Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ehkä en ajatellut että ainoa puolustus olis miinat..
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012092916138100_uu.shtml Tällaisilla kaupoilla suomi nousuun... ei vittu kyl tästä pitäisi saada päitä pölkylle ja elinikäinen kielto politiikkaan niille jotka ovat asiasta päättäneet. SIELLÄ PÄÄTTÄJISSÄ ON IDIOOTTEJA JOTKA TEKEVÄT MONEN SADAN MILJOONAN MOKIA.
Se tässä suomalaisessa järjestelmässä onkin paskaa. Tämä keissi, sähköverkkojen myynti Vattenfallille, Valtran (what ever nimi olikaan) yksityistäminen ja pilkkominen.... Valtio on hassannut miljardien omaisuudet yksityistämiskaupoissa ja ei kai kukaan kuvittele että ne on tyhmyyttään tehty. Kyllä ne on tehty sen takia että rahaa on konsultointi palkkioina jne kiertänyt virkamiesten ja lähipiirin taskuun.
Tämä ja muita keissejä:9. Pilkkoo kuin Kone
Suomen valtio myi toukokuussa 2002 vajaan kolmanneksen osuutensa Partekista hissiyhtiö Koneelle, joka myöhemmin osti loputkin Partekin osakkeet. Velat mukaan lukien Kone maksoi konepajayhtiöstä 1,6 miljardia euroa.
Valtio-omistaja oli kyllästynyt Partekin toimivan johdon monimutkaisiin yrityskauppavirityksiin. Partek oli kevään aikana neuvotellut fuusioista sekä Wärtsilän että nosturiyhtiö KCI Konecranesin kanssa. Toimitusjohtaja Christoffer Taxellin järkytykseksi valtio myi osakkeensa pika-aikataululla Koneelle.
Pääjohtaja Antti Herlin vakuutti, ettei Koneella "ole minkäänlaista aikomusta pilkkoa Partekia osiin".
Jo vuoden 2002 lopussa Kone myi Partekin kalkkikivibisnekset. Seuraavana syksynä myyntiin menivät Valmet-traktorit sekä metsäkoneet. Kone sai puolessatoista vuodessa myymistään Partekin osista reilut miljardi euroa. Jäljelle jääneet Hiabin ja Kalmarin Kone laittoi uuden, lastinkäsittelylaitteita valmistavan Carcotec-yhtiön perustaksi. Yhtiön pörssiarvo on 1,4 miljardia.
"Veronmaksajien näkökulmasta valtio teki ihan onnistuneen kaupan", myynnin aikana kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Sinikka Mönkäre (sd) arvioi syksyllä 2004.
En ole koskaan tietääkseni puhunut myötäsyklisen talouspolitiikan puolesta enkä myöskään pitänyt valtion budjetin tasapainottamista jollain tietyllä aikavälillä välttämättömänä. Veronkorotukset ja leikkaukset nimenomaan ovat myötäsyklisiä tässä taloustilanteessa eivätkä missään nimessä toivottavia. Silti niitä tehdään, koska tällainen "markkinakuri"-ajattelu yhdistettynä tähän budjetin tasapainottamisvimmaan on niin laajalle levinnyttä. Ja kun tähän vielä lisätään se, että suuri osa ei ymmärrä talouden perusmekanismeja niin lopputulos on, että annetaan perverssejä politiikkasuosituksia (yritetään tasapainottaa budjettia taantumassa veronkorotuksilla ja leikkauksin).
Siis eikö sinusta budjetin tule olla koskaan tasapainossa? Voiko Suomi sinusta velkaantua loputtomiin?
Valtio kyllä tekee nykyään kaikkensa yksityisen sektorin kurjistamiseksi.
Ensin autoveroa korottamalla saatiin autokauppa romahtamaan.
Ei tietenkään myy jos ei ole kilpailukykyisiä tuotteita. Kyllä tänne alkaa eksyä "edullisia" autoja ajan kanssa. Normaalia rakennemuutosta tämä on.
Tästä ole kyllä erimieltä. Hyvin monen automallin hintahan laski veromuutoksen seurauksena. Esimerkkinä hybridit ja pikkuautot tai laadukkaammat vähäpäästöisemmät mallit. Veromuutos ohjaa kulutusta kestävämpään suuntaan suosimalla pientä kulutusta. Tämä näkyy pitkällä aikavälillä sekä vaihtotaseessa että alijääämässä, kun pienempi osa tuloista kohdennetaan turhaan hyödykkeeseen (öljy, josta tulot valuu pääasiassa ulkomaille). Siis aivan oikeaa politiikkaa talouden kestävyyden parantamiseksi. Lyhyen aikavälin vaikutukset ovat toki haasteellisia kauppiaille, kun heillä on hallit täynnä skeidaa (lue katumaasturi) joita kukaan ei halua. Toki myös kuluttaja on vaikean paikan edessä, koska globaalit trendit muuttavat suomen venäläistä kulutuskäyttäytymistä nopeammin kuin mihin yksilötasolla pystytään mukautumaan.
Autovero ohjaa ostamaan lähinnä halvempia autoja. Siinähän se öljynkulutus vähenee, kun jengi rahtaa kilpaa isoja premiumeja käytettynä. Päästölukema vaikuttaa vain vähän veron määrään, eikä tuokaan lukema edes riipu todellisesta kulutuksesta kuin etäisesti. Paperilla on parannettu maailmaa niin pirusti, mutta todellisuudessa Suomessa ajetaan paljon vanhalla saastuttavalla kalustolla. Tuollaista voi kutsua myös myös viherpesuksi.
Et usko itsekään tuota höpötystä. Tuo oli vain virheillä arvoilla perusteltu veronkorotus joka puri valtiota omaan nilkkaan, kun ihmiset karkotettiin autokaupoista.
Siis eikö sinusta budjetin tule olla koskaan tasapainossa? Voiko Suomi sinusta velkaantua loputtomiin?
Funktionaalinen finanssi on keynesiläisen taloustieteilijän Abba P. Lerner kehittämä taloustieteen teoria, joka perustuu kansantalouden kokonaiskysynnän ja chartalismin käsitteisiin.
Sen mukaan valtion tulisi suunnitella finanssipolitiikkansa saavuttaakseen määritellyt tavoitteet, kuten talouskasvun, täystyöllisyyden ja alhaisen inflaation.
Periaatteet
Funktionaalisen finanssiajattelun taustalla olevat periaatteet voidaan tiivistää näin:[1]
* Hallitusten tulee puuttua talouden toimintaan; talous ei ole itsesäätelevä.
* Ensisijainen taloudellinen päämäärä tulisi olla kukoistavan talouden turvaaminen.
* Raha on valtion luomus; sitä täytyy hallita
* Finanssipolitiikan ohjaava voimana tulisi olla sen vaikutus talouteen ja budjettia tulisi hallita sen mukaisesti, eli budjettin tasapainotus ei ole itsessään tärkeää.
* Budjettimenot tulisi asettaa halutun taloudellisen toimeliaisuuden tason mukaan, ja veroja tulisi kerätä niiden taloudellisten vaikutusten vuoksi eikä valtion tuloja varten.
* Tasapainotetun talouden periaatteet soveltuvat yksityisektorin toimijoille. Niissä on järkeä kotitalouksille ja yrityksille mutta ne eivät sovellu itsenäisille valtioille jotka kykenevät julkaisemaan omaa valuuttaa.
Finanssipolitiikan säännöt
Lernerin mukaan finanssipolitiikkaa tulisi ohjata kolme sääntöä:
* 1. Hallituksen tulee ylläpitää järkevää määrää kokonaiskysyntää kaikkina aikoina. Jos kokonaiskysyntä on liian pientä ja siksi on liiallista työttömyyttä, hallituksen tulee alentaa veroja tai lisätä omaa kulutustaan. Jos kokonaiskysyntää on liikaa, hallituksen tulee torjua inflaatiota vähentämällä omaa kulutustaan tai lisäämällä verotusta.
* 2. Lainaamalla rahaa kun se haluaa nostaa korkotasoa ja takaisinmaksamalla velkojaan silloin kun se haluaa laskea sitä hallituksen tulisi ylläpitää korkotasoa joka aikaansaa optimaalisen määrän investointeja.
* 3. Vaikka jompikumpi edellisistä säännöistä olisi ristiriidassa tasapainotetun talouden, budjettitasapainon tai velkaantumisen rajoittamisen tavoitteiden kanssa, niillä ei ole merkitystä. Valtion rahapainon tulee painaa kaikki rahat joita tarvitaan tavoitteiden 1. ja 2. saavuttamiseksi.
Ja ei, en edelleenkään ymmärrä minkä takia sitä rahaa ei kohta ole kuin kiinalaisilla ja venäläisillä. Et kyllä itse ole tuota väitettäsi mitenkään perustellut, mutta on toki hienoa että sinulla on asiasta mielipide.
Mitä nämä laadukkaammat vähäpäästöiset mallit ovat, joilla on kapasiteettia kuljettaa 5 henkeä kamoineen, ja joilla hinta laski veromuutoksen seurauksena? Jokaikinen perheauto kallistui.
No kun et henk.koht ymmärrä kerran, niin kerro mulle mihin siinä Priuksessa mahtuu 50kg koira? Ei todellakaan mahdu takakonttiin. Prius + taas maksaa sitten jo 40 tonnia, todella innostuneena voikin katsoa sen hintakehitystä. 40 tonnin tojota. Ja toinen ongelma on se, että joku Volvo V70 1.6 drivE ei ihan oikeasti ole kauhean turvallinen täydessä lastissa maantiellä. Sillä ei tasan pääse ohi yhtään mistään. Vaikka sinne sen koiran saakin konttiin ja kamatkin.Vastaan täs muuten kaikkiin edellisiin posteihin.
No ainakin se sopii mun arvoihin.. En itse kyllä ymmärrä hinkua autoilla kun tiedetään sen kustannukset. Mikä tahansa toimi jolla ohjataan auton käytön vähenemiseen on kokonaistaloudellisesti järkevää.
Itse katson innolla hybridien ja pienten autojen hintojen kehitystä. Esim. Priukseen mahtuu jo se 5 hölöö ihan hyvin. Sitä isommat perheet on kuitenkin aika harvinaisia. Roinasta en tiedä, mut mä oon aina käyttäny pakua tai peräkärryä jos pitää kuljettaa roinaa. Harrastuksiin pääsee bussilla tai fillarilla.
Itse en kyllä roudaisi saksasta tai muualta mitään priusta/ecomallia huonompaa. Mun on henk.koht vaikea käsittää miksi ihmiset ajaa norsun kokoisilla romuilla kun pienemmällä pärjää.