Toisto = 2s pos, 4s neg

Hmmm...

"Lihaksen tuottamaa voimaa säädellään ottamalla käyttöön uusia,
ominaisuuksiltaan erilaisia, motorisia yksiköitä ja/tai muuttamalla jo
aktiivisten yksiköiden syttymistiheyttä. Pienemmät motoriset yksiköt ovat
hitaampia, tuottavat vähemmän voimaa ja kestävät paremmin väsymystä kuin
isommat ja nopeammat motoriset yksiköt. Useimmissa tapauksissa näyttää
siltä, että tuotettaessa voimaa motoristen yksiköiden käyttöönotto
tapahtuu kokojärjestyksessä pienimmistä isompiin. Poikkeuksena tästä
saattaa kuitenkin olla eksentrinen lihastyö sekä nopeat liikkeet, joissa
on esitetty nopeiden motoristen yksiköiden aktivoituvan ennen hitaita.
Lihasten aktivointimalleja tutkittiin tässä tutkimuksessa sekä ihon päältä
lihasten sähköistä aktiivisuutta (EMG) mittaavilla pintaelektrodeilla että
lihasten sisältä mittaavilla lankaelektrodeilla. Vapaaehtoisina
koehenkilöinä mittauksissa toimi liikunnallisesti aktiivisia miespuolisia
(20-30v) henkilöitä. "

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2002/03/tiedote-2007-09-18-15-39-01-191645
 
Keyboard sanoi:
Hmmm...
Poikkeuksena tästä
saattaa kuitenkin olla eksentrinen lihastyö sekä nopeat liikkeet, joissa
on esitetty nopeiden motoristen yksiköiden aktivoituvan ennen hitaita.
Click to expand...


Varsinkin kevyillä painoilla noi hitaat solut aktivoituu tottakai eka, koska ekat toistot on kevyitä, ja noi hitaat solut on tälläiseen jokapäiväseen kevyeen näppäilyyn.. Mutta onko sitten niin että esim. maximi toistoissa ja yli maximin pidoissa lihas käyttää kaikkia saatavilla olevia soluja, vai vaan näitä nopeimpia (vahvimpia).. Eli perjaatteessa ihmisellä on kokoajan noita "kestävyys/hidas/tyhjäkäynnillä käymis" soluja käytössä, mutta sitten kun tulee joku raskaampi työ/vastus, keho laittaa tilanteen mukaan enemmän "vahvoja" nopeita soluja kehiin..

Ei kyllä kuulosta järkevältä että lihas tiputtaisi hitaat käytöstä pois raskaaseen kuormaan (paitsi tietenkin kun väsyvät), enemmän kuulostaa järkevältä että jos lihas lähtee räjähtävästi "nollista", niin hitaat solut eivät ehdi mukaan..
 
Itse ajattelin myös tuota että hitaat eivät ehdi mukaan kun supistumisnopeaus eriluokkaa, siis positiivisessä toistossa. Mut mitäköhän tuo tarkottaa et ne voivat myös eksentrisessä työssä aktivoitua ennen, tarkoitetaankohan tällä että jos kuorma on esim 20% maksimia isompi ja tehdään vain negatiivinen hidas lasku, tuossahan se rasitus on erittäin iso? jolloin rasitusjännite voisi päästä tasolle jolla nopeat lihassolut aktivoituvat.
 
Keyboard sanoi:
Itse ajattelin myös tuota että hitaat eivät ehdi mukaan kun supistumisnopeaus eriluokkaa, siis positiivisessä toistossa. Mut mitäköhän tuo tarkottaa et ne voivat myös eksentrisessä työssä aktivoitua ennen, tarkoitetaankohan tällä että jos kuorma on esim 20% maksimia isompi ja tehdään vain negatiivinen hidas lasku, tuossahan se rasitus on erittäin iso? jolloin rasitusjännite voisi päästä tasolle jolla nopeat lihassolut aktivoituvat.
Click to expand...

Samaa mietin.. Tota kaiketi niissä ihme pito/eksentrisissä harjotuksissa haettiinkin..
Positiivisessa vaiheessahan tuo on mahdoton toteuttaa, mutta mitenhän lihas reagoisi jos kaveri auttasi negatiivisen jälkeen positiivisen toiston, ns. pakkotoistona ylös..

Voi olla että muistan väärin, mutta on sellanen mielikuva että siinä mun aikasemmin mainitsemassa treenimetodissa (pitojuttu) käytettiin jopa 2x max.rep. painoa..
 
no kyllä se hennemannin juttu pitää edelleen eniten paikkansa ja hitaat aktivoituu ensimmäisinä aina. tähän kannattaa tutustua nyt kunnolla, ennekuin alkaa pohtimaan asioita mutu-pohjalta. tää on urheilutieteenkin linja edelleen nykyään ja sitä ei oo kumottu. muu on toistaiseksi oletusta, toiveita, teoriaa ja ihmisillä toteamatonta joka tapauksessa. moni tietenkin (minä mukaanlukien) haluaisi todisteita selektiivisesta hypertrofiasta pelkästään nopeille soluille, mutta toistaiseksi mokoma tulos on saatu vain totaalilevossa (!!!).

kuten sanottua aiemmin: riippuu lihaksesta, millä kuormalla kaikki lihassolut ovat aktiivisia. joissakin se on 60% ja joissakin jopa vaaditaan 80% kuorma maksimista. kuorman kasvaessa hitaat jää periaatteessa pois, kun ne väsyy ja suuremman osan työstä joka tapauksessa tekee ne tehokkaammat solut. hitaat ei kuitenkaan oo mitään uinailijoita, vaan kyllä nekin tekee töitä tosi nopeasti millisekunneissa. ei pidä kuvitella, että puolen sekunnin nopea nosto ois hitaille soluille liikaa. se nopeus on joka tapauksessa näennäistä ja kehitettäessä räjähtävyyttä punttiliikkeisiin, ei se tangon näennäinen nopeus oo se juttu.

staattisesta treenistä: iät ja ajat on tullut juttuja staattisen treenin ihanuudesta ja tehoista ja omassa lajissa (kiipeily) se on hyvin suuressa roolissa ja esim. grippitreeneissä lähes kaikki jutut tehdään staattisina roikkumisina korkeintaan leuoilla maustettuina.

siirtovaikutus dynaamiseen työhön ei kuitenkaan ole ollenkaan niin suuri kuin kuvitellaan ja staattinen voimaharjoittelu on hyvin nivelkulmariippuvaista. siirtovaikutus on vain 10-15 astetta suuntaan ja toiseen. staattisella treenillä voidaan kuitenkin poistaa heikkoja kohtia nostoista ja monipuolistaa treeniä. en kuitenkaan näkis sitä millään tavalla ideaalina voimaharjoittelumuotona pelkästään käytettynä. jos kuitenkin haluaa välttää hyvin helposti syntyvät tasanteet, kannattaa käyttää eri nivelkulmia, liikkeitä ja rasitusaikoja ja -määriä hyvin monipuolisesti.
 
Elikä tuo staattinen treeni on lähinnä, heikkojen kohtien treenauksen esim penkissä jos painot jaa siihen 10cm rinnasta, nii tuo staattinen pito on erinomaista treeniä muun treenin ohella.

Tuosta hitaista ja nopeaista taas kerran ois kyssäri, kun nopeat ovat isompia ja kasvu on suurempaa kuin siis hitailla, lähinnä ajatellen ihan bodybuildingia kantilta, onko kannattavaa siis ottaa 80%+ maksimistaan ja tehdä sillä mahdollisimman monta toistoa? ja sitten viellä noista sarjojen määrästä yleensä 2-3 riittää mutta onko mitään haittoja tai hyötyjä jos tekee 5 sarjaa per liike, totta kai jos treeni venyy niin katabolia? vai kannattaako tehdä tasapuolisesti hitaita että nopeita esim 15,12,10, 2x(6-8)?
 
Mihinhän tuo staattisen pidon toimivuus sitten perustuu?

Ite tein yhessä vaiheessa esim. hauiksille: 1liikkeen kovia lyhyitä toistoja (4-6 toiston) ja 2liikkeen pidempiä (8-12 toiston) sarjoja...

Aattelin pala tuohon malliin taas, kaikkien lihasryhmien osalta.. Myös aattelin ton ekan kovan liikkeen sarjat lopettaa failureihin, lähinnä tuon yhen artikkelin perusteella..

Kävi eilen mielessä, että jos tekee tollasella vajaammalla liikeradalla, mutta saa isommat romut käyttöön, että onko se silloin perjaatteessa tehokkaampaa.. Eli onko tuo liikeradan pituus nyt kuinka tärkeätä?

Eipä nuo Colemannit ym. näyttäneet kauhean isoja liikeratoja tehneen noissa joissain treenipätkissään, ja silti turposivat kuin ankat..

Ite tein yhessä vaiheessa prässiä räjähtävästi niin että jalat ei suoristunut, eli lähinnä punppailin siinä ala-asennossa.. Myös noissa vähän menestyvämpien kehonrakentajien treeneissä oon huomannu samanlaista, esim. Colemannin penkeissä ja prässäilyissä..
 
Kyllähän sitä luulis et vajaaliikerata on parempi siis ainakin nopeitten kannalta kun saa tehtyy liikkeen isommalla kuormalla, niin kai siinnä isompi määrä näitä nopeita aktivoituu, kun siis ärsytysjännite kasvaa kuorman kasvaessa.

Itse treenaan hauista tähän tyyliin: http://www.youtube.com/watch?v=oOgLBUsdIYs kuormaa tossa ei saa isommaksi, mutta liikerata on vajaampi nosto osuudessa, laskussa isompi. Mut hyvin sen saa habaan ainakin tuntumaan ja siin ei pysty viimesissä toistoissa huijaamaan kun yleensä yläkroppaa taivutetaan taakseppäin nosto osuudessa, mutta tuossa asia onkin toisinpäin.
 
keyboard: siinä ongelma-alueen ympärillä eli ko. tapauksessa 5-15cm rinnasta 2-5 sekunnin pitoja. treenien toistoalueita miettiessä jonkinlainen muuntelu on aina hyväksi ihan ärsykevaihtelunkin kannalta. ei ne hitaat kuitenkaan saa treeniä pelkästään siellä kestovoima-alueella, vaan ihan joka sarjassa. jos haluaa samassa treenissä tehdä laajempaa toistojuttua, kannattaa ensin tehdä ne raskaammat sarjat ja sitten vasta pidemmät. esim. 2*4-6, sitten 1-2*8-10 ja loppuun 1-2*12-15.

myöskään liikelaajuus ei aina ole ollenkaan se mitä luullaan. täysi liikerata hauiskäännössähän tarkottas, että se pitäs alottaa käsi suorana taaksepäin osoittaen ja lopettaa kyynärpäät taivasta kohti osoittaen ja napata sormet lapaluihin. juuei. toisaalta semmonen parin sentin "power factor" -pelleily ei käytännössä kyllä perustu mihinkään muuhun kuin sen "keksijöiden" haluun saada pari ylimäärästä dollaria.

mrniceguy: eipä kannata mistään colemannien treenivideoista mallia ottaa. et sä kuitenkaan geneettisesti ja medikaalisesti oo samalla viivalla. tossa "staattisessa pidossa" ei oo mitään erikoista, saati uutta. kuten sanoin, vanha juttu uusissa kuorissa ja joku yrittää tehdä sillä rahaa tms. staattinen treeni ei oo parasta mahdollista bodailuun, mutta tietynlaista voimaa sillä saa, kunhan tietää mitä tekee. viittaan juurikin tohon kiipeilijöiden grippitreeniin.
 
Kun jotenkin tuntuu että jto tiätää kaiken nii mitä treeniä suosittelisit pääasiallisesti lihaksen kasvulle voiman tuotto sivussa ( eli voimaa ei tarvitse tulla ) ja millaista reeniä voiman tuottoon lihaksen kasvu sivussa ( eli lihasten ei tarvitse kasvaa ), ja mitä erikois tekniikoita kannattaa missäkin suosia.
 
Onko sulla Jto tietoa kuinka telinevoimistelijat treenaavat? Itseäni kiinnostaa tietää, kehittyykö heidän kädet pelkästään omalla painolla treenattaessa. Varmasti tekevät paljon leukoja ja vastaavaa, mutta myös paljon staattisia pitoja. Eniten kiinnostaa tekevätkö he lisäksi punttitreeniä tai esim. vastaavia voimisteluliikkeitä lisäpainojen kanssa.
 
keyboard: voimaa tulee aina jos lihaksen poikkipinta-ala kasvaa. voiman lisääminen myös edesauttaa suurempia perusvoimarautojen liikuttelua, joten bodarinkin kannattaa sillon tällön tehdä maksimihommia siellä 1-4 toiston alueella.

kyllähän näitä yleisohjeita on tääkin saitti pullollaan, mutta tässä lyhyt paketti:
- tee monipuolisesti isoja pääliikkeitä
- syö paljon terveellistä ruokaa
- toistoalue 6-12 pääasiassa
- syö paljon terveellistä ruokaa
- vaihtele määrä- (paljon sarjoja, muttei ihan tappiin asti) ja tehotreenejä (vähän sarjoja ja erikoistekniikoitakin käytössä, pudostussarjat, pakot jne)
-jaksottele treeniä kausiin
- syö paljon terveellistä ruokaa

jaappi: montako yhden käden leukaa menee? mites käsinseisontapunnerruksia? entäs pysyykö ristiriipunta kauan? :) eli kyllä omalla kropalla saa hyvin rankkoja treenejä tehtyä. voimistelijat ei juurikaan tee punttitreenejä, vaikka toki poikkeuksiakin on. hyvin suuri osa treenistä on kuitenkin itse liikkeiden ja niiden helpotettujen variaatioiden tekemistä ja niissähän sitä voimaa pikkuhiljaa tulee. kannattaa muistaa, että voimistelijat alottaa treeninsä temppukerhoissa tms. jo useinkin 3-4-vuotiaana. eli progressioon on aikaa paljon. treenejä on usein, joten tietyt lihakset ylikuormittuu ja kasvaa. samoin kuin esim. sepän kyynärvarsi, vaikka se ei maksimivoimaa teekään, vaan tuhansia toistoja paukuttelua. lisäksi voimistelijat on pääasiassa hyvinkin lyhyitä, joten se myös edesauttaa saamaan näyttävät patit hanskoihin paremmin kuin pitkillä.
 
Siis kyllähän tuo perus asia on hallussa, lähinnä vaan ihmettelin tuota että siinnä yhdessä tutkimuksessa mikä toistettiin 4v jälkeen bodybuildereillä oltiin todette että se oli isommalla todennäkösyydellä ollu hyperplasiaa kuin hypertrofiaa ( eihän sitä maatakaan heti palloksi julistettu ku teoria oli tullut vaikka moni asia tuki sitä ). Kun taas voimannostajilla se oli selvästi ollut hypertrofiaa. Lähinnä vaan mietitytti että millä tyyleillä ammattilais voimannostaja ja bodybuilder treenaa. Eli mitä erikois tekniikoita kukin käyttää, sarjat, toistot, lepotauot, jaksotus jne
 
Keyboard sanoi:
Siis kyllähän tuo perus asia on hallussa, lähinnä vaan ihmettelin tuota että siinnä yhdessä tutkimuksessa mikä toistettiin 4v jälkeen bodybuildereillä oltiin todette että se oli isommalla todennäkösyydellä ollu hyperplasiaa kuin hypertrofiaa ( eihän sitä maatakaan heti palloksi julistettu ku teoria oli tullut vaikka moni asia tuki sitä ). Kun taas voimannostajilla se oli selvästi ollut hypertrofiaa. Lähinnä vaan mietitytti että millä tyyleillä ammattilais voimannostaja ja bodybuilder treenaa. Eli mitä erikois tekniikoita kukin käyttää, sarjat, toistot, lepotauot, jaksotus jne
Click to expand...

Enemmän luulen olevan eroa tekniikoissa, esim. voimanostajan penkkauksessa yritetään panostaa siihen kokonaisuuteen.. Sitten keskitetyillä liikkeillä treenataan heikommat osa-alueet kondikseen.. Bodari taas pyrkii kaiken järjen mukaan penkissä siihen, että se lihas menee sinne osa-alueelle mitä treenataa, eli yleensä sille rintalihakselle.. En muista oliko se nyt Kai Greene kun sano jotain tyyliin: "think with your muscle"..

Thinking about your muscles makes you stronger.

The team wired their subjects up to weight machines which monitored levels of electrical activity in their biceps and asked them to think in two different ways while exercising.

The more electrical activity measured - the more the muscle is doing.

When subjects were asked to focus on what their muscles were doing and how they were working there were significantly higher levels of electrical activity.

But when they were asked to visualise lifting the weight, electrical activity was lower.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4861268.stm
Click to expand...


Edit: Vaikea selittää tuota "think with your muscle" juttua, mutta lihassupistukseen keskittyminen taitaa olla aika lähellä mitä tarkotan.. Ja luulen että aika moni pro-kehonrakentaja treenaa samanlaisella mentaliteetillä.. Ehkä tämäkin on yksi asia mikä erottaa voimailijan kehonrakentajan treenistä..
 
harvassa ovat hyperplasiaa oikeasti ja varauksetta tukevat tutkimukset varsinkin ihmistä muistuttavilla otuksilla, vaikka se teorian tasolla kivaa olisikin. nähtäväksi jää, miten ja milloin se saadaan paremmin todistettua jos ollenkaan.

käytännössä kuitenkin bodareiden lihaskasvu tapahtuu siellä nopeissa soluissa ihan samoin kuin voimanostajillakin. kummatkin nostavat raskaita rautoja, joten sen suhteen hommassa ei ole erityistä eroa. painopisteet ja tavoitteet sanelevat sitten suuntautumisen.

voimanostajan tavoite on saada vain kisanostoissa rautaa mahdollisimman paljon ylös. lihasmassa tulee ikäänkuin sivutuotoksena pääosin perusvoimaharjoittelun myötä. se on aika lähellä bodailua varsinkin, jos se tapahtuu siellä pidemmällä hypertrofisella alueella eli 8-12 toistoa. tää on tyypillistä harjoittelua aloiteltaessa.

kehonrakentajalla taas päätavoite on lihasmassan kasvatus ja voima tulee sivutuotoksena lisääntyneen poikkipinta-alan kautta. voima on avuksi, kun halutaan liikutella suurempia sarjapainoja, mikä on hyvin tärkeetä bodailussakin. heikkoja bodareita ei ole. painoonsa nähden bodarin lihakset eivät kuitenkaan ole niin vahvat kuin voimanostajilla, sillä jälkimmäisten hermosto toimii tehokkaammin. se taas on luonnollisesti harjoittelun tulosta.
 
Painonnostajat tavallaan tarvitsevat enempi näitä nopeita, siis ajatellan maksimin kasvua. Bodari taas haluaa kasvattaa lihasmassaa niin heilläkin on kannattavampaa treenata nopeita, koska kasvu on isompaa näillä nopeilla. Siis joo hitaita käytetään vaikka keskityttäisi nopeisiin, tämän lihassolujen aktivointi mallin takia, eli pienemmästä isompaan. Mutta kannattaako bodarin myös keskittyä joskus pelkästään hitaisiin, vai onko tavoite aina nopeiden kasvaminen ja siinnä sivussa hitaiden myös? Koska muutenhan periaatteessa toinen keskittyy tiettyjen lihasten kasvuun ja toinen keskittyy kaikkien lihasten tasapuoliseen kasvuun. Eli treeni eroaa vain siinnä että toinen haluaa nostaa penkkin, maven ja kyykkyn tulosta kuin toinen haluaa kasvattaa lihasta (eli nostaa kaikkien lihasten maksimi tulosta).
 
Back
Ylös Bottom