Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Lainoja erääntyy koko ajan, ja niitä maksellaan laskemalla liikkeelle uusia bondeja: Treasury Finland - Valtion velanhallinta | Valtiokonttori > Sarjalainat. Jos Suomen valuutta devalvoituisi kymmeniä prosentteja ja aiheuttaisi lähes yhtä nopean piikin inflaatioon, on vaikea uskoa obligaatioiden menevän kaupaksi matalalla korolla. Tämä siis jos uskotaan edelleen sijoittajaan, joka toimii rationaalisesti.

Saa korjata jos olen väärässä, mutta keskuspankkihan tällöin voisi hankkia bondit, jotka eivät mene kaupaksi tietyllä korkotasolla, ei korot nouse.

Ja tuota hintojen nousua pystyttäisiin loiventaa laskemalla verotusta? Verojen fiskaalinen tavoite poistuisi, funktionaalisen rahoituksen oloissa.
 
En ymmärrä mitään kansantaloudesta mutta miten pitkäaikaisesti voi toimia järjestelmä jossa valtio laskee liikkeelle velkapapereita ja saman valtion keskuspankki ostaa ne ?
 
En ymmärrä mitään kansantaloudesta mutta miten pitkäaikaisesti voi toimia järjestelmä jossa valtio laskee liikkeelle velkapapereita ja saman valtion keskuspankki ostaa ne ?

Koska keskuspankkirahalla valtion tilin luototus tapahtuu joka tapauksessa. Joko raha liikkuu liikepankkien kautta valtiolle tai se tulee suoraan keskuspankilta. Liikepankki pääsee toki vaikuttamaan bondin hinnoitteluun, minkä takia on hyvä olla optiona, että valtiolla on luotollinen tili liikepankkien tapaan keskuspankissa. Velkakirjat tosin menevät yksityiselle puolelle kaupaksi juuri maksukyvyttömyysriskin ja vakaan tuoton takia, paitsi tämä rakennelma rikottiin valuuttaunionissa aiemmin mainittujen poliittisten intressien ym. huuhaan takia. Pitää varmaan erikseen mainita, että tämä kehittyneen talouden tapauksessa ennen kuin joku mainitsee Weimarin Saksan tai Zimbabwen.
 
En ymmärrä mitään kansantaloudesta mutta miten pitkäaikaisesti voi toimia järjestelmä jossa valtio laskee liikkeelle velkapapereita ja saman valtion keskuspankki ostaa ne ?
Ikiliikkuja se on. Tämän takia kehittyneiden talouksien ei tarvitse kerätä veroja lainkaan, mikäli niillä on oma keskuspankki ja valuutta.
 
Neuvostoliitto hajosi jo 1991. Suomen EMU-päätös tehtiin 1998.

Vaikuttaisi melkeinpä siltä, että tuota turvallisuuspolitiikka-argumenttia on alettu esittelemään vasta nyt jälkikäteen, kun liittymispäätöksen järkevyyttä taloudellisesta näkökulmasta on alettu kyseenalaistamaan... "Eihän EMU:un liittymisessä koskaan ollutkaan kyse vain taloudesta..."

Ehkä talous on vain ylikorostunut päätöksenteossa suomessa viime vuosina ja siksi tuntuu oudolta että päätöksiä voitaisiin tehdä myös muiden perustiden pohjalta. Itse olen jo niin vanha että muistan kun tankit moukaroi parlamenttiä tms. mökkiä Moskovassa ja Jeltsin oli nousemassa valtaan. Samoin eräs laatuherra idästä totesi että maa jossa puolustusministerinä nainen ei ansaitse itsenäisyyttä. Sen lisäksi 10 000 nukee laikaisuvalmiina ja kaikkea mahdollista muuta hullua. Oli varmasti melko pelottavaa aikaa 1990-luku. On mahdollista että tirvallisuuspoliittinen argumentti oli päätöksenteon taustalla.
 
Jälleen yksi kukkanen Vanha kauppahalli kuumeni pätsiksi - Helsinki - Kaupunki - Helsingin Sanomat
Eli Helsingin kauppahallissa ei saa helteillä pitää ovia auki, koska hygienia. Onneksi ulkoilmassa olevalla torilla ei ole samaa ongelmaa, kun ei ole ovia, jotka voisivat olla auki, seinistä puhumattakaan.

Byrokratian ongelma on se, että ei ole mahdollista saada pelkästään "hyvää byrokratiaa". Voidaan perustaa sääntöjä ja valvontaa tuottavia virastoja, tai sitten olla perustamatta niitä. Se, minkälaista säännöstöä tällaiset virastot tuottavat, on mahdotonta ennustaa tai ohjailla. Historia ja nykyisyys on kuitenkin osoittanut, että poikkeuksetta lopputulos on yllä mainitun uutisen kaltaista.
 
Jälleen yksi kukkanen Vanha kauppahalli kuumeni pätsiksi - Helsinki - Kaupunki - Helsingin Sanomat
Eli Helsingin kauppahallissa ei saa helteillä pitää ovia auki, koska hygienia. Onneksi ulkoilmassa olevalla torilla ei ole samaa ongelmaa, kun ei ole ovia, jotka voisivat olla auki, seinistä puhumattakaan.

Byrokratian ongelma on se, että ei ole mahdollista saada pelkästään "hyvää byrokratiaa". Voidaan perustaa sääntöjä ja valvontaa tuottavia virastoja, tai sitten olla perustamatta niitä. Se, minkälaista säännöstöä tällaiset virastot tuottavat, on mahdotonta ennustaa tai ohjailla. Historia ja nykyisyys on kuitenkin osoittanut, että poikkeuksetta lopputulos on yllä mainitun uutisen kaltaista.

Ja se on varmaan sitten tuotteiden kannalta ihan helvetin hyvä että on todella kuuma. No mutta kun säännöt sanoo niin järjen pitää loppua siihen.
 
Pahin mokahan tuossa on tullut museovirastolta, kun on kielletty ilmastointilaitteiden laittaminen kauppahalliin. Ei sillä, monesti vanhoja ja hienoja rakennuksia on syytä suojella, mutta mun on mahdotonta uskoa, etteikö olisi voitu tehdä kunnon ilmastointia niin, että rakennuksen ulkomuoto ei olisi kovin paljon muuttunut. Putkia voi vetää monella tavalla ja laitteistoja sijoittaa moniin eri paikkoihin ja päällystää monella erilaisella materiaalilla. On noita vanhojen rakennusten ilmastointiprojekteja varmasti muuallakin ollut, niin on aika outoa, että Helsingin vanhan kauppahallin kohdalla on pitänyt noin stalinistista linjaa vetää.
 
Miten se on mahdotonta uskoa? Kun byrokraatti museoviraston ominaisuudessaan sanoo, että: "ei onnistu", niin ei onnistu ja asia on loppuun käsitelty. Ei ole kovin harvinaista, eikä tämmöisissä päätöksissä tarvitse järjelle antaa sijaa. Museoviraston hienoja linjauksia löytyy sen verran, että niille perustaisi vaikka oman ketjun.

EDIT.
 
Juu, kyllä mä sen viraston päätöksen voin uskoa. Mutta siis en käsitä sitä juuri siksi, mitä kirjoitin, että ihan varmasti historiallisesti merkittävään ja komeankin rakennukseen pystyttäisiin nykyään tekemään ilmastointi niin, ettei se kummoisesti muuttaisi rakennuksen ulkonäköä. Että sinänsä on ollut pöljä ja todellisuudesta irrallaan oleva päätös pistää totaalikielto ilmastointilaitteiden asentamiselle.
 
En ymmärrä mitään kansantaloudesta mutta miten pitkäaikaisesti voi toimia järjestelmä jossa valtio laskee liikkeelle velkapapereita ja saman valtion keskuspankki ostaa ne ?

Minusta tuo on aika oleellinen kysymys, joka ohitetaan liian helposti. Oma valuutta ja keskuspankki olisivat hieno asia siinä vaiheessa, kun asiat on rysitty, eli on nostettu työn hinta ja verotus pilviin. Valuuttakurssi on poliittisesti siisti tapa leikata työn kustannus kilpailukykyiselle tasolle. Ei se mikään kansakunnan varauden tukipilari voi olla.

Se, että valtio ei ajautuisi maksukyvyttömäksi, mikäli sillä on oma kelluva valuutta ja lainat omassa valuutassaan, ei tarkoita sitä, että kansakunnan vaurastuminen hoidettaisiin lainaa ottamalla ja kuittaamalla se pois lainaamalla omasta keskuspankista lisää. Se tarkoittaa vain sitä, että poikkeustilanteissa on käytössä yksi keino enemmän.

Kansakunta vaurastuu sillä, että se tuottaa kilpailukykyisesti sellaisia tuotteita, joille on kysyntää. Jos ei ole halua pitää yllä kilpailukykyä, niin vaurautta ei tule. Toki tietenkin fiksut ja virkamiehet pärjää aina.
 
No ei kai ilmastointia ainakaan voi asentaa kun seinään ei saa porata edes reikää ripustuskoukulle. :)
 
Minusta tuo on aika oleellinen kysymys, joka ohitetaan liian helposti. Oma valuutta ja keskuspankki olisivat hieno asia siinä vaiheessa, kun asiat on rysitty, eli on nostettu työn hinta ja verotus pilviin. Valuuttakurssi on poliittisesti siisti tapa leikata työn kustannus kilpailukykyiselle tasolle. Ei se mikään kansakunnan varauden tukipilari voi olla.

Se, että valtio ei ajautuisi maksukyvyttömäksi, mikäli sillä on oma kelluva valuutta ja lainat omassa valuutassaan, ei tarkoita sitä, että kansakunnan vaurastuminen hoidettaisiin lainaa ottamalla ja kuittaamalla se pois lainaamalla omasta keskuspankista lisää. Se tarkoittaa vain sitä, että poikkeustilanteissa on käytössä yksi keino enemmän.

Kansakunta vaurastuu sillä, että se tuottaa kilpailukykyisesti sellaisia tuotteita, joille on kysyntää. Jos ei ole halua pitää yllä kilpailukykyä, niin vaurautta ei tule. Toki tietenkin fiksut ja virkamiehet pärjää aina.

Kun nyt tuollaisia kategorisia väittämiä esittelet, niin mites nuo väitteet pätevät esimerkiksi Yhdysvaltain tapauksessa, jossa Yhdysvallat (ainakin vielä jokin aika sitten) tuotti 90 % hyödykkeistä ja palveluista kotimarkkinoille? 10 % meni vain vientiin?

Tuskin uskallat väittää, että tuon 10 % menestys, tai kilpailukyky, maailmanmarkkinoilla ratkaisee onko yhdysvaltalainen kansakunta vauras vai ei?
 
Minusta tuo on aika oleellinen kysymys, joka ohitetaan liian helposti. Oma valuutta ja keskuspankki olisivat hieno asia siinä vaiheessa, kun asiat on rysitty, eli on nostettu työn hinta ja verotus pilviin. Valuuttakurssi on poliittisesti siisti tapa leikata työn kustannus kilpailukykyiselle tasolle. Ei se mikään kansakunnan varauden tukipilari voi olla.

Se, että valtio ei ajautuisi maksukyvyttömäksi, mikäli sillä on oma kelluva valuutta ja lainat omassa valuutassaan, ei tarkoita sitä, että kansakunnan vaurastuminen hoidettaisiin lainaa ottamalla ja kuittaamalla se pois lainaamalla omasta keskuspankista lisää. Se tarkoittaa vain sitä, että poikkeustilanteissa on käytössä yksi keino enemmän.

Kansakunta vaurastuu sillä, että se tuottaa kilpailukykyisesti sellaisia tuotteita, joille on kysyntää. Jos ei ole halua pitää yllä kilpailukykyä, niin vaurautta ei tule. Toki tietenkin fiksut ja virkamiehet pärjää aina.

Itse en ymmärrää myöskään tätä devalvaation ja lainaelvyttämisen ihannoimista. Mun mielestä tilanne siinä vaiheessa kun noiden ja paisuvan velkataakan kanssa painitaan, ollan jo myöhässä.

- - - Updated - - -

Kun nyt tuollaisia kategorisia väittämiä esittelet, niin mites nuo väitteet pätevät esimerkiksi Yhdysvaltain tapauksessa, jossa Yhdysvallat (ainakin vielä jokin aika sitten) tuotti 90 % hyödykkeistä ja palveluista kotimarkkinoille? 10 % meni vain vientiin?

Tuskin uskallat väittää, että tuon 10 % menestys, tai kilpailukyky, maailmanmarkkinoilla ratkaisee onko yhdysvaltalainen kansakunta vauras vai ei?

Entäpä kilpailulyky kotimarkkinoilla? Voidaanko kotimarkkinat antaa muille ja pysyi vauraana?
 
Kun nyt tuollaisia kategorisia väittämiä esittelet, niin mites nuo väitteet pätevät esimerkiksi Yhdysvaltain tapauksessa, jossa Yhdysvallat (ainakin vielä jokin aika sitten) tuotti 90 % hyödykkeistä ja palveluista kotimarkkinoille? 10 % meni vain vientiin?

Tuskin uskallat väittää, että tuon 10 % menestys, tai kilpailukyky, maailmanmarkkinoilla ratkaisee onko yhdysvaltalainen kansakunta vauras vai ei?

En ehkä nyt ihan ymmärtänyt kysymystäsi tai katson ongelmaa jotenkin eri kulmasta. Kun Yhdysvallat ottaa lainaa ja elvyttää, ja raha kiertää takaisin talouteen, ja siellä henkilö menee kauppaan ja ostaa kaupasta tuotteita, niin lähes kaikki tuotteet, jotka hyllystä löytyvät ovat sellaisia, jotka on tuotettu USAssa. Tai ainakin niissä on iso kotimainen komponentti. Siksi elvytys siellä juuri toimiikin. USAn talous on tällä tavalla hyvin erilainen, kuin Suomen talous.

Se taas miksi USAssa hyllyistä löytyy USAlaisia tuotteita johtuu pitkälti sen maan tuotannon kilpailukyvystä. Ei siitä, että maalla on paljon julkista velkaa.

Se taas miksi USA on vauras johtuu useasta eri syystä, yksi syy varmasti on se, että julkinenkin sektori on toiminut ajoittain kysyntäveturina. Ei sekään kysyntä kuitenkaan kilpailykyvytöntä tuotantoa pitkään ylläpidä.
 
Entäpä kilpailulyky kotimarkkinoilla? Voidaanko kotimarkkinat antaa muille ja pysyi vauraana?

Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kaupan epätasapainotilanteessa kiinalaiset lähettävät tuotteita ja palveluita Yhdysvaltoihin ja saavat vastineeksi dollarimääräisiä joukkovelkakirjoja.

Mielestäni tämä parantaa yhdysvaltalaisten materiaalista hyvinvointia (tämä kait sitä "vaurautta" on?) ja riski on kiinalaisilla, jotka tietoisesti haluavat näin toimia. Yhdysvallat voisi nimittäin kuitata velat "painokoneita" pyöräyttämällä.

Ainoa järkevä tapa kiinalaisilla tilanteesta ulos on kotimarkkinakysynnän lisääminen, jolloin myös tuo kv. kaupan epäsuhta poistuu.
 
Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kaupan epätasapainotilanteessa kiinalaiset lähettävät tuotteita ja palveluita Yhdysvaltoihin ja saavat vastineeksi dollarimääräisiä joukkovelkakirjoja.

Kylläkai siinä nyt kuitenkin ainakin pieni sävyero on, että oikeasti Kiina saa maksuksi tuotteistaan dollareita. Nämä dollarit makaisivat kiinalaisten pankkien tilillä tuottamattomina, jolloin niiden kannattaa ennemmin sijoittaa ne USAn velkapapereihin, joissa on edes pieni tuotto. Kiinalaiset voivat ihan itse valita, mihin ne tileillään olevat dollarit sijoittavat. Velkakirjat eivät heille automaattsesti päädy.
 
Kylläkai siinä nyt kuitenkin ainakin pieni sävyero on, että oikeasti Kiina saa maksuksi tuotteistaan dollareita. Nämä dollarit makaisivat kiinalaisten pankkien tilillä tuottamattomina, jolloin niiden kannattaa ennemmin sijoittaa ne USAn velkapapereihin, joissa on edes pieni tuotto. Kiinalaiset voivat ihan itse valita, mihin ne tileillään olevat dollarit sijoittavat. Velkakirjat eivät heille automaattsesti päädy.

Se on totta, että saavat dollareita, jotka vaihtavat joukkovelkakirjoiksi. Mutta eipä heillä juuri vaihtoehtoja ole. Joko ostavat yhdysvaltalaisia tuotteita tai palveluita niillä dollareilla tai sitten vaihtavat ne korkotuottoisiksi joukkovelkakirjoiksi.

Kiinalaiset voivat ihan itse valita, mihin ne tileillään olevat dollarit sijoittavat.

Tämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Yhdysvallat rajoittaa kiinalaisten mahdollisuuksia touhuta noilla dollareilla.
 
No jos Suomea aletaan vertaamaan Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin ollaan kyllä hieman hukassa. Sama miten valuutat liikkuvat niin nuo kaksi maailman suurinta talousaluetta elävät sellaisessa symbioosissa että molemmat tarvitsevat toisiaan ja tuottavat ja omistavat ristiin.

Suomen taloudesta ikävä kyllä ei taida moni maailman maa olla riippuvainen. Viroa ehkä vähän kiinnostaa.
 
Back
Ylös Bottom