Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[EJS]

Taas en tiedä, miten tarkkaan olet asiaan perehtynyt, mutta: elvyytyksellä ei ole tarkoitus kaapata mitään yksityisen sektorin liiketoimintaa! Sen takia juuri, että usein markkinoilla kilpailevilla yrityksillä on enemmän tehokkaita tapoja tuottaa ratkaisuja ja investointeja, jotka ovat taloudellisesti tehokkaita. Nämä ratkaisut jäävät vain tekemättä, koska ei ole kysyntää.

Mun ja aika monen muun keskustelijan pointti on tassa keskustelussa se, etta meidan maamme kilpailukyky, ja tassa kohtaa tarkennan, yksityisten yritysten kilpailukyky, ei ole riittava maailman mittakaavassa. Meidan vaatimustaso ei ole riittavalla tasolla, meidan tuotteet ja palvelut ei enaa parjaa niin kuin niiden pitaisi, jotta Suomi voi olla hyva ja vauras paikka elaa. Ma yritan lahtea tahan keskusteluun siita miten sita yksityista sektoria ja sen kilpailukykya voidaan parantaa. Siihen ei julkisen sektorin paisutus vaan millaan ilveella riita. Kerro, ja yrita olla mahdollisimman konkreettinen ilman hirveaa maaraa kansantaloustermeja kysynnasta, rahavirrasta etc, miten Suomen kilpailukykya voidaan pitkalla juoksulla parantaa. Jos olet sita mielta, etta Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa ja sen pieni nykyinen haaste poistuu elvyttamalla ja lisavelalla, ole niin hyva ja mainitse tama myos lyhyesti ja ytimekkaasti.

Valtion lisäämillä rahavirroilla talouteen, yksityinen varovaisuus ja säästämistavoite pienenee. Talous voi taas alkaa toimimaan. Ei siitäkään haittaa ole, että työttömyys vähenee ja sosiaaliset ongelmat vähenevät. Pidän tuota kokemuksesta kumpuavaa tietoa julkisen toimijan tehottomuudesta invalidina 1) koska se on subjektiivinen arkipäiväinen kokemus (toki yleistettävissä), 2) asia ei ole mikään välttämätön luonnonvoima, 3) useissa tapauksissa julkisia investointeja lisätessä ei ole haitallista, vaikka tuottavuuskehityksen kovimpaan kärkeen ei päästäisikään.

Eli sama tassa. Oletko sita mielta etta meilla ei ole kilpailukykyongelmaa? Jos omat kokemukseni julkisen toimijan tehottomuudesta ovat invalideja, haluaisin kuulla mita kokemuksia sulla on ykstityisesta taloudesta, yrityksista tai ylipaansa busineksen tekemisesta, joka tukee omaa teoriaasi?

 

[Herra Mirandos]

Tällä tempulla Suomesta loppuisi ruuantuotanto välittömästi ja tämän myötä menetettäisiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja autioitettaisiin maaseutu, ellei sitten nosteta tuottajahintoja huomattavasti->ruuan hinta nousee pilviin. EU:n myötä tuottajahinnat on niin alhaiset, että ruuantuotantoa on pakko subventoida, jotta joku sitä viitsii tehdä. Suomessa ei ole sellaista maatilaa, joka tuottaisi voittoa ilman maataloustukia. Jotain kertoo sekin, että kaikkialla EU:ssa joudutaan näitä tukia maksamaan jotta ruuantuotanto pysyy pystyssä. Maataloustukia on helppo kritisoida, jos ei ole yhtään asiaan perehtynyt. Fakta on kuitenkin, että päätoiminen maanviljelijä tienaa n. 4-8 euroa tunnilta ja työpäivät on yleensä +10 h. Ennen tätä on kuitenkin pitänyt investoida satoja tuhansia, jopa miljoonia siihen omaan työpaikkaan.

"Poistetaan maataloustuki" vaatii joku pölöpää aina silloin tällöin. Ei, emme voi poistaa sitä. Olemme EU:n jäsenvaltio, ja sellaisena olemme maksamassa maataloustukea EU:n budjettiin, joka taas sitten jaetaan unionin alueen valtioille ja sitä kautta kyseisten valtioiden viljelijöille.
Aika erikoinen näkemys, että maksaisimme maataloustukea, mutta kieltäytyisimme vastaanottamasta sitä.

Olisi suotavaa , että edes viitsittäisiin ottaa selvää vaikkapa siitä, onko kyseessä EUn maksama maataloustuki vaiko kansallinen tuki.

 

[Herra Mirandos]

En usko, että loppuisi. Isot Etelä-Suomen tilat pärjäisivät aivan hyvin pelkällä EU:n tuella, vaikka kansallinen tuki lopetettaisiinkin. HYvin pärjää Eesti ja hyvin pärjää ja Ruotsikin. 4-8 euroa tunti on enemmän kuin, mitä muut yrittäjät tienaavat keskimäärin tunnilta.

Kun ei ole pätkääkään kokemusta maatalouden harjoittamisesta, voi ilmoille heittää mitä tahansa mutuilua. En nyt jaksa vääntää enempää, mutta missään päin Suomea ei ole yhtä edullisia olosuhteita maatalouden harjoittamiseen kuin Skånessa tai Viron viljelyalueilla on. Lisäksi varsinkin Virossa viljelyn kustannukset ovat todella edullisemmat kuin Suomessa.

ja yrittäjät eivät keskimäärin todellakaan jää alle 4-8 euron keskim. tuntipalkan.

 

[PappAna]

Olisi suotavaa , että edes viitsittäisiin ottaa selvää vaikkapa siitä, onko kyseessä EUn maksama maataloustuki vaiko kansallinen tuki.

Omassa listassani tarkoitin luonnollisesti kansallisesti maksettavaa tukea. Emmehän EU:n tukea voi omalla päätöksellämme poistaa, kuten totesit, eikä ole tarvettakaan. Minun mielestäni, mikäli yrittäjät antavat periksi yritystuista, palkansaajat antavat periksi lomarahoista, niin maanviljelijät voisivat antaa periksi kansallisesta maataloustuesta.

Tunnustan, että se oli myös hiukan provokatiivinen ehdotus. Joskus vaan, ihan totta, hämmästyttää nuo väittet 4 euron tuntipalkasta, kun talossa on kolme traktoria, joista yksi vaihdetaan joka vuosi suurimpaan ja hienoimpaan markkinoilta löytyvään, jotta pojjan passaa raitilla ajjeella. Ja pihassa seisoo farmarimersu.

 

[Sft]

Taitaa Suomessa maataloustuista 60% olla kansallista tukea ja vain 40% EU:n maksamaa tukea.

 

[pååtta]

Sieniäkö oot syöny? Eihän tässä markkinataloudessa ole mitään vapaata ollut pitkään aikaan, hyvinvointiyhteiskunta sen sijaan on jyllännyt täysillä. Koskaan ei ole kaikista heikoimmilla mennyt näin hyvin.

Höpöä.

 

[PappAna]

Taitaa Suomessa maataloustuista 60% olla kansallista tukea ja vain 40% EU:n maksamaa tukea.

Voi olla. Se on kuitenkin totta, että tätä lamaa maanviljelijät eivät ole aiheuttaneet. Lisäksi, jos aletaan vääntämään maataloudesta se vie focuksen pois itse aiheesta. Maataloutta säätämällä tätä lamaa ei voiteta.

Minusta keskustelu on saamassa sillä tavalla mielenkiintoisen juonteen, että EJS on esittänyt S-kolmoselle kiperiä kysymyksiä. S-kolmonen tuntuu asiantuntevalta kaverilta, jote odotamme mielenkiinnolla vastauksia.

Omasta mielestäni ymmärrän tuon ajatuksen, että julkisella velalla lisätään kysyntää eikä ainakaan omassa valutassa otettua julkista velkaa tarvitse maksaa takaisin. Tai siis se voidaan korvata aina uudella.

Minusta mekanismi toimii isoissa talouksissa, joissa tuotetaan lähes kaikkea, ulkomaankaupalla on pieni rooli ja talouden rakenteet joustavia so. hinnat ja palkat laskevat ja joustavat ainakin jonkin verran kysynnän mukaan. Kun talouteen tulee häiriö, julkisella velalla synnytetään kysyntää. Häiriössä hinnat yleensä laskevat. Ahnas kapitalisti investoi tuotantoon, koska tuotanto on kilpailukykyistä ja kysyntää on. Ja häiriö poistuu. Uskonkin, että ajatus on alunerin valtameren tuolta puolen kotoisin.

Minusta malli ei noin suoraan pure Suomen tämän hetken ongelmiin. Syntynyt kysyntä tyydytetään tuonnilla, koska ahnaan kapitalistin ei kannata kilpailukyvyttömään tuotantoon investoida. Toki julkinen velka auttaa piristävästi hetken. Vähän niin kuin kuuluisa ajatus kusemista housuun pakkaselle. Minusta tämä on näytetty jo Suomessa toteenkin. Talouteen on pumpattu nopealla vauhdilla paljon julkista velkaa. Aluksi talous vähän piristyikin, mutta koska löysäraha nosti totantokustannuksia, niin tuotanto lähti maasta. Samalla tuonti pysyy korkealla tasolla, koska julkinen velka tukee kysyntää.

 

[pååtta]

Housuun kusemiskortti heitetty. Oikeasti ongelma on tapissa oleva yksityinen velka.

 

[PappAna]

Onko siis niin, että talous kasvaa vain, mikäli velka kasvaa? Ymärrän kyllä, että uusi rahaa syntyy velalla ja rahaa poistuu velan maksussa. Tällöin voisi kuvitella, että talouskin kasvaa vain, velan kasvaessa.
Yritysten veka ei suinkaan ole tapissaan ja kaikkien kyselyiden mukaan suomalaiset yritykset saavat Euroopassa helpoiten velkaa. Voin ihan omakohtaisesti vahvistaa tämän.

Yhä vielä minusta kysymykseksi jää: kumpi on suurempi ongelma: kysynnän puute vai kilpailukyvyn puute?

 

[Herra Mirandos]

Omassa listassani tarkoitin luonnollisesti kansallisesti maksettavaa tukea. Emmehän EU:n tukea voi omalla päätöksellämme poistaa, kuten totesit, eikä ole tarvettakaan. Minun mielestäni, mikäli yrittäjät antavat periksi yritystuista, palkansaajat antavat periksi lomarahoista, niin maanviljelijät voisivat antaa periksi kansallisesta maataloustuesta.

Tunnustan, että se oli myös hiukan provokatiivinen ehdotus. Joskus vaan, ihan totta, hämmästyttää nuo väittet 4 euron tuntipalkasta, kun talossa on kolme traktoria, joista yksi vaihdetaan joka vuosi suurimpaan ja hienoimpaan markkinoilta löytyvään, jotta pojjan passaa raitilla ajjeella. Ja pihassa seisoo farmarimersu.

Tiedfätkö, olen harjoittanut maataloutta nyt 30 vuotta itsenäisesti, tilani sijaitsee täällä vauraimmassa maatalousalueella eli Varsinais- Suomessa. Itselläni on 3 traktoria, vuosimallit 1973, 1984 ja 1985. Puimuri vuosimallia 1985. Henkilöautoja perheessämme on yksi, vm. 2004 jolla ajetaan kaikki ajot. Koskaan en ole ostanut ainuttakaan uutta traktoria, en puimuria, en autoa Viljeltyä on 50 ha.

1. Naapuri viljelee 40 hehtaaria, siellä 2 traktoria: vm. 1978 ja 1981. aUTONA RANGE rOVER, JOKA 90-LUVULTA, MAKSOI 5000 EUROA. ..vidun capslokki ; )))Puimuri vm. 1983

2.naapuri siviilitoimeltaan pankinjohtaja, sivutoiminen viljelijä. Metsää yli 100 ha, peltoa noin 30 ha. Traktorit vm. 1968, 1981 ja 1991. Kaksi autoa, almera ja transit, molemmat n. 10 vuotta vanhoja.

3.naapuri taksikuski, sivutoiminen viljelijä. viljeltävää 32 ha, traktorit vm. 2008, uutena ostettu ... toinen vm. 1976 ja kolmas 60-luvulta. Hänen muijallaan sitikka noin 2002 kun käy kaupungissa töissä, miehellä taksipaku.

Oikeastaan en tunne ainuttakaan maajussia jolla olisi farmarimersu. ja kuitenkin tunnen henk. kohtaisesti yli 100 maajussia. Tutuistani yksikään ei ole vaihtanut traktoria viime vuoden aikana. 3 vuotta sitten eräs vaihtoi uuteen, ja käyttää sitä sirkkelisahansa voimakoneena, vanha vaihdettu traktori oli yli 15 000 tuntia mittarissa. vaikea tehdä sellaisella urakointia 6 kk/vuosi...

Moni kritisoi maajussien traktoreita, liian hyviä ja kalliita. monet maajussit kuitenkin urakoivat tilan ulkopuolella ja koneiden sesonkiaikana pitää silloin toimia!!! vai tunnetteko yhtään hampilekuria, jolla olisi huonot porat ja laitteet?

Kuten sanottu, olen suomen vilja-aitassa, mutta en tunne ainuttakaan kuvaamaasi maajussia. kerran eräs kaltaisesi sanoi, että kato nyt kuinka paljon maajusseilla on rahaa, tuollakin kolme autoa pihalla. Kyllä oli, yksi isännän ja emännän, kaksi perheen poikien jotka kävivät autoillaan töissä -eri kaupungeissa.

Pyydän vastuuta kirjoitamiseesi, kiitos. Jos äskeisesi oli sarkasmia, ilmoita siitä selvemmin. Joku saattaa luulla että juttusi ovat tosia.

Vai luuleeko joku tosissaan että tänä päivänä perusmaajussi ostaa traktorinsa -ne paljon puhutut kateutta herättävät TYÖKALUNSA- maataloustuilla? Ymmärtämättä paljonko maajussit tekevät viljelynsä lisäksi tilan ulkopuolisia töitä perheensä elatukseksi?

 

[Fetus]

Tunnustan, että se oli myös hiukan provokatiivinen ehdotus. Joskus vaan, ihan totta, hämmästyttää nuo väittet 4 euron tuntipalkasta, kun talossa on kolme traktoria, joista yksi vaihdetaan joka vuosi suurimpaan ja hienoimpaan markkinoilta löytyvään, jotta pojjan passaa raitilla ajjeella. Ja pihassa seisoo farmarimersu.

Ei niitä mistään kassavirrasta investoida, vaan ovat yleensä rahoitusyhtiön omistuksessa. Kokemuksesta tiedän tämän. Sama linja jatkuu pienemmissäkin hankinnoissa. Viljelypinta-alat ovat nykyaikaisilla tiloilla suuria, joten koneisiin kertyy paljon tunteja ja niiden täytyy olla järeitä, että työt saadaan kohtuu ajassa tehtyä. Käytännössä isolla tilalla joudutaan jatkuvasti investoimaan johonkin, joten velkamäärätkään ei juuri laske ennen kuin aletaan ajamaan tuotantoa alas tai vaihdetaan omistajaa.

Näissä keskusteluissa joku aina mainitsee uudet ja komeat traktorit. Eihän taksaritkaan aja 10 vuotta vanhoilla autoilla. Kyllä sen kaluston pitää olla kunnossa jos tehdään töitä eikä vain harrastella.

EDIT: Herra Mirandos näemmä kerkesi ensin

 

[Jami2003]

Joo onhan tuo traktoreiden kadehtiminen kummaa hommaa. Ei tarvitse olla kummoinen konepaja niin siellä olevan kaluston arvolla saisi kymmenen valtraa pihalle seisomaan. Taksit ajelee uusilla autoilla ja rekka yrittäjilläkin on sen kymmenen valtran arvoinen scania alla. Pitää ymmärtää että tuotanto kalusto on monesti avain asemassa ja siitä kun säästää niin remonteissa maksaa. Ja tosiaan ainakin täällä päin isoa osaa pelloista hoitaa urakoitsija jolla kalusto on viimeistä päälle. Mutta ei tuolla metässäkään paljoa vanhat ponsset pyöri.

Maatalous tukeen en ota mitään kantaa mutta yritys tuet lopettaisin tai ainakin muuttaisin radikaalisti. Samalla voitaisiin sitten helpottaa yrityksen maksuja, vaikka niitä kuuluisia sivukuluja. Yritystuet ovat omiaan kehittämään projekteja joita ei normaalisti pyöritettäisi ja hallinnoinnilla elää monta turhan paperin pyörittämisen konsultti toimistoa.

 

[PappAna]

Pyydän vastuuta kirjoitamiseesi, kiitos. Jos äskeisesi oli sarkasmia, ilmoita siitä selvemmin. Joku saattaa luulla että juttusi ovat tosia

Se oli huonoon paikkaan heitettä sarkasmia, anteeksi. Kuten sanottu mainitsin kansalliseen maataloustukeen koskemiseen samassa yhteydessä, kun sästöinä mainitsin yritystukien poistamisen ja palkkojen sivukulujen leikkaamisen.

Kuten sanoin, tämä lama ei ole maanviljelijöiden aiheuttama eikä se maataloutta säätämällä tästä tokene. Minusta kaikilla saa olla työkalunsa.

 

[Herra Mirandos]

Se oli huonoon paikkaan heitettä sarkasmia, anteeksi. Kuten sanottu mainitsin kansalliseen maataloustukeen koskemiseen samassa yhteydessä, kun sästöinä mainitsin yritystukien poistamisen ja palkkojen sivukulujen leikkaamisen.

Kuten sanoin, tämä lama ei ole maanviljelijöiden aiheuttama eikä se maataloutta säätämällä tästä tokene. Minusta kaikilla saa olla työkalunsa.

Kiitoksia vastauksestasi : ))

Minun -kuten useimpien muidenkin maajussien- puolesta maataloustuet voitaisiin heittää huisin nevadaan -mutta sitten maataloustuotteista pitäisi saada oikea hinta. Tämähän ei kyllä palkansaajille sopisi. Pitää muistaa, että maataloustuet ovat Suomessa palkansaajien alun perin vaatima järjestelmä, jolla elintarvikkeiden hinnat saatiin painettua alas. Vaikea nähdä, miten nykyisin voitaisiin Suomessa pärjätä ilman tukea, kun ei pärjätä niissäkään maissa, joissa satotasot ovat vähintään kolmanneksen ellei puoletkin isommat kuin täällä raukoilla rajoilla. Yhteiskuntatalkoisiin on halua osallistua siinä kuin muutkin, vaikka maa- ja metsätalouden kannattavuus onkin koko ajan laskenut EU-aikana.

Mm. paljon puhuttu Virokin ensin poisti kaikki maataloustuet, mutta liityttyään EU:n jäseneksi se alkoi maksaa viljelijöilleen tukea.

Näin tuumaa tämä maajussi, joka juuri äsken tuli pellolta rikkaruiskutuksista. kello on 01 aamulla, takana 18 -tuntinen työpäivä ja kello soi taas neljän tunnin päästä.

 

[rollipeikko]

Musta tuntuu että yksi iso syy maan nykytilaan on, anteeksi, suomen ikärakenne. Meillä on nyt vahvasti ylipainossa 50-60 vuotiaat työelämässä ja erityisesti asiantuntija- ja päällikkötehtävissä, ainakin julkisella puolella. Tämä aiheuttaa monia ongelmia joista ilmeisiä ovat riskinotta haluttomuus, näköalattomuus ja vahva yhtenäiskulttuuri. Lisäksi porukka on liian usein liian kapeakatseista ja kiinni jossain 1900-luvulla.

En usko että tämä porukka pystyy oikeasti mitään vallankumouksellista muutosta samaan aikaan. Yksi suuri tuottavuuden nostopotentiaali on alikäytetty, eli digitalisointi. Vanha kaarti on hyvin kädetöntä siitä ja sitä kautta moni työ tehdään tehottomasti. Muuttaminen vaatisi uuden oppimista joka taas heiltä ei onnistu. Toinen hyvä esimerkki tästä on erään vaikutusvaltaisen suomalaisen organisaation johtoryhmä tai vastaava johtajien kokoontuminen muutama vuosi takaperin. Kaikilla pomoilla oli joku sama nokia XZY puhelin Symbian käyttiksellä ja kokouksen aiheena oli mm. Mobiili-innovaatiot. Miten moinen porukka edes ymmärtää tilanteen vakavuuden tai oman ja kaverinsa maailmansa rajoittuneisuuden kun kaikki käyttivät eilispäivän teknologiaa.

 

[Ranger]

Selling Your European Stocks Before Everyone Else Sees This Chart? | Zero Hedge

 

[erkjetter]

Selling Your European Stocks Before Everyone Else Sees This Chart? | Zero Hedge

Kuuluisi varmaan tuonne sijoitusketjuun? Zerohedgen kanssa kannattaa olla Zerohedge-suodatin päällä. Olen seurannut sivustoa aktiivisesti pitkään ja huomannut että koko sivuston olemassaolon ajan on ennustettu että romahdus tapahtuu nyt/kohta. Dataa on maailmalla niin paljon että jokainen saa yhdistettyä haluamansa käppyrät näyttämään siltä miltä niiden laatija haluaa.

 

[pååtta]

Onko siis niin, että talous kasvaa vain, mikäli velka kasvaa? Ymärrän kyllä, että uusi rahaa syntyy velalla ja rahaa poistuu velan maksussa. Tällöin voisi kuvitella, että talouskin kasvaa vain, velan kasvaessa.
Yritysten veka ei suinkaan ole tapissaan ja kaikkien kyselyiden mukaan suomalaiset yritykset saavat Euroopassa helpoiten velkaa. Voin ihan omakohtaisesti vahvistaa tämän.

Yhä vielä minusta kysymykseksi jää: kumpi on suurempi ongelma: kysynnän puute vai kilpailukyvyn puute?

Varmasti saakin, mutta jos katsot paljon yksityistä velkaa on suhteessa julkiseen velkaan niin about kaikissa länsimaissa lukemat on todella suuret.

 

[iivili]

Musta tuntuu että yksi iso syy maan nykytilaan on, anteeksi, suomen ikärakenne jne.

Erittäin hyvä kommentti, siis kokonaisuudessaan, vaikka loput leikkasinkin lainauksesta. Olen täsmälleen samaa mieltä. Mutta mikä keinoksi? Suuria ikäluokkia on runsaasti ja vaikka ovat suurimmaksi osaksi eläkkeellä, niin koska äänestävät niin aktiivisesti, eivät poliitikot uskalla tehdä mitään, mikä heidän asemaansa heikentäisi. Voi olla yksi syy siihen, miksi mikään puolue ja hallitus ei uskalla puuttua asumisen hintoihin sen kummemmin, että suurten ikäluokkien edustajat omistavat niin suuren osan asuntovarallisuudesta. Vaikea kysymys sinänsä, koska demokratiassa poliitikkojen käytännössä pitää tehdä sitä, mikä äänestäjiä miellyttää, eikä sitä, mikä miellyttäisi ja hyödyttäisi esim. tämän päivän 15-40v ihmisiä 5-10v kuluttua.

 

[PappAna]

Varmasti saakin, mutta jos katsot paljon yksityistä velkaa on suhteessa julkiseen velkaan niin about kaikissa länsimaissa lukemat on todella suuret.

Se on kyllä totta. Ja yksityistalouksien velat ovat kasvaneet Suomessa nopeasti näiden matalien korkojen aikana. Yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kun laina-ajat ovat samanaikaisesti kasvaneet ja asuntojen hinnat nousseet, niin velkaa kertyy velan päälle. Tuon potin vakuutena on ilmeisesti asuntovarallisuus. Sen arvo kun nyökkää, niin ongelmia voi tulla. Selvää lienee on, että yksityistalouksien velkaantumisen tie on kuljettu Suomessa aika tavalla loppuun.

Yritysten velkaantuminen on pysynyt aika hvvin kurissa. Toisaalta se voi olla merkki myös siitä, että ei ole löydetty tuottavia ideoita, joihin investoida.