Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

Meta title: 🔥 Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

Meta description: Paikka jossa saa kysyä kaiken – ilman häpeää. Tyhmät kysymykset muuttuvat fiksuiksi vastauksiksi, yksi kerrallaan.


powerful sanoi:
Olen yrittänyt googlata, mutta en löytänyt: Olisko jollain heittää linkkiä nettijulkaisuun(julkaisuihin), joka käsittelee meneillään olevan laman syntyä/kestoa/vaikutuksia jne.?

Tiedän kyllä, että amerikooissa lainaa myönnettiin henkilöille, joilla ei todellisuudessa ollut lopulta maksukykyä jne., mutta jos syvempää tarkastelua löytyisi niin olisi mukavata.
Click to expand...

Tuolta threadista löydät aika paljon linkkejä aiheeseen liittyen:
http://www.pakkotoisto.com/showthread.php?76083-quot-Vuosisadan-rahoitusmarkkinakriisi-quot
 
Jossakin asunnoissa on velkosuutta mukana myyntihinnassa tarkoittaen, että hoitovastikkeen kylkeen maksetaan rahoitusvastiketta. Voiko tälläisissä tilanteissa kuitenkin maksaa koko paskan pois, ettei rahoitusvastikkeita tarvi maksella enään?
 
Yleensä voi maksaa myös velattoman myyntihinnan, jossa on mukana velkaosuus.
 
Weak sanoi:
Jossakin asunnoissa on velkosuutta mukana myyntihinnassa tarkoittaen, että hoitovastikkeen kylkeen maksetaan rahoitusvastiketta. Voiko tälläisissä tilanteissa kuitenkin maksaa koko paskan pois, ettei rahoitusvastikkeita tarvi maksella enään?
Click to expand...

Kannattaa selvittää millaisella korolla taloyhtiön laina on otettu. Ainakin syksyllä isot pankit veloittivat härskiä parin prosentin marginaalia taloyhtiön lainoilta.
 
Janne22 sanoi:
Kannattaa selvittää millaisella korolla taloyhtiön laina on otettu. Ainakin syksyllä isot pankit veloittivat härskiä parin prosentin marginaalia taloyhtiön lainoilta.
Click to expand...

Jaa meinaat, että joutuisin velattoman hinnan päälle maksamaan korkoja tuosta rahoituslaina-osuudesta?
 
Korot maksetaan rahoitusvastikkeessa.

Oletettavasti yhtiölainan voi maksaa pois silloin kun kämpän ostaa. Normaalisti se ei onnistu kuin pari kertaa vuodessa.

Korkoa maksetaan sen mukaan mikä korko sattuu olemaan koronmääräytymispäivänä + marginaali. Eli korko harvemmin on siltä päivältä kuin lyhennys.
 
modified sanoi:
Korot maksetaan rahoitusvastikkeessa.

Oletettavasti yhtiölainan voi maksaa pois silloin kun kämpän ostaa. Normaalisti se ei onnistu kuin pari kertaa vuodessa.

Korkoa maksetaan sen mukaan mikä korko sattuu olemaan koronmääräytymispäivänä + marginaali. Eli korko harvemmin on siltä päivältä kuin lyhennys.
Click to expand...

Kyllä sen ostettaviin osakkeisiin kohdistuvan lainaosuuden pystyy maksamaan halutessaan pois. Ennen vanhaan on ollut ilmeisesti hankalampaa, mutta nykyään onnistuu. Sen kun vain tilaa isännöitsijältä lainaosuuslaskelman kaupantekopäivälle.
 
Joutuisit maksamaan oman osasi lainojen korosta, joka voi olla suurempi kuin oman asuntolainasi korko, jolloin voi olla kannattavampaa ostaa asunto velattomalla hinnalla.
 
Jos haluaa lähettää "rakentavaa" kritiikkiä Suomen oikeuslaista, niin mihin sähköpostiin / palautesivustolle tämä kannattaisi suunnata jotta se tavoittaisi edes jonkun joka asioihin voi vaikuttaa?

Menee vaan niin yli nämä tuomiot näissä väkivalta, raiskaus jne tapauksissa verraten talous, omaisuus jne rikoksiin.
Esim, tämä tapaus:
http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/ar...Itä-Uudenmaan+insestihelvetistä/1135255816511
 
Pörssimeklari taitaa olla näitä yleisimpiä pukumiesammatteja populaarikulttuurissa (Wall Street- leffat jne.). Perusajatus lienee se, että ostetaan ja myydään osakkeita ja muita rahoitusinstrumentteja asiakkaiden puolesta, toimitaan välittäjänä.

Mutta mitä se työ on käytännössä, minkälaista tietotaitoa se vaatii ja millä perusteella siinä on mahdollista tienata niin hyvin? Jos suuret tienestit tulee siitä, että pääsee vetämään suuria välityspalkkioita suurista sijoitussummista, niin millä keinoin näistä isoista asiakkaista kilpaillaan? Ulalla olen.
 
30% omaa rahaa tai muita vakuuksia/takauksia. Ei se asunto edelleenkään kata kuin sen n. 70% lainan vakuudesta, mutta jos olen oikein käsittänyt niin nyt haetaan sitä, että asunto kattaa 70% ja 20% voi olla muita vakuuksia/takaajia, mutta 10% pitäisi löytyä itseltä käteisenä kauppaa tehdessä.
Click to expand...

Puhuttiin asuntolainatredissä asuntolainan takauksistaa tms.

Mitä eri vaihtoehtoja tuolle takaukselle käytännössä on? Pitääkö äiskän ja iskän laittaa omakotitalonsa vakuudeksi minun tulevalle asuntolainalle, johon saisin omia säästöjä ehkä 5% lainan suurudesta?
 
Weak sanoi:
Puhuttiin asuntolainatredissä asuntolainan takauksistaa tms.

Mitä eri vaihtoehtoja tuolle takaukselle käytännössä on? Pitääkö äiskän ja iskän laittaa omakotitalonsa vakuudeksi minun tulevalle asuntolainalle, johon saisin omia säästöjä ehkä 5% lainan suurudesta?
Click to expand...

asunto kelpaa 70% vakuudeksi. 15% voi hoitaa "valtion takauksella", joka maksaa muutaman satkun 100k lainaan.

eli 100%-(70%+15%)=15% pitää olla omaa rahaa tai sitten muu vakuus.

IMO kyllä kannattaa olla vähintää olla tuo 15% omaa rahaa jo säästössä asuntoa varten jos meinaa asunnon ostaa. Ei tarvitse säätää takaajien kanssa. Jos tuota summaa ei pysty säästämään niin ei kyllä ole varaa ostaa asuntoakaan.
 
Panu.K sanoi:
asunto kelpaa 70% vakuudeksi. 15% voi hoitaa "valtion takauksella", joka maksaa muutaman satkun 100k lainaan.

eli 100%-(70%+15%)=15% pitää olla omaa rahaa tai sitten muu vakuus.

IMO kyllä kannattaa olla vähintää olla tuo 15% omaa rahaa jo säästössä asuntoa varten jos meinaa asunnon ostaa. Ei tarvitse säätää takaajien kanssa. Jos tuota summaa ei pysty säästämään niin ei kyllä ole varaa ostaa asuntoakaan.
Click to expand...

Niinkuin kysyin, mitä tuo "muu vakuus" tarkoittaa?

Melko hankala saada käteisrahaa säästöön, jos joutuu maksamaan vuokratuloja säästämisen rinnalla. Itse ajattelen näin, että mitä pikemmin omistusasunto sitä parempi. Säästämisessä ei ole ongelmaa.
 
Panu.K sanoi:
asunto kelpaa 70% vakuudeksi. 15% voi hoitaa "valtion takauksella", joka maksaa muutaman satkun 100k lainaan.

eli 100%-(70%+15%)=15% pitää olla omaa rahaa tai sitten muu vakuus.

IMO kyllä kannattaa olla vähintää olla tuo 15% omaa rahaa jo säästössä asuntoa varten jos meinaa asunnon ostaa. Ei tarvitse säätää takaajien kanssa. Jos tuota summaa ei pysty säästämään niin ei kyllä ole varaa ostaa asuntoakaan.
Click to expand...

Ei se nyt suoraan noinkaan mene. Moni haluaa ostaa asunnon heti opintojen päätyttyä ja vuokraan on yleensä kaikki opintotuet ja tienestit menneet. Ostettiin opiskeluiden päätyttyä tyttökaverin kanssa asunto 100% lainarahalla ja asunto maksoi 50 tonnia. Tuon kokosta lainaa voi halutessaan lyhennellä pienemmillä kustannuksilla, kuin vuokraa maksaisi :). Toki tuohon joutui varaamaan puolet lisää remonttiin, mutta silti aika pienistä summista puhutaan. Joka paikassa kaksiot ei maksa 200 tonnia, joten ei voida suoraan yleistää, mihin on varaa ennen kuin hintatasosta on tieto.
 
Weak sanoi:
Niinkuin kysyin, mitä tuo "muu vakuus" tarkoittaa?

Melko hankala saada käteisrahaa säästöön, jos joutuu maksamaan vuokratuloja säästämisen rinnalla. Itse ajattelen näin, että mitä pikemmin omistusasunto sitä parempi. Säästämisessä ei ole ongelmaa.
Click to expand...

Henkilötakaus taitaa olla tapauksessasi ainut vaihtoehto.
 
Mitkä ovat mielestänne parhaat uutiskirjeet taloudesta kärryille haluavalle? Tällä hetkellä postilaatikkoon kolisee Kauppalehden, Talous-Sanomien, Talouselämän, Arvopaperin ja Wall Street Journalin kirjeet. Saa suositella muitakin medioita kuten blogeja, verkkosivustoja, foorumeita yms. seurantaan, jopa kirjoja, jos oikein villiksi äityy.
 
Viikottaisista lehdistä ehdottomasti paras on The Economist. Paras päivittäisistä julkaisuista on the Wallstreet Journal. Noihin kun lisää vielä jonkun suomalaisen julkaisun, niin talouselämän populaariuutisista alkaa olla enemmän kuin riittävästi perillä. Populaarikirjallisuudesta voin varauksetta suositella kaikille kirjaa Freakonomics (Levitt & Dubner), löytyy myös suomennettuna esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta.

Jos haluat oikeaa taloustiedettä lukea, niin taloustieteen (tai kansantaloustieteen) yliopiston peruskurssien kirjoista on hyvä aloittaa. Jos perusteet on jo hallussa, niin hiukan syvempää tietoa saa esimerkiksi Varianin Intermediate Microeconomics ja Mankiw'n Macroeconomics -kirjoista.

Parhaita blogeja on mm. EconLog, Marginal Revolution ja Greg Mankiw's Blog. Helppolukiuisin noista on Mankiw'n blogi (Harvardin professori), joka tosin hieman enemmän aiheesta tietäville voi olla liikaa perusasioiden kertausta.
 
Paul Krugmanin blogi:
Economics and Politics - Paul Krugman Blog - NYTimes.com

(Populaari)kirjallisuudesta George A. Akerlof & Robert J. Shiller (2009): Vaiston varassa - Miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia. Todella helppolukuinen ja mielenkiintoinen.
Vaiston varassa hahmottelee uutta, behaviorismilla vahvistettua keynesiläistä talousteoriaa, joka paitsi selittää markkinoiden kriisiytymisen myös tarjoaa välineet kriisinhallintaan.
Click to expand...
 
Back
Ylös Bottom