Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


Vangitut oli kyllä hyvä. Ainut huono puoli, että se loppukohtaus oli ehkä aavistuksen höpsö, eikä sitä olisi tarvittu.

Itseltäkin :4:
 
12 Years a Slave

Aivan mielettömän hyvä elokuva. Tosi koskettava ja herättää monenlaisia tunteita.
Tarina on rankka ja siinä ei pahemmin kaunistella menoa, vaan kuvataan hyvin suoraan väkivaltaisuutta ja ihmisten julmaa kohtelua.
:5: IMDb:ssä 8.4/10, eli korkeat pointsit sielläkin.
 
Pacific Rim
IMDB 7,1
3adaa4b1.jpg

Meren pohjasta nousee Kaiju nimisiä hirviöitä ja ihmiskunta kehittää ihmisten liikkeiden ohjaamat jättirobotit taistelemaan niitä vastaan. Guillermo Del Toron tapaan hienoa visuaalista ja mielikuvituksellista settiä. Siisti idea se, miten kahden ihmisen aivotoiminta yhdistettiin ja miten muistot sekoittui nykyhetken tapahtumiin. Toiminta todellä näyttävää ja aiheuttaa parhaimmillaan kiksejä, esim se laiva pesismailana.:D Juonellisesti taas leffa on aika kuraa. Ihan hiton huonosti ja ohuesti kerrottu se miten örkit tulivat maahan. Lisäksi aiheeseen keskitytään aivan liikaa päähenkilöiden paskojen tarinoiden kautta, eikä maailmanlaajuisena ongelmana ja täten ongelma ei tuntunut yhtään maailmanlaajuiselta, vaikka sitä mukamas oli. Minkäänlaista mahdollisen maailmanlopun tunnetta ei ole ilmassa. Tunnelmaa ei muutenkaan ole. Ku tollaisia mörköjä tulee, niin imo pitäis olla jännittävyyttä ja kauhuelementtejä. Nyt pahimmillan koko homma otettiin jopa tyyliin melkein jonkin sortin kamppailu-urheiluna ja lapset ostaa mörkö leluja jne. Typerää huumoria tungettu myös mukaan ja huonosti toteutettuja ärsyttäviä sivuhahmoja. Loppu on ennalta-arvattava ja kliseinen.
:2:
 
Letters from Iwo Jima
IMDB 8,0
a-Letters-from-Iwo-Jima-HD-Wallpaper.jpg

elokuva kertoo tuntemattoman tarinan japanilaisista sotilaista, jotka puolustivat kotimaataan amerikkalaisjoukkojen hyökkäyksiltä toisen maailmansodan aikana. Varustautuneena lähes pelkällä tahdonvoimalla kenraali Tadamichi Kuribayashi (Ken Watanabe, Viimeinen samurai) ja hänen miehensä käyttävät hyväkseen Iwo Jiman tuliperäistä maaperää ja muuttavat yllättävillä taktiikoillaan odotettavissa olevan nopean tappion miltei 40 päivän sankarilliseksi ja ovelaksi taisteluksi. Todella hyvä sotaleffa. Hienosti kuvailtu ajatuksia herättävästi sodan hulluutta, Japanilaisten hurjaa isänmaallisuutta, sekä sodan moraalisia ja periaattellisia kysymyksiä. Hyvin kerrottu myös se, että sodassa ei ole hyvää eikä pahaa puolta, ihmisiä kaikki ollaan. Mukavaa myös välillä katsoa sotaa muustakin kuin Jenkkien näkökulmasta. Kenraalia näyttelevä Ken Watanabe on uskomaton näyttelijä. Leffassa on myös pirun siisti värimaailma. Sellainen melkein mustavalkoinen mut ei ihan. Toi tunnelman 40 luvulle hyvin.
:4:
 
Pacific Rim
IMDB 7,1

Meren pohjasta nousee Kaiju nimisiä hirviöitä ja ihmiskunta kehittää ihmisten liikkeiden ohjaamat jättirobotit taistelemaan niitä vastaan. Guillermo Del Toron tapaan hienoa visuaalista ja mielikuvituksellista settiä. Siisti idea se, miten kahden ihmisen aivotoiminta yhdistettiin ja miten muistot sekoittui nykyhetken tapahtumiin. Toiminta todellä näyttävää ja aiheuttaa parhaimmillaan kiksejä, esim se laiva pesismailana.:D Juonellisesti taas leffa on aika kuraa. Ihan hiton huonosti ja ohuesti kerrottu se miten örkit tulivat maahan. Lisäksi aiheeseen keskitytään aivan liikaa päähenkilöiden paskojen tarinoiden kautta, eikä maailmanlaajuisena ongelmana ja täten ongelma ei tuntunut yhtään maailmanlaajuiselta, vaikka sitä mukamas oli. Minkäänlaista mahdollisen maailmanlopun tunnetta ei ole ilmassa. Tunnelmaa ei muutenkaan ole. Ku tollaisia mörköjä tulee, niin imo pitäis olla jännittävyyttä ja kauhuelementtejä. Nyt pahimmillan koko homma otettiin jopa tyyliin melkein jonkin sortin kamppailu-urheiluna ja lapset ostaa mörkö leluja jne. Typerää huumoria tungettu myös mukaan ja huonosti toteutettuja ärsyttäviä sivuhahmoja. Loppu on ennalta-arvattava ja kliseinen.
:2:
Onko sulla jotain kantaa Charlie Hunnamista tässä leffassa?

Itse en ole vielä Pacific Rimiä katsonut, hämää tuo Hunnam koska en oikein jaksa sitä esim. SoA:ssa.
 
Sons of Anarchya en oo seurannut tai nähnyt leffoja joissa on ollut, niin ei oo aiempaa mielikuvaa kaverista, mutta tän leffan perusteella ei vakuuttanut, mutta ei pistänyt silmään mitenkään erityisen paskanakaan. Näähän on tietysti vähän keneltä kysyy, kun kaikilla omat suosikki ja inhokki näyttelijät.:) Mut en suosittele missaa kaverin takia, ku tän leffan miinukset ja plussat johtuu imo muista asioista kuin näyttelijöistä lukuunottamatta muutamaa idiootti sivuhahmoa.
 
The Intouchables

Eli kyseessä on kovasti kehuttu ranskalainen draamakomedia. Elokuvassa Philippe, neliraajahalvaantunut miljonääri, on palkkaamassa henkilökohtaista avustajaa. Kaikki hakijat ovat kuivia ja tutkinnoillaan pröystäileviä kakkapäitä, joista yksi jopa sanoo haastattelussa, että "halvaantuneethan eivät voi tehdä mitään." Eräs hakija kuitenkin erottuu joukosta. Kyseessä on Driss, joka asuu slummissa ja on tullut työhastatteluun vain hankkiakseen allekirjoituksen papereihinsa, jotta voi jatkaa työttömyyskorvauksen saamista ja notkua kavereidensa kanssa kadulla ilman mitään suuntaa elämälle. Drissin röyhkeä ja säälimätön asenne tekee kuitenkin vaikutuksen Philippeen, ja Driss pääsee kuukauden koeajalle.

Oli huikeaa katsella, kuinka hoitosuhde syventyy pian ystävyydeksi. Driss unohtaa aluksi tuon tuosta Philippen rajoittuneisuuden. Esimerkiksi puhelimen soidessa hän ojentaa puhelimen Philippea kohti, ennen kuin parin sekunnin päästä tajuaa virheensä. Tämä on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä, miksi miehet ystävystyvät. Driss ei ajattele Philippeä neliraajahalvaantuneena, vaan pelkästään Philippenä ja kohtelee tätä kuten ketä tahansa muuta ilman turhaa säälimistä.

En muista, milloin viimeksi olisin nähnyt näin paljon elämäniloa pursuavan elokuvan. Nauraa sai montaa kertaa ihan kunnolla, mutta tietty vakavuuskin pysyi kuitenkin koko ajan mukana. Suosittelen ehdottomasti kaikille, etenkin pahana päivänä katsottavaksi.

:4:
 
Taas pari painidokkaria tuli katseltua työnteon lomassa:

The Rise And Fall Of WCW :4:

Batista I Walk Alone :4:

WWE: n.W.o. The Revolution :3:

Näistä on hiukan vaikea mitään sen kummempaa sanoa, mutta varsinkin tuo The Rise And Fall Of WCW oli mielenkiintoinen ja suosittelen, jos pellepainin historia kiinnostaa. Varsinkin tuo 90-luvun loppu ja 2000-luvun alku on ollut painifanille hienoa aikaa, kun kilpailu oli niin kovaa. Nythän kilpailua ei ole kun Vince (WWE:n omistaja) on ottanut haltuunsa käytännössä koko pellepaini maailman.

Jos WCW ei olisi vetänyt hommiaan niin vituiksi, eikä omistajat olisi tulleet vauhtisokeiksi, voisi pellepaini olla vielä tänäkin päivänä suosittua isommissa piireissä.

NWO dokkari oli aika laimea, eikä sitä kannata sen kummemmin katsella ellei ole kyseisen ryhmän fani.
 
The Lego Movie Lego, la grande aventure (2014) - IMDb

:4:

Erilainen animaatio. Joissakin kohdissa tuntui, että huumori oli hieman väkisinväännettyä (ts. lapsille sopivaa), mutta toisaalta pidin myös siitä, ettei leffa ollut ympätty täyteen kaksimielisyyksiä, mitä usein animaatioissa näkee. Plussaa myös siitä, ettei traileri todellakaan antanut koko kuvaa leffasta.

Tämä on leffa erityisesti niille, jotka rakastivat lapsena leegoilla rakentelua.
 
"Ei kiitos" - elokuva.

Ystävänpäivän kunniaksi kävin muijan kanssa kattomassa.
Ekat kymmenen minuuttia oli kulunut, kun jo mietin voisinko ottaa nokoset. Helvetin tylsä, ei koskettava, ei jännittävä ja hidastempoinen. Vähän yrittää olla hauska, kun maailman tylsin aviomies on niin säälittävä.

Itse ehkä pari kertaa hymähdin, kun elokuva sattui keksimään jotain hauskaa. Kaikki vitsit olivat: miehet ovat tälläisiä, ja se on hauskaa koska se on totta.

Parista vanhasta femakosta leffateatterissa oli ilmeisesti hauska.
Suosittelen vanhoille femakoille.

-edit. Musat oli hyvät.

:1:
 
Rush (2013)

Helvetin hyvä leffa oli vaikka en mikään formulafani varsinaisesti olekaan. Elokuvassa on sopiva yhdistelmä kilpa-autoilua, jännitystä, huumoria, ja samalla se myös kosketti. Molemmat pääosien esittäjät (Hemsworth ja Brühl) paitsi kuulostavat, myös näyttävät hämmästyttävän paljon esikuviltaan. En myöskään havainnut mitään ylimääräistä "hollywood-kynän" jälkeä.

:4:
 
The Mothman Prophecies
IMDB 6,5

the_mothman_prophecies_7.jpg

Journalisti John Klein ja hänen vaimonsa Mary joutuvat kohtalokkaaseen onnettomuuteen. Mary näkee oudon punasilmäisen hahmon ja ajaa kolarin. Loukkaantunut nainen kiidätetään sairaalaan, jossa häneltä löydetään harvinainen aivokasvain. Vaimon kuoleman jälkeen Johnin pakkomielteeksi muodostuvat Maryn sairaalassa tekemät luonnokset, jotka kuvaavat tummaa, siivekästä hahmoa. Aihe mukavan persoonallinen kauhuleffalle. Se myös lisää aiheen kiinnostavuutta, ku perustuu "oikeisiin" näköhavaintoihin. Leffassa on hyvä ahdistava tunnelma, jota rakennetaan tyylikkäin elementein. Annetaan myös katsojan mielikuvitukselle tilaa miettiä ja jännittää, että miltä kauheukselta se olento mahtaa näyttää. Ton asian jännittäminen on leffan paras asia. Taustalla ujeltaa myös piinaava ääniraita, joka sekin luo jännitystä. Mutta sitten se juoni. Se leviää käsiin. Hyvistä alkuasetelmista päädytään siihen, mihin ideaan todella monet 2000- luvun kauhut perustuu juonessa. Juonen rakenne pohjautuu siihen, että outojen tapausten taustoja ruvetaan tutkimaan. Kirjastot kolutaan ja etsitään vanhoja sanomalehtiä, soitellaan henkilöille, joilla on jotain tietoa ja kokemusta asiasta jne. Tollaiseksi poukkoiluksi menee koko leffa. Olis toivonut et koko Mothman asia oltais toteutettu jollain muulla tavalla kuin Sherlockoimalla. Esim vaikka kyhjöttämällä kotona Mothmania piilossa. Lisäksi ärsytti henkilöhahmot, jotka on tehty tosi huonosti. Vaimo kuolee. Mies alkaa tutkia outoja tapauksia
ja tapaa erään kaverin. Ykskaks toi kaveri onkin jo kuin vanha ystävä ja nyt roikkuu mukana selvittämässä mysteeriä. Tavataan myös eräs poliisinainen, joka alkaa roikkua myös mukana ja kohta ollaankin kuin seurustelusuhteessa. Siinä on sit vaimoaan surevalle miehelle uusi alku elämään.
Typerää, epäuskottavaa ja toi uusi alku elämään vaimon kuoltua on nähty 100x ennenkin. Näyttelijät on kaiken lisäks huonoja Richard Gereä myöten. Aikaisemmin mainitsemani sherlockointi ja nää ripuli henkilöt ja näyttelijät romuttaa muuten jännittävän leffan 2 tähden tekeleeksi. Leffa oli tosi jänskä tunnelmaltaan, mut olis ollut vielä paljon ahdistavampi, jos noi haukkumani asiat olis ollut kunnossa.
:2:

Mulla on kauhumaratoni menossa. Tuleva päivä vapaata niin vois katella kauhuja kotona verhot kiinni.
 
Kummeli V
Olipahan taas menoo, eniten muistutti Kummeli stories, samantyylinen, valitettavasti ei vaan lähellekään yhtä hyvä.
En tiedä aukeaisiko enemmän jos katselukertoja lisäisi, parit hauskat jutut, monet ei niin hauskat jutut.
Päälimmäisenä fiiliksenä pieni pettymys, vaikka oli varsinkin alussa iha hyvääkin settiä.
Mielestäni vähän enemmän panostamalla olisi saanu oikein viihdyttävänkin, nyt tuntui että oli vähän turhan simppelisti tehty.
:3:
Enempää ei oikein voi antaa vaikka kummelista diggailenkin.. uudelleen kokonaan en varmasti jaksaisi heti katsoakaan, tietyt tarinat kylläkin.
 
Tulipas katsottua Memories of Murder. Memories of Murder (2003) - IMDb
Paras leffa mitä katsonut yli vuoteen. Näyttelijät ovat mitä parhaimpia! Näin hyviä sarjamurhaaja elokuvia on hyvin harvassa(Se7en). Amerikkalaiset trillerit voisit ottaa tästä elokuvasta mallia ! Mutta en siis tarkoita että tekisivät tästä oman versionsa kuten tekivät Old boysta ja siitähän tuli aivan paska.
Hiton kaua mulla oli tää leffa koneella ,mutta en katsonut koska ei löydy Suomi tekstejä tuohon versioon. Tänään kumminkin päätin katsoa enkku subeilla eikä ollut yhtään hassumpi idea.

5/5 Koska tää ansaitsee sen
 
12 Years a Slave (2013)

Arvosana: 5/5.
Juoni(lyhyesti): Solomon Northup, vapaa musta mies, vangitaan ja myydän orjaksi vasten tahtoaan.
Fiilis elokuvan jälkeen: Vedin itseäni kuonoon, ihan vain siksi, että olen valkoinen mies.
 
Back
Ylös Bottom