittelyä, vaan arkistointia. Sieltä pinkoistahan ne sitten kaivetaan jos joku kysyy, sitä ennen ei niin väliä ovatko pinoissa vai mapeissa.

Julkisen sektorin (valtiollinen ja kunnallinen taso) toimintaa melko läheltä seuranneena en pidä tuota ollenkaan mahdottomana. Kyseinen henkilö on saattanut olla ns. "arkistovastaava", jonka ainoa työtehtävä on joko mapittaa tapaukset arkistoon esim. kronologisessa tai asiayhteyteen liittyvässä järjestyksessä. Tai sitten tehtävä on saattanut olla kirjoittaa dokumentit sanasta sanaan sähköiseen muotoon.

Ja kyllä, molemmat mainitsemani työtehtävät ovat todellisia esimerkkejä oikeasta elämästä.
Ja kyllä, käytännön elävässä elämässä pitää löytyä arkistovastaava, joka pystyy kansalaiselle hänen tiedonsaantioikeutensa mukaisesti papereita arkistosta kaivamaan. Jälkimmäinen taitaa nykyisellään tapahtua skannaamalla.
 
Ja kyllä, käytännön elävässä elämässä pitää löytyä arkistovastaava, joka pystyy kansalaiselle hänen tiedonsaantioikeutensa mukaisesti papereita arkistosta kaivamaan. Jälkimmäinen taitaa nykyisellään tapahtua skannaamalla.

Olen varsin tietoinen lainsäädännöstä ja arkistointikäytännöistä. Tämän vuoksi "Arkistovastaava" olikin lainausmerkeissä ja parempi termi lienee arkistointivastaava. Kuten mainitsin, kyseinen henkilö ei ollut vastuussa tiedon hausta tai toiminut varsinaisena arkistovastaavana, vaan ainoa työtehtävä oli arkistoida asiakirja oikeaan paikkaan. Työtehtäviä ei ollut kovin montaa päivässä. Toisessa antamassani esimerkissä asiakirjojen kirjaaminen sähköiseen muotoon todella tapahtui tuossa tapauksessa kirjoittamalla.
 
En ole ketjua ahkerasti seurannut taas hetkeen, mutta minun mielestäni tuollainen yksityinen yliopisto kuten Harvard ei ole vielä varsinaisesti "yksityistetty" siinä muodossa, missä itse sen ymmärtäisin. Eli mskomu ja Mattih3 väittelevät samasta mutta silti vähän eri asiasta? Tieteelle ongelmaksi tulisi tilanne, jossa esim. Suomessa tutkimus ja samalla koulutus tehtäisiin Nokia Oy Yliopistossa. Tai Keskon AMK. Tällöin resurssit suunnattaisiin omaa liiketoimintaa tukeviksi ja oman intressin vastaisia tuloksia pyrittäisiin välttämään.

En tosin epäile hetkeäkään, etteikö noidesn huippuyliopistojen takanakin olisi huomattava määrä lobbausta ja politikointia tutkimuskohteista ja -tuloksista. Shell kun lyö taalaa tiskiin, niin siinä moni rehtori alkaa miettimään mikä on parasta omalle koululle ja mikä ei :D Eli kannattaako tehdä tutkimus fossiilisista polttoaineista vaiko kenties jostain muusta.
Kyllä, kuten olen muutamaan otteeseen jo todennut, niin en minä mitenkään lähtökohtaisesti vastusta yksityistä rahoitusta tieteessä, niin kauan kun se ei vaaranna tieteen autonomiaa. Nuo Amerikkalaiset huippuyliopistot kuitenkin toimivat osana julkista tiedeyhteisöä siinä mielessä, että näissä toimivat tutkimusryhmät ja professorit ovat vapaita valitsemaan tutkimuskohteensa ja agendansa tieteellisin perustein, ei rahoittajan sanelemana.

Eli jos rahoitus tapahtuu yksityisten tahojen vastikkeetta lahjoittamin rahoin, niin että valta niiden käytöstä on tiedeyhteisöllä itsellään, niin ongelmaa ei ole. Tämä on huomattavasti eri asia kuin toimiminen jonkin yrityksen R&D-osastolla. Vaikka näistä jälkimmäisenä mainituistakin on tullut uusia tieteellisiä läpimurtoja, niin on selvää, että jos tiede olisi yksinomaan näiden varassa, niin monet kysymykset jäisivät kokonaan tutkimatta.

Lisäksi, kuten jossain aiemmassa viestissä jo mainitsin, tiedeyhteisöllä on myös yhteiskunnallinen tehtävä tuottaa mahdollisimman puolueetonta ja objektiivista tietoa jota voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon tukena. Tämä tehtävä vaarantuu selvästi, jos yksityinen raha on määräävässä asemassa tutkimuskohteita ja metodeita valittaessa. Tämä on toki nykyisenkin kaltaisessa järjestelmässä vakava ongelma, esimerkkeinä tästä problematiikasta mainitsinkin jo ilmastotutkimuksen ja lääketieteen, joissa molemmissa on nähty monenlaisia skandaaleita kun "tiedettä" tehdään yksityisen rahoittajan toiveiden mukaan.
 
Lisäksi, kuten jossain aiemmassa viestissä jo mainitsin, tiedeyhteisöllä on myös yhteiskunnallinen tehtävä tuottaa mahdollisimman puolueetonta ja objektiivista tietoa jota voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon tukena. Tämä tehtävä vaarantuu selvästi, jos yksityinen raha on määräävässä asemassa tutkimuskohteita ja metodeita valittaessa. Tämä on toki nykyisenkin kaltaisessa järjestelmässä vakava ongelma, esimerkkeinä tästä problematiikasta mainitsinkin jo ilmastotutkimuksen ja lääketieteen, joissa molemmissa on nähty monenlaisia skandaaleita kun "tiedettä" tehdään yksityisen rahoittajan toiveiden mukaan.

Harvemmin puolueetonta ja objektiivista tietoa käytetään suoraan poliittisen pääätöksenteon tukena. En ainakaan keksi juurikaan tällaisia esimerkkejä. Erilaisia halutunlaiseksi laadittuja tilastoja ja ennusteita, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen toki voidaan käyttää. Se, ettei näitä mieleeni tule, ei tosin tietenkään tarkoita, etteikö tällaisia olisi.

Omasta mielestäni ulkopuolisen rahoituksen kanssa aivan yhtä suuri ongelma on tutkijan puoluekirjan väri tai henkilön elämänideologia. Tuossa VIRTANEN vähän tosin vanhaa läppää tieteestä sisältäpäin katsottuna.
 
Jaa, että julkinen raha on objektiivisen tiedon edellytys? Täysin mahdoton ajatushan olisi, että vaikkapa opetusministerin salkku menisi Vihreille, jotka hieman patistaisivat yliopistoja tutkimaan uusiutuvaa energiaa ja lopettamaan kaikenlaisen turhan ydinvoiman tutkimisen. Tätähän tapahtuu ihan käytännössäkin. En muista kuka Vihreiden MEPpi oli kyseessä, joka ajoi fuusiotutkimuksen rahoituksen lopettamista EU:ssa, taisi olla Hautala tai Hassi. Perusteet taisivat olla jotain, että: "Fuusio ei tule ikinä toimimaan ja vaikka tulisikin, niin uusiutuva energia on parempi ratkaisu". Hienoa, että Suomesta löytyy johtotasolta henkilöitä, jotka tietävät fysiikasta ja tekniikasta paljon enemmän kuin kaikki alan professorit viimeisen 60 vuoden ajalta yhteensä. Ja jottei menisi yhden puolueen mollaamiseksi, niin aivan yhtä hyvin voisi olla vaikkapa joku vanha Kokoomuksen jäärä, joka pyrkisi ajamaan linjaa, että yliopistot satsaisivat vanhaan kunnon savupiipputeollisuuden tutkimiseen.

Toinen esimerkki julkisen rahoituksen "objektiivisuudesta" on se, että yliopistojen yksi rahoitustekijä Suomessa on valmistuneiden opiskelijoiden määrä. Käytännössä siis yliopisto saa tietyn könttäsumman rahaa per valmistunut opiskelija. Kun samaan aikaan mediassa toitotetaan vuodesta toiseen, että valmistumisajat pitäisi saada nopeammiksi ja kun yliopistojen rahoitusta leikataan, niin voisi kuvitella, että rehtorilla on paineita vähän muuttaa systeemiä. Tätä tapahtuu ja on tapahtunut jo vuosien ajan mm. siten, että yliopisto painostaa professoreita helpottamaan kursseja, jotta opiskelijat pääsisivät läpi. Valmistuneiden osaaminenhan siinä kärsii (ja sitä kautta myös tutkimuksen taso), mutta pääasia, että käppyrät ja tilastot näyttävät hyvältä opetusministeriön seinällä. Se nimittäin tuo lisää ääniä vaaleissa.
 
Siis ei tietenkään ole julkisesti rahoitettukaan toiminta ongelmatonta. Mitä autonomisempi tiedeyhteisö on, sitä objektiivisempaa tietoa se tuottaa. Jos valtio suoraan sanelee mitä pitää tutkia ja millä tavalla, niin tilanne ei ole sen parempi kuin jos öljy-yhtiö tekee tämän sanelun. Länsimaissa järjestelmä toimii yleensä niin, että valtion tiederahoituksen jakamisesta vastaa jonkinlainen tiedeakatemia, jonka jäsenet ainakin pitäisi olla valittu tieteellisen kompetenssin perusteella, ei poliittisesti. Suomessa Suomen akatemia, EU-tasolla ERC jne. Tällä tavalla pyritään autonomiaan ja vapauteen poliittisesta kontrollista. Tämän kilpaillun rahoituksen lisäksi on sitten nuo yliopistoille suoraan maksetut valtion osuudet. Viimeaikoinahan niiden jakoperusteita on Suomessa muutettu, kenties parempaan suuntaan, mutta eivät ne tosiaan ongelmattomia ole edelleenkään.

Mutta ei minulla ainakaan ole tarjota mallia jossa minkäänlaisia ongelmia ei voisi esiintyä. Objektiivisen tiedon tuottaminen on aika monimutkainen ongelma. Jos siihen olisi olemassa triviaali ratkaisu, niin eiköhän sellainen malli jossainpäin maailmaa jo olisi käytössä.

Xtreme: tieteellisellä tiedolla poliittisen päätöksenteon tukena tarkoitin esim päätöksiä kasvihuonekaasujen rajoittamisesta, kansallisista rokotusohjelmista tai ravintosuosituksista jne. Tällaisten asioiden ainakin toivoisi perustuvan mahdollisimman objektiiviseen tietoon.

Edit:
Tuossa vähän tosin vanhaa läppää tieteestä sisältäpäin katsottuna.
Hyvä kirjoitus ja mielestäni erittäin ajankohtainen edelleen.
 
Xtreme: tieteellisellä tiedolla poliittisen päätöksenteon tukena tarkoitin esim päätöksiä kasvihuonekaasujen rajoittamisesta, kansallisista rokotusohjelmista tai ravintosuosituksista jne. Tällaisten asioiden ainakin toivoisi perustuvan mahdollisimman objektiiviseen tietoon.

Niinpä, mutta noilla nyt ei vaan ole objektiivisen tieteen kanssa mitään tekemistä. Jokaisessa antamistasi esimerkeistä on olemassa "virallinen mielipide", joka ei todellakaan ole tiedeyhteisön yksimielinen kanta, koska noihin asioihin ei ole olemassa yksiselitteistä tieteellistä vastausta. Tai on, mutta vastaus riippuu kysymyksenasettelusta ja tilastojen esitystavasta. Juuri tässä joku päivä valtion virallista kantaa edustava Mikael Fogelholm mainitsi, että "Ravitsemustiede ei ole eksakti tiede".
 
Selkeää liioittelua. Opiskelin johtamista yhdessä erään todella fiksun pääkaupunkiseudun virastopomon kanssa ja hänen mukaansa siellä lähes puolet jengistä teki ihan oikeasti duunia.

Näin arvelinkin. Selkeetä yksityisen sektorin propagandaa, ei siis tarvitse olla huolissaan. Hyvä, hetken jo ehdin huolestua.
 
- Ministerit saavat huseerata omilla sektoreillaan aika vapaasti. Tämä johtaa taas siihen, että voimakastahtoiset ja omalle puolueelleen erityisen paljon valtaa hamuavat ministerit pystyvät junailemaan näitä omia tai puolueensa suosikkeja erilaisiin tehtäviin, Kekkonen sanoo.

Kekkosen mukaan tapaus ei kuitenkaan ole niin törkeä kuin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan Harri Peltoniemen (sd) nimitys kesäkuussa.

- Se oli ihan omaa luokkaansa. Siinä alennettiin johtajan pätevyysvaatimuksia ja sen jälkeen nimitettiin henkilö, joka ei ollut hakijoista ansioitunein, Kekkonen sanoo.
Professori demarien virkanimityksistä: "Ei näytä hyvältä"
Näin SDP kahmi huippuvirat itselleen

Lisää rahaa vain näille oman puolueen edun ajajille, jotta voivat elvyttää vaikka tuplaamalla ylijohtajien palkan ja määrän. Oikeasti vain kyrsii nähdä, kuinka puhtaasti Suomen poliittinen eliitti pyrkii vain ajamaan omaa etuaan toinen käsi yhä syvemmällä kansalaisen taskussa. Oma lääkkeeni tähän olisi demokraattinen järjestelmä.
 
Oikeasti vain kyrsii nähdä, kuinka puhtaasti Suomen poliittinen eliitti pyrkii vain ajamaan omaa etuaan toinen käsi yhä syvemmällä kansalaisen taskussa. Oma lääkkeeni tähän olisi demokraattinen järjestelmä.

Höpöhöpö. Toista perässä: "jokainen euro jonka annat julkiselle sektorille auttaa sinua myös"
 
Back
Ylös Bottom