Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Mitä palkkoihin tulee, niin eihän niillä voi kilpailla. Aina on joku afgaanilapsi joka syö vaikka asbestia riisipalkalla. Mutta monissa muissa maissa valtio suojelee omia yrityksiä. Ranksassa ero korporaation ja valtion välillä on häilyvä ja siellä lobataan surutta omaa etua yhteiskunnan kannalta. Meillä kannattavat firmat myydään pois. Valtiokin kuset housuissa ottaa mielummin 10 miljoonaa myyntituloa kuin 10 miljardia osinkoa myöhemmin.

Niin, on olemassa erittäin paljon argumentteja sen puolesta, että palkkoja ei pitäisi koskaan laskea. Tappiollisen tuotantolaitoksen omistajan ei tarvitse kuunnella niistä yhtäkään. Hän on pakotettu joko lopettamaan tuotannon tai siirtämään tuotannon ulkomaille. Työlle on muodostunut viimeisen 20 vuoden akana hitaasti, mutta varmasti, maailmanmarkkinat Ehkä tulevaisuus oikeasti on se, että työstä maksetaan sen tuottavuuden mukaan sama hinta kaikkialla. Tämä olisi tietenkin katastrofi suomalaiselle työntekijälle, onni insinöörille ja taivas johtajalle.

Ranska on minusta aika mielenkiintoinen esimerkki tämän keskustelun valossa. Se on jo tarpeeksi iso markkina ja sietä löytyy omaakin tuotantoa, jotta amerikkalaisten kansantaloustieteilijöiden teoriat saattaisivat siellä pitääkin paikkansa. Kuitenkaan Ranskankaan talous ei ole lähtenyt kasvuun rajuista yhteiskunnan tukitoimista huolimatta. Ranskassa on vielä aikaa halpaa harmaata työvoimaakin tarjolla, jonka hinta joustaa suhdanteiden mukaan. Silti Ranskan talous on vaikeuksissa.

Amazon on ehkä esimerkki siitä, mitä on tapahtumassa. Se on tuonut samat halvat hinnat kaikkien niiden kuluttajien ulottuville, joilla on internet. Kuluttajat hyötyvät tästä. Ihan niin kuin me kuluttajat Suomessa iloisina ostamme halpoja Bangladeshissa tehtyjä vaatteita niiden halvan hinnan takia. Samalla tietenkin korkeamman kustannustason työ häviää. Kuluttaja on tehnyt tällaisen valinnan. Minusta se on raakaa, mutta näin tapahtuu. En tiedä, mitä sille pitäisi tehdä.
 
Miten ihmeessä täällä voi hinnat nousta jatkuvasti? Eikö tuottavuuden kasvun pitäisi näkyä halvemina hintoina, vai onko se vain valunut palkkoihin? Ja nyt kun korkean tuottavuuden alat kuten Nokia ovat dyykanneet, on jäljelle jäänyt kovan tuottavuuden palkat mutta muuten melko bulkki tuotanto. Nyt sitten pitäisi sopeutua uuteen normaaliin, ilmeisesti ennen menty devalvoimalla mutta nyt pitäisi hintoja saada alas niin kauan että tulot=menot. Ilmeisesti julkinen velkaantuminen ylläpitää tällä hetkellä tilannetta ja rahaa on siksi kierrossa. Vaihtoehtoja lienee velkaantumisen katkaiseminen ja hintojen & palkkojen palauttaminen kestävälle tasolle, tai sitten rakennemuutokset jotka lisäävät tuottavuutta. Tai sitten näiden kombo.

Kukahan korjaa mun keittiöekonomiaa..

Ei onnistu oikein yhteisvaluutassa hintojen laskeminen. Tulee fiksummaksi myydä muualle jos hinnat tippuu Suomessa. Yhteisvaluutan ominaispiirteitä, jäykät hinnat.
 
Nalle sanoi pirun viisaasti että jos palkat ja valuutta ei jousta niin sitten joustaa työn määrä.

Valuuttaan emme voi vaikuttaa (vaikka toiset kovasti siitä täälläkin haaveilevat). Koska emme halua koskea palkkoihin niin siispä se on työn määrä joka vaihtelee. Se on meidän poliitikkojen ja ammattiyhdistysliikkeen ihan oma valinta.
 
Eli omasta kilpailukyvystä ei kannata huolehtia, koska jos kaikki muutkin tekis niin ei mikään kuitenkaan riittäisi? Sen takia varmaan Nokiakaan ei aikanaan tehnyt iPhonea parempaa tuotetta, koska Apple olis sitten parantanut omaansa ja taas oltais hävitty. Ymmärrätkö oman ajatuksesi typeryyden?

Kommentoin väliin vaikkei kysymys ollut minulle. Mistä kysyntä yhä paremmille tuotteille sitten tulee? Lisää velkaa kuluttajille? Vaikka jengi taivastelee valtionvelkaa niin oikea ongelma tapissa oleva yksityisen sektorin velka.
 
Kommentoin väliin vaikkei kysymys ollut minulle. Mistä kysyntä yhä paremmille tuotteille sitten tulee? Lisää velkaa kuluttajille? Vaikka jengi taivastelee valtionvelkaa niin oikea ongelma tapissa oleva yksityisen sektorin velka.

Tai oikeastaan nämä molemmat (ainakin siinä tapauksessa ettei eletä omassa valuutassa). Kun yksityiset ovat velkaantuneet korviaan myöten samoin kuin valtio niin hmmm... olisimmeko eläneet viimeiset vuodet (vuosikymmenet) yli varojen :)

ehkä meillä ei kuulukkaan olla kahta autoa per talous, kesämökkiä ja etelänmatkoja. Se on vaan illuusio minkä olemme omalla ja valtion velalla luonneet. Suomen pitää alkaa muodikkaasti downsiftaamaan...
 
ehkä meillä ei kuulukkaan olla kahta autoa per talous, kesämökkiä ja etelänmatkoja. Se on vaan illuusio minkä olemme omalla ja valtion velalla luonneet. Suomen pitää alkaa muodikkaasti downsiftaamaan...

Osuit ytimeen. Ja jatkaisin, että kuinka paljon onnellisempia olemme velkaisina sen toisen auton, mökin, ison asunnon ja Ulkomasnmatkojen kanssa? Sitäkin voisi aina välillä pysähtyä ajattelemaan, että minsi tätä tahkoa väännetään.

Toki talouden kasvu ja elintason nousu on tuonut on ea monille ihmisille. Rajansa kuitenkin kaikella.
 
ehkä meillä ei kuulukkaan olla kahta autoa per talous, kesämökkiä ja etelänmatkoja. Se on vaan illuusio minkä olemme omalla ja valtion velalla luonneet. Suomen pitää alkaa muodikkaasti downsiftaamaan...

Osuit ytimeen. Ja jatkaisin, että kuinka paljon onnellisempia olemme velkaisina sen toisen auton, mökin, ison asunnon ja Ulkomasnmatkojen kanssa? Sitäkin voisi aina välillä pysähtyä ajattelemaan, että minsi tätä tahkoa väännetään.

Toki talouden kasvu ja elintason nousu on tuonut on ea monille ihmisille. Rajansa kuitenkin kaikella.
 
Tai oikeastaan nämä molemmat (ainakin siinä tapauksessa ettei eletä omassa valuutassa). Kun yksityiset ovat velkaantuneet korviaan myöten samoin kuin valtio niin hmmm... olisimmeko eläneet viimeiset vuodet (vuosikymmenet) yli varojen :)

ehkä meillä ei kuulukkaan olla kahta autoa per talous, kesämökkiä ja etelänmatkoja. Se on vaan illuusio minkä olemme omalla ja valtion velalla luonneet. Suomen pitää alkaa muodikkaasti downsiftaamaan...

Itse olen jo alkanut miettimään vaihtoehtoja miten pääsisi tuosta ensimmäisestäkin autosta eroon. Nopeasti hihasta ravistettuna menee 15-20% nettotuloista siihen ja työhön liittymätön käyttö aika vähäistä. En usko, että elämä hirveästi hankaloituisi, vaikka ilman olisi, kunhan olisi sellainen työ missä ei autoa vaadittaisi.
 
No asiat on joka tapauksessa sotkettu pahemman kerran ja palkat on 20-30% yli sen mitä pitäisi. Palkat ei jousta, valuutta ei jousta joten työpaikat joustaa.
Aivan ensisijaisen tärkeää olisi järkevöittää julkisen sektorin koko. Veroaste pitää huolen siitä että kotimarkkinatkin kuolevat. Julkinen sektori on se joka tämän maan upottaa jos ei tahti muutu. Vetävät perkeleet vielä isommat palkankorotukset kuin yksityinen puoli.

Hyva yksinkertaistettu kommentti. Jotenkin tuntuu, etta tastakin keskustelusta on tehty liian monimutkainen kaikkine elvytyksineen ja akateemisine teorioineen markkinoiden tilasta ja elvytyksen ja velan vaikutuksesta talouteen. Loppupeleissa asiat yritystasolla ovat erittain yksinkertaisia. Ei se maailmankauppa ja yritysten invesitointipaatokset mitaan korkeampaa matematiikkaa ole. En tieda miten moni tassakin keskustelussa mukana olevista on oikeasti sijoittanut globaalin yrityksen tai jopa oman yrityksensa rahoja paikkaan A vs B ja tehnyt aikuisten oikeasti investointilaskelmia eika vaan lukenut niista kauppakorkeassa tai tehnyt aiheesta jollekin tutkimuslaitokselle syvaluotaavaa tutkimusta? Kasi pystyyn!

Kaytannolla ja teorialla on vaan iso ero. Kuten D.Yates totesi, jos olemme tilanteessa, jossa julkisen sektorin koko on jo liian massiivinen suhteessa yksityiseen (vai kiistaako joku taman pointin?), valuutta ei jousta, palkat eivat ole suostuvaisia joustamaan (thanks to labor unions), niin on kai se aika selvaa, etta tyopaikkojen maara ottaa hittia. Eiko? Yritykset ja yksityiset, jotka sijoittavat omia rahojaan tuotantoon ja kiinteaan oamisuuteen, tekevat yksinkertaisia matemaattisia paatoksia, jotka perustuvat faktoihin. Ei siihen onko nyt jarkevaa vai ei ottaa lisaa velkaa. Kysymys kuuluukin nyt mita Suomi tulee tekemaan yksityisen sektorin kilpailukyvylle? Ja koska yksityista sektoria ei voi tervehdyttaa paisuttamalla julkista, kysymys voisi kuulua, miten Suomi tulee tehostamaan julkista sektoria samalla parantaen yksityisen kilpailukykya? Realistina voisin sanoa, etta yhtalo on vahintaankin haasteellinen. En henk koht nae nykyisen poliittisen sektorimme tahan pystyvan yksinkertaisesti siita syysta, etta kaikki puolueet Suomessa ajavat lahes identtista agendaa vain eri varikuorissa. Kapitalistina ja vapaan markkinatalouden kannattajana olen erittain pettynyt, etta meidan oikeistopuolueemme (kok) esim lahti budjettiriiheen jo alusta asti silla sloganilla, etta valtion budjetin tervehdyttaminen on yhdistelma seka verojen korotuksia etta menojen leikkauksia. Missa muussa maassa porvarit lahtevat ilman taistelua suosittelemaan verojen korotuksia?? Mita oikeistolaista politiikka se on? Samaa voisi sanoa demareista vain toisinpain eli heidan agendansa varmasti nayttaa oikeistolaiselta kun sita katsoo vasemmalta kasin. Pointtina taman poliittisen kortin vetamisella esiin on se, etta yksi ongelma Suomessa on tama "yhden totuuden" ajattelumalli. Meidat on pienesta asti opetettu siihen, etta kaikkeen on yksi totuus ja sen kanssa on elettava. Ulkomailta kasin taman nakee entista selvemmin ja se kulminoituu poliittiseen sektoriimme. Kaikki puolueet ajavat enemman tai vahemman samaa pohjoismaista hyvinvointimallia, joka on nyt tullut nykymenolla tiensa paahan. On vaikea loytaa vaihtoehtoisia ajattelu- ja kayttaytymismalleja kun kaikki on veistetty samasta muotista.
 
Ja ei edes aloiteta naista autoista... :) Suomen kokoisessa maassa, jossa etaisyydet ovat pitkat ja auton kayttaminen lahes valttamatonta, onko tassa meidan paastopolitiikassa ja verotuksessa ihan oikeesti jarkea?? En sano, etta Suomen pitaisi olla Kiina tai Intia ja haistattaa pitkat ilamstopolitiikalle, mutta voisimme kaytta pelisilmaa ja nyokytella kaikissa maailmankokouksissa naille uusille rajoituksille maailmanmittkaavassa, mutta kayttaa sita kuuluisaa maalaisjarkea mita tulee Suomen omaan toteukseen asiassa. Kaikessa ei tarvi aina olla etunenassa suheeraamassa. Joskus kannattaa istua rauhassa ja katsoa mika on jarkevaa ja mika ei. Ja kaikille vihreille tiedoksi, en todellakaan tarkoita kommentillani ilmastoasioiden laiminlyontia.
 
Onneksi hallituksella on keinot talouskasvuun. Nimittäin ilmastolaki ja hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen 80%:lla. Samalla ydinvoimaa verisesti vastustaen.

Juuri tätä Suomi tarvitsee. Tolkuttomia lakeja nykyvirkamiesten elinajan ulkopuolelle, mahtipontisten mielettömyyksien tueksi.

”Ilmastolaki tavoittelee Suomelle asemaa vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijänä. Nykyiset, vuoteen 2020 ulottuvat päästövähennyslupaukset eivät riitä. Tällä hetkellä pitää suunnitella sellaista yhteiskuntaa, joka meillä on vuonna 2050”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo./QUOTE]

Vahahiilisen yhteiskunnan edellakavija. Hohhoijaa...
 
”Ilmastolaki tavoittelee Suomelle asemaa vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijänä. Nykyiset, vuoteen 2020 ulottuvat päästövähennyslupaukset eivät riitä. Tällä hetkellä pitää suunnitella sellaista yhteiskuntaa, joka meillä on vuonna 2050”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo./QUOTE]

Vahahiilisen yhteiskunnan edellakavija. Hohhoijaa...

No erikoinen ympäristöministerihän se sellainen kaveri olisi, joka sanoisi että nyt laitetaan haisemaan ja paskat päästöistä :D

Työntekijäliitoista oli tuossa taas mainintaa ja sävy oli se, että niiden syytähän kaikki taas on. Mutta pitää huomata liittojen ajavan työntekijöiden ja loppupeleissä kuluttajien etua. Eli kohtuullisella palkalla saadaan kansa, millä on varaa ostaa onnea kaupan hyllyiltä. Työntekijöiden edustuksen poistamalla palataan nopeasti vanhaan hyvään aikaan, missä 1% omistaa ja 99% tekee. Tällöin on turha odottaa suuria jonoja marketteihin ja autokauppoihin. 1% tietty voi edelleen paksusti, mutta koska en itse kuitenkaan kuuluisi siihen, niin vastustan :D
 
Tottahan se tietenkin on, että palkkojen pitäisi olla mahdollisimman korkeat, jotta ostovoimaa olisi ja kaikilla menisi kohtuullisen hyvin. Pelottaa vaan, että siitä rajasta kuinka korkealla työvoimakustannus voi olla, mentiin hutaisten yli.

Minä luulen myös, että mukavampaa olisi asua yhteiskunnassa, jossa tuloerot ovat pienet. Luulen vaan, että kun palkat nostettiin perusteetta taivaisiin, ja tuotanto pakeni maasta, niin se johtaa siihen, että jossain vaiheessa osa palkoista ihan oikeasti romahtaa. Joudutaan sen valinnan eteen, että joko työtä tehtään halvemmalla, tai ei sitten ollenkaan ja tämän kokoiseen sosiaaliturvaan ei olekaan varaa. Ihan heti tuota ei tapahdu kumminkaan.
 
Hyva yksinkertaistettu kommentti. Jotenkin tuntuu, etta tastakin keskustelusta on tehty liian monimutkainen kaikkine elvytyksineen ja akateemisine teorioineen markkinoiden tilasta ja elvytyksen ja velan vaikutuksesta talouteen. Loppupeleissa asiat yritystasolla ovat erittain yksinkertaisia.

Kaytannolla ja teorialla on vaan iso ero. Kuten D.Yates totesi, jos olemme tilanteessa, jossa julkisen sektorin koko on jo liian massiivinen suhteessa yksityiseen (vai kiistaako joku taman pointin?), valuutta ei jousta, palkat eivat ole suostuvaisia joustamaan (thanks to labor unions), niin on kai se aika selvaa, etta tyopaikkojen maara ottaa hittia. Eiko? Yritykset ja yksityiset, jotka sijoittavat omia rahojaan tuotantoon ja kiinteaan oamisuuteen, tekevat yksinkertaisia matemaattisia paatoksia, jotka perustuvat faktoihin. Ei siihen onko nyt jarkevaa vai ei ottaa lisaa velkaa. Kysymys kuuluukin nyt mita Suomi tulee tekemaan yksityisen sektorin kilpailukyvylle? Ja koska yksityista sektoria ei voi tervehdyttaa paisuttamalla julkista, kysymys voisi kuulua, miten Suomi tulee tehostamaan julkista sektoria samalla parantaen yksityisen kilpailukykya? Realistina voisin sanoa, etta yhtalo on vahintaankin haasteellinen. En henk koht nae nykyisen poliittisen sektorimme tahan pystyvan yksinkertaisesti siita syysta, etta kaikki puolueet Suomessa ajavat lahes identtista agendaa vain eri varikuorissa. Kapitalistina ja vapaan markkinatalouden kannattajana olen erittain pettynyt, etta meidan oikeistopuolueemme (kok) esim lahti budjettiriiheen jo alusta asti silla sloganilla, etta valtion budjetin tervehdyttaminen on yhdistelma seka verojen korotuksia etta menojen leikkauksia. Missa muussa maassa porvarit lahtevat ilman taistelua suosittelemaan verojen korotuksia?? Mita oikeistolaista politiikka se on? Samaa voisi sanoa demareista vain toisinpain eli heidan agendansa varmasti nayttaa oikeistolaiselta kun sita katsoo vasemmalta kasin. Pointtina taman poliittisen kortin vetamisella esiin on se, etta yksi ongelma Suomessa on tama "yhden totuuden" ajattelumalli. Meidat on pienesta asti opetettu siihen, etta kaikkeen on yksi totuus ja sen kanssa on elettava. Ulkomailta kasin taman nakee entista selvemmin ja se kulminoituu poliittiseen sektoriimme. Kaikki puolueet ajavat enemman tai vahemman samaa pohjoismaista hyvinvointimallia, joka on nyt tullut nykymenolla tiensa paahan. On vaikea loytaa vaihtoehtoisia ajattelu- ja kayttaytymismalleja kun kaikki on veistetty samasta muotista.

Sä oot kirjoittanut mun mielestä pakkotoiston historian parhaan postauksen.

Mä uskon myös siihen että tällänen Pohjoismainen HyvinvointiYhteiskunta tm. on utopia ja utopiat ei ole tehty kestämään. Tällä mallilla ei ole tulevaisuutta.
Myös se että Suomi on konsensuksen maa, siitä juontuu se että päätöksenteko on suoraansanottuna täysin kyvytöntä, hallituksesta ja suuresta osaa kansalaisia tulee mieleen ne suuret afrikkalaiset linnut jotka painavat pienet päänsä hiekkaan ja kuvittelevat olevansa turvassa.

Sekä että keskustelusta tehdään akateemista jargonia, myönnän syyllistyväni itsekin tähän..

Mun lääkkeet: kustannuksia alas, vaikkapa keventämällä eläkevastuita (leikkaamalla tulevia eläkkeitä), Palkkakatto julkiselle sektorille. Nykyisistä palkoista muutamankymmenen prosentin leikkaus..
Veroja alas. Erityisesti liikkumisen, sillä liikenne on kuin verenkierto, ilman ihmisten liikkumista kaikki pysähtyy. Autoverot pois, bensaveroa alas.

Sosiaalitukia alas, kannustaapa hakemaan siivoojanpaikkoja jos ei sossu maksa mitään.. No tietenkään ei ole käytännössä mahdollista yhdessä yössä mutta pyrkimys ylipäänsä tukien poistoon tulisi ottaa mukaan. Mamut pois, kaikki yhteiskuntaa rasittava painolasti kylmästi vaan pois.

Mulle tulee mieleen se miten Augosto Pinochet sai Chilen talouden kasvuun.. Mahdollista se on mutta sosialistisia rakenteita tulisi karsia..

e. siis valtion menoja oikeasti rankasti kuriin, ei ole mitenkään hyväksyttävää että Valtio on palkkajohtaja.
 
ehkä meillä ei kuulukkaan olla kahta autoa per talous, kesämökkiä ja etelänmatkoja. Se on vaan illuusio minkä olemme omalla ja valtion velalla luonneet. Suomen pitää alkaa muodikkaasti downsiftaamaan...

Mun mielestä kahdessa autossa ja kesämökissä ei ole mitään ihmeellistä, se on ollut keskiluokalle mahdollista jo pitkään. Nyt on vaan rahapolitiikka mennyt siihen pisteeseen että nuo ei ole mahdollisia ilman rajua velkaa. Se ei oikein ole tervettä, musta.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/06/05/naita-keinoja-ekp-nyt-kokeilee/20147993/12

Lisää löysää rahaa. Ovatko pahasti velkaantuneet kuluttajat valmiita ottamaan lisää velkaa? Pomppaako asuntojen hinnat vielä kerran?

Tämä rahalla elvyttäminen, tai oikeastaan koko FIAT systeemi ja lainalla pyörivä talous on siitä jännä että yksityishenkilön ollessa kyseessä laina otetaan lähes poikkeuksetta asuntoon jolloin koko talous pyörii oikeastaan asuntomarkkinoiden ehdoilla. Tai on pyörimättä.

Mites yritysten investointien rahoitus käytännössä pyörii? Hakeeko ne pankista lainaa?
 
Back
Ylös Bottom