Mutta miksi koko asiaa ei voi ottaa nättinä tarinana ja hyvinä elämänohjeina, sellaisina johon ne minusta on tarkoitettukin? Silloin ei tarvitsisi käydä tällaista jatkuvaa suunsoittamista ja sotaa toista näkökantaa vastaan.
Jumala on joku käsite, johon voi päässään nojata, kun tarvitsee tukea. Se on käsitteenä myöskin hyvin joustava, ja voi olla jokaiselle erilainen. Tähän voi nojata, kun kaipaa selitystä sille, että mistä kaikki lähtee, mihin kaikki loppuu, miksi maailmankaikkeus on mitä on ja niin edelleen. Tässä mielessä jumala on hyvinkin olemassa. Sen sijaan jumala ei ole mitään käsinkosketeltavaa, joka on tuolla jossain, ja se ei varsinkaan ole sellaista, millä ihmisiä tulisi hallita tai rahastaa.
Minusta koko kristinusko ja raamattu on nippu tarinoita ja elämänohjeita, joista osa sopii tähän päivään paremmin ja osa huonommin. Ei sen kummempaa. Kokonaisuudessaan ihan hyvä juttu yksittäisen ihmisen päässä. Ja koska se on myös osa ihan hienoa kulttuuriperinnettä, niin en mä näe tarvetta kovin agressiiviselle hyökkäämiselle sitä kohtaan niin kauan, kuin asiat pysyvät tosiaan yksittäisen ihmisen tasolla ja järkevissä mitoissa.
Mikä tämän kirjoituksen pointti oli? Rupesi vaan häiritsemään apinoiksi huutelu sun muu vastaava sellaisten ihmisten suunnalta, jotka samaan aikaan yrittävät esiintyä järjen äänenä "sekopäisiä" kristittyjä kohtaan. Eikä sillä, suurin osa omista teksteistänikin on kristinuskoa kritisoivia, mutta jonkinlainen maltti ja suvaitsevaisuus olisi minusta hyvä säilyttää.