Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kyllähän kilpailukyvylläkin on merkitystä, mutta miten lähdet kilpailemaan halpamaita vastaan kun kotimainen duunari ei varmaankaan tee paskan vertaa sillä kahdella euroa tunti, mikä tuntuu olevan tiettyjen instanssien haaveessa. Kiinaa vastaan emme pysty mitenkään kilpailemaan. Sopimusten yleissituvuuden purku? Lisää veronalennuksia firmoille? Ammattiyhdistysliikkeen alasajo? Oma valuutta takaisin tai EKP:n linjan muutos? Viimeisin kuulostaa parhaalta mun korvaan. Ainoa maa joka nykytilanteesta hyötyy on Saksa, jonka ylijäämät paukuttavat ennätyksiä.

Tietysti sääntelyä pitäisi vähentää mutta auttaisiko se tämän maan ylös suosta? Epäilen.



Maailma on paska paikka ja raha määrää tahdin. Näillä mennään.

Pitäisikö sinusta painaa niin paljon euroja tai markkoja ja devalvoida, että saadaan kustannuksissa halpamaat kiinni? Tuollainen romahduttaisi elämäntason, kun muualta tuotavien tuotteiden hinnat nousisivat moninkertaisiksi.
 
Hesarilta vaihteeksi ihan täysijärkistä uutisointia ja lisäksi oiva mielipidekirjoitus:

Tuohon ensimmäiseen liittyen:
Vaikka viime vuodet hallituksen talouspolitiikka onkin ollut lamaa syventävää, ovat leikkaukset toistaiseksi jääneet siedettäviksi. Monet merkit kuitenkin viittaavat siihen, että kevään kehysneuvotteluissa saattaa todella jysähtää. Jos hallitus aikoo toteuttaa esimerkiksi 4–5 miljardin euron mittaluokassa olevat sopeutustoimet, on todennäköistä, että myös kotimarkkinat kriisiytyvät. Silloin meillä on jälleen käsissämme aivan itse aikaansaatu talousromahdus.

Hallituksella ei siis ole minkäänlaisia aikomuksia potkia yhtä tasa-arvoylitarkastajaa pihalle ja palkata tilalle viittä sairaanhoitajaa tai ylipäätään tehdä minkäänlaisia elvyttäviä toimenpiteitä, vaan kohta aletaan "leikkamaan kunnolla" niinkun jotkut nimimerkit täälläkin vahvasti vaativat (ks. esim. ketjun ensimmäinen posti).

Noh, eipä tuostakaan taas saa ketään syyttää. Sitten Hesari viiden vuoden päästä kirjoittaa, että "jälkiviisaasti ajateltuna vuonna 2014 tehdyt viiden miljardin leikkaukset olivat virhearvio. Mutta tätä ei voitu tuolloin tietää." Tai jotain muuta yhtä retardia.
 
Tiedetäänhän se, että jos ei ole valuutassa joustoa, niin sitä joustoa pitäisi löytyä jostain muualta talouden dropatessa.

Ja kumpikohan on todennäköisempää? AY-Suomessa työsopimusten tekeminen siirtyy työpaikoille, ja julkisella palkat tipahtaa, vai se, että Troikka tulee tekemään kreikat Suomelle…

Palkkojen kulmakerroin pitäs olla about sama mitä tuottavuuden kasvun. Suomessa näin ei ole vrt. Saksa, ja ainoa keino olisi devalvoida Suomen valuutta, tai laskea palkkoja, siis kustannuksia.

Tämä päätelmä peruskurssien taloustieteellä, viisaammat korjatkaa, hehe...
 
Tuo oma valuutta ja devalvaatio on muuten ihan jees mutta vähän mua huolettaa että jos nykyään jo autoilusta ja liikkumisesta tehdään niin kallista ettei siihen ole kellään varaa niin entäs sitten kun jysähtää vielä parin-kolmenkymmenen devalvaatiokorotus polttoaineisiin ja auton hintoihin. Tuskin valtio sitä kompensoisi verotuksessa mitenkään kun ei tähän astikkaan ole ollut tapana.

Sähköpörssi kuitenkin määrittää sähkön hinnan europohjaisesti joten sähkölaskuunkin sitten tupsahtaisi parikymmentä prosenttia lisää.

Saisi kyllä olla aika positiiviset vaikutukset kansantalouteen että olisi jatkossakin varaa ajella autolla ja asua sähkölämmitteisessä talossa.

Aina sanotaan että palkkoja ei voi laskea sille tasolle että olisimme kilpailukykyisiä halpamaita kohtaan. Mutta voiko oman valuutankaan arvo laskea niin matalaksi.

Olisiko sittenkin niin ettei Suomessa olekkaan kilpailukyky ongelmaa koska olemma tutkimuksien mukaan kilpailukykyinen maa. Jos ongelma onkin se että Suomessa työttömän ei kannata mennä töihin eikä työnantajan palkata työntekijää. Siinä vaiheessa kun 20 hengen firman pitää alkaa rustaamaan jotain vitun tasa-arvo suunnitelmia niin hälytyskellojen pitäisi soida kovaa ja kauas.
 
Alkaa olla jo aika tavalla jengiä kortistossa...
Työttömiksi työnhakijoiksi oli joulukuun lopussa ilmoittanut 330 000 henkilöä eli 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Työttömyys lisääntyi joka puolella Suomea, mutta eniten Uudellamaalla, Kainuussa ja Pirkanmaalla.

Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin joulukuussa 27 000 uutta avointa työpaikkaa eli 2 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

330 000 työtöntä ja 27 000 avointa paikkaa. Eli suhdeluku on yli kymmenen suhde yhteen. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, että työn tarjontaan vaikuttamalla voitaisiin tätä ratkaista.

Tähän jos vielä lyödään nuo 5 miljardin leikkaukset niin mennään 90-luvun laman työttömyyslukujen yli niin että heilahtaa. Jos tässä maassa on vielä tuolloin Työn ja Oikeudenmukaisuuden Puolueen valtiovarainministeri, jos/kun nuo leikkaukset tehdään niin voi jumalauta.
 
Alkaa olla jo aika tavalla jengiä kortistossa...


330 000 työtöntä ja 27 000 avointa paikkaa. Eli suhdeluku on yli kymmenen suhde yhteen. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, että työn tarjontaan vaikuttamalla voitaisiin tätä ratkaista.

Tähän jos vielä lyödään nuo 5 miljardin leikkaukset niin mennään 90-luvun laman työttömyyslukujen yli niin että heilahtaa. Jos tässä maassa on vielä tuolloin Työn ja Oikeudenmukaisuuden Puolueen valtiovarainministeri, jos/kun nuo leikkaukset tehdään niin voi jumalauta.

Työn kysyntää voi monella tapaa parantaa. Joko pumppaamalla markkinoille lisää velkarahaa joka kanavoidaan käytännössä julkisen sektorin kautta tai vaikkapa vähentämällä työn ostamisen ja myymisen välillä olevia epäsuoria itse työsuoritukseen liittyviä kustannuksia.

Itse uskon kultaiseen keskitiehen. Julkisen sektorin turhan byrokratian leikkaukset (ne tasa-arvo valtuutetut jne, on tuota porukkaa ihan aikuisten oikeasti ihan pirusti), toisaalta julkisen sektorin investoinnit (junaradat ja rautatiet) sekä välillisten kustannuksien ja esteiden poisto yksityiseltä sektorilta (alv rajan nosto, ansiotuloveron remontti jne jne). Ensimmäinen ja viimeinen tasapainoitetaan keskenään ja keskimmäinen (investoinnit) katetaan lainarahalla.
 
Alkaa olla jo aika tavalla jengiä kortistossa...


330 000 työtöntä ja 27 000 avointa paikkaa. Eli suhdeluku on yli kymmenen suhde yhteen. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, että työn tarjontaan vaikuttamalla voitaisiin tätä ratkaista.

Tähän jos vielä lyödään nuo 5 miljardin leikkaukset niin mennään 90-luvun laman työttömyyslukujen yli niin että heilahtaa. Jos tässä maassa on vielä tuolloin Työn ja Oikeudenmukaisuuden Puolueen valtiovarainministeri, jos/kun nuo leikkaukset tehdään niin voi jumalauta.

Eikös leikkausten kerrannaisvaikutus ollut jotain 1,5-2? Eli 5 miljardin leikkaus synnyttää melkein 10 miljardin aukun BKT:hen. Näin ollen BKT droppaisi (ainakin) 5 %.

Jamin kysymykseen vielä. Omaa valuutan arvoa voi painaa niin alas kuin halutaan. Mitään 500% devalvaatioita ei toki kannata tehdä :D mutta käytännössä tuokin onnistuu.
 
Aika ansiokas kirjoitus pinnalla olevasta yritysten veronkierrosta: Mitäs me veronkiertäjät ? Suomi ulkosuomalaisen yrittäjän silmin

Jamin kysymykseen vielä. Omaa valuutan arvoa voi painaa niin alas kuin halutaan. Mitään 500% devalvaatioita ei toki kannata tehdä mutta käytännössä tuokin onnistuu.

Varmaan voidaan painaa joo mutta viitaten ihmettelyyni millä bensa ostetaan niin pitänee varmaan alkaa kaivelemaan häkäpönttö autoja esiin jos tuollaisesta devalvaatiosta haaveillaan :)
 
Varmaan voidaan painaa joo mutta viitaten ihmettelyyni millä bensa ostetaan niin pitänee varmaan alkaa kaivelemaan häkäpönttö autoja esiin jos tuollaisesta devalvaatiosta haaveillaan :)
Suomeen tulee ulkomailta aika paljon muutakin kuin bensa. Esim pk-seudun lämmitykseen käytetty kivihiili ja aika iso osa kaikesta sapuskastakin kohta. Euron takia täällä on kuluttaminen edes jotenkin mahdollista, vaikka kaikesta yksityisestä kulutuksesta menee vähintään puolet tehottoman ja pöhöttyneen kunta- ja valtiohimmelin pyöritykseen. Markkaan palaaminen pysäyttäisi tän maan kuin seinään.
 
Miten voi edes miettiä maalle AAA-luokitusta kun ei osata edes lukea?

Ton tason papereissa on aika selvästi merkitty minkälaisesta dokumentista on kyse.
 
Suomeen tulee ulkomailta aika paljon muutakin kuin bensa. Esim pk-seudun lämmitykseen käytetty kivihiili ja aika iso osa kaikesta sapuskastakin kohta. Euron takia täällä on kuluttaminen edes jotenkin mahdollista, vaikka kaikesta yksityisestä kulutuksesta menee vähintään puolet tehottoman ja pöhöttyneen kunta- ja valtiohimmelin pyöritykseen. Markkaan palaaminen pysäyttäisi tän maan kuin seinään.

Oma valuutta Suomella poistaisi verotukselta fiskaalisen tavoitteen. Valtio voisi tällöin kerrankin toimia vastasyklisesti taantuman aikana. Se että markka pysäyttäisi Suomen kuin seinään, koska tuontihinnat nousisivat on tietenkin ongelma, mutta vain jos verotusta ei kevennettäisi. Alv, tulovero, yhteisövero ynnä muihin roima kevennys, niin se kyllä "imisi" tuontihintojen nousun.
 
Suomeen tulee ulkomailta aika paljon muutakin kuin bensa. Esim pk-seudun lämmitykseen käytetty kivihiili ja aika iso osa kaikesta sapuskastakin kohta. Euron takia täällä on kuluttaminen edes jotenkin mahdollista, vaikka kaikesta yksityisestä kulutuksesta menee vähintään puolet tehottoman ja pöhöttyneen kunta- ja valtiohimmelin pyöritykseen. Markkaan palaaminen pysäyttäisi tän maan kuin seinään.

Kun markka oli sidottu ecu:n 90-luvun alussa oli tämä käytännössä sama asia kuin nykyinen euro. Markan kellutus ei aiheuttanut mitään inflaatiopiikkiä edelleenkään. Valuutan tulee vastata kansantalouden tilaa ja nyt euron aikana näin ei ole vaan euro on selkeästi liian kallis Suomelle. Kuinka pitkään tätä täytyy sietää ennenkuin ongelman perimmäinen luonne oikein tunnistetaan. Sama paska piti käydä ysärinä läpi. Silloin horinat rakennemuutoksesta ja elintasonlaskusta katkesivat Suomen Pankin valuuttavarastojen loppumiseen ja markan kellutukseen.
 
Oma valuutta Suomella poistaisi verotukselta fiskaalisen tavoitteen. Valtio voisi tällöin kerrankin toimia vastasyklisesti taantuman aikana. Se että markka pysäyttäisi Suomen kuin seinään, koska tuontihinnat nousisivat on tietenkin ongelma, mutta vain jos verotusta ei kevennettäisi. Alv, tulovero, yhteisövero ynnä muihin roima kevennys, niin se kyllä "imisi" tuontihintojen nousun.
Right.

Verojen laskun myötä valtion tulot romahtaisivat, ja ulkomainen lainaraha kävisi liian kalliiksi, sillä vaihto omaan valuuttaan ja verojen lasku saisi Moody'sin mittarit punaiselle. No, ei se mitään, myydään kansalaisille obligaatioita. Ai niin, kaikki uskovat, ettei valtionlainoja tartte maksaa takaisin. No, printataan markkoja sitten. Voihan veljet, inflaatio söi veronlaskun hyödyt muutamassa kuukaudessa.

Euro ja sen mukanaan tuoma halpa lainaraha on totuttanut maamme julkisen sektorin sellaiseen taloudenpitoon, ettei meillä ole mielestäni enää mitään edellytyksiä palata omaan valuuttaan.
 
Kun markka oli sidottu ecu:n 90-luvun alussa oli tämä käytännössä sama asia kuin nykyinen euro. Markan kellutus ei aiheuttanut mitään inflaatiopiikkiä edelleenkään. Valuutan tulee vastata kansantalouden tilaa ja nyt euron aikana näin ei ole vaan euro on selkeästi liian kallis Suomelle. Kuinka pitkään tätä täytyy sietää ennenkuin ongelman perimmäinen luonne oikein tunnistetaan. Sama paska piti käydä ysärinä läpi. Silloin horinat rakennemuutoksesta ja elintasonlaskusta katkesivat Suomen Pankin valuuttavarastojen loppumiseen ja markan kellutukseen.

Suomessa on edelleen vallalla todella suuri virheluulo siitä, että Suomi selvisi 90-luvun lamasta leikkauksin ja veronkorotuksin.

Euro ja sen mukanaan tuoma halpa lainaraha on totuttanut maamme julkisen sektorin sellaiseen taloudenpitoon, ettei meillä ole mielestäni enää mitään edellytyksiä palata omaan valuuttaan.

Niin millä mittarilla mitattuna? Julkisen sektorin työntekijöiden osuus työvoimasta? Ruotsissa yli 33 % työvoimasta on julkisella, Suomessa 26 %.

Ihan vastuutonta touhua tuolla länsinaapurissa. Varmaan karannut tuo valtion velkaantuminenkin Ruotsissa ihan käsistä... 38,2 % BKT:sta...
 

Ei jumalauta voi olla todellista:
Vielä 1970-luvun lopussa julkisten menojen BKT-osuus liikkui 40 prosentin tuntumassa...

i7ndOBaudEBeG.gif
 
Niin millä mittarilla mitattuna? Julkisen sektorin työntekijöiden osuus työvoimasta? Ruotsissa yli 33 % työvoimasta on julkisella, Suomessa 26 %.

Ihan vastuutonta touhua tuolla länsinaapurissa. Varmaan karannut tuo valtion velkaantuminenkin Ruotsissa ihan käsistä... 38,2 % BKT:sta...
Eli Ruåtsissa on 30 prosenttia enemmän väkeä julkisella, mutta silti julkisten menojen suhde BKT:hen on Suomessa suurempi. Hienoinen epäsuhta sanoisin.
 
Back
Ylös Bottom