Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
vaarantaako energiansäästo rakennusten terveellisyyden?.pdf

Tuota esitystä kun kelaa niin hyviä esimerkkejä asiasta (slide 17)

"Herää kysymyksiä…
•30 % rakennuksistamme on enemmän tai vähemmän homevaurioisia:
•Menneinä vuosikymmeninä tehdyillä ohjeilla ja tuotekehitystyöllä on saatu aikaan suuri määrä sekundaa, jonka korjaamiseen yhteiskunnan varat eivät riitä.
•Mistä tulee se suuri viisaus, joka estää muutostilanteessa samojen virheiden tekemisen uudelleen?
•Tutkimuksen kautta se ei ainakaan tule, koska sellaista ei ole käynnissä missään!"


Olisi hyvä kuulla lisää argumentteja kumpaankin suuntaan!! Crocopille kiitos tuosta setistä.

Musta tuntuu, että osa tuosta setistä on tehty hieman provosoiden. Siellä itsessäänkin jo esitettiin ongelmakohdat...
 

Haha, sivult 13 ja 14 ihan kuin suoraan meikän ex autotallista. Kosteus tulee betonin läpi ja suoraan alajuoksuun. Ja siitä pystyjuoksuihin + villoihin. Komee vihree karva oli seinässä :D

Onhan tuolla tavalla rakennettu paljon. Mutta on paljon ihan normaaleja pohjalaatallisiakin taloja, eikä niissä kai ole suurta ongelmaa ollut maaperäisen kosteuden kanssa.

edit: muuten tuossa slideshow lopussa oleva juttu on melkoista jeesustelua ja paasausta. "tarttis tehrä jotain" ja sitten yleistä voivoittelua. Vähemmäs saisi olla tekijän omaa mielipidettä ja enemmän pelkkää faktaa ja lähdevitteitä.
 
edit: muuten tuossa slideshow lopussa oleva juttu on melkoista jeesustelua ja paasausta. "tarttis tehrä jotain" ja sitten yleistä voivoittelua. Vähemmäs saisi olla tekijän omaa mielipidettä ja enemmän pelkkää faktaa ja lähdevitteitä.

Täytyy nyt huomioida että kyseessä seminaarissa pidetty esitys eikä sinällään mikään julkaisuksi tarkoitettu jolloin muotovirheet antaa kyllä anteeksi.

Suomessahan lisäeristämisen kosteusriskeistä ei ole edes VTT ja TTY päässeet yhteisymmärrykseen, jolloin aika vaikeasta asiasta kyse.

VTT kumosi parissa viikossa TTY:n tutkimuksen
 
Lisäeristämisestä puheenollen www.finnfoam.fi sivuistolla on aika rajuja tapoja tehdä tuota. Neuvotaan vain poraamaan seinään reikiä läpi asti ja vuoraamaan sisäseinät tuolla muovivaahtolevy-hässäkällä. Mimmoisiakohan pommeja noista taloista tulee aikanaan....
 
Haha, sivult 13 ja 14 ihan kuin suoraan meikän ex autotallista. Kosteus tulee betonin läpi ja suoraan alajuoksuun. Ja siitä pystyjuoksuihin + villoihin. Komee vihree karva oli seinässä :D

Onhan tuolla tavalla rakennettu paljon. Mutta on paljon ihan normaaleja pohjalaatallisiakin taloja, eikä niissä kai ole suurta ongelmaa ollut maaperäisen kosteuden kanssa.

edit: muuten tuossa slideshow lopussa oleva juttu on melkoista jeesustelua ja paasausta. "tarttis tehrä jotain" ja sitten yleistä voivoittelua. Vähemmäs saisi olla tekijän omaa mielipidettä ja enemmän pelkkää faktaa ja lähdevitteitä.

Nyt kun tein tönöön reunavahvistetun laatan (ei mennyt siihenkään kuin 100 mottia betonia, eli kannattaa miettiä sitä harkkoperustusta jos ei ole pakko laittaa reunavahvistettua) niin kosteuseritystoimenpiteet oli seuraavanlaisia:

- Humus helvettiin (noin 30 senttiä) ja kangas päälle.
- Päälle ensin melko karkeaa soraa (paalujen pitäisi estää talon vajoaminen saveen, ja tuskimpa savi sieltä itsestään ylöspäin nousee.
- Sitten pintaan vähän hienompaa soraa ja toinen kangaas päälle (oli kuulemma turha mutta oli suunnittelija sen siihen piirtänyt, niin laitettava se oli).
- Sitten kerros vielä hienompaa soraa (sora on kato niin edullista :)
- Sitten kakku ja formu. Reuna (ja keskivahvistuste) alle styroksit. Kakku singeliä ja sen päälle vielä jonkinlainen greppipaperi.
- Valesokkelin päälle pikikaistaa (yleensä nykyään solumuovia) ja alajuoksu painekyllästettyä.
- Laatan ulkoreunan maan alle jäävään osaan patolevyä.

Luulisi ettei aivan heti kosteus yllätä, vaikka kostaa maata onkin. Periaatteessa talon lattiataso n. 90 senttiä vanhaa maanpintaa (lue savea) ylemmäksi. Kun maalämpökaivoon katselin niin vesi on noin metrin nykyisen pihan pinasta, eli kosteutta kyllä on.

Kyllä näiden savipaskatonttien kanssa saa varovainen olla.
 
Mikäs on reunavahvistettu laatta? Ilmeisesti maanvarainen laatta mutta miten se poikkeaa tavallisesta? Joo, aika märkää on tuo meidänkin tontti. Tosin hyvää asennusapua saa kun tarkastelee noita naapureita joita on siis 5kpl tontin ympärillä ja heidän ympärillään vielä enempi, hyvin ovat talot pystyssä edelleen vaikka ikää on jo reilusti.

Tossa toi meidän tontti:

tontti5.jpg


Aika jontkassahan tuo on. Ainakin metri tai puoltoista pitää saada ylöspäin tuota ja pitää kaivaakin vielä aika reippaasti pintoja pois.
 
Täytyy nyt huomioida että kyseessä seminaarissa pidetty esitys eikä sinällään mikään julkaisuksi tarkoitettu jolloin muotovirheet antaa kyllä anteeksi.

Suomessahan lisäeristämisen kosteusriskeistä ei ole edes VTT ja TTY päässeet yhteisymmärrykseen, jolloin aika vaikeasta asiasta kyse.

VTT kumosi parissa viikossa TTY:n tutkimuksen

"Akateeminen mittelö osoitti ainakin sen, että VTT:n tutkijat ovat selvästi TTY:tä tehokkaampia tilaustutkimusten tekijöitä. Neljä VTT:n tutkijaa tarvitsi alle kaksi viikkoa (7-8 työpäivää) aikaa tehdäkseen tilaajaa miellyttävän raportin. TTY:n 12 tutkijaa, muun muassa kaksi professoria, tarvitsi aikaa lähes 10 kuukautta eikä tilaaja silti ollut tyytyväinen vaan päätyi käyttämään sopivampia asiantuntijoita.":jahas:

Ammatti rakentajillehan tää uudistus tuo lisää rahaa kun tulee lisää urakkaan työtä.
 
Mikäs on reunavahvistettu laatta? Ilmeisesti maanvarainen laatta mutta miten se poikkeaa tavallisesta? Joo, aika märkää on tuo meidänkin tontti. Tosin hyvää asennusapua saa kun tarkastelee noita naapureita joita on siis 5kpl tontin ympärillä ja heidän ympärillään vielä enempi, hyvin ovat talot pystyssä edelleen vaikka ikää on jo reilusti.

...

Aika jontkassahan tuo on. Ainakin metri tai puoltoista pitää saada ylöspäin tuota ja pitää kaivaakin vielä aika reippaasti pintoja pois.

Siis reunavahvistettu laatta on jokusia kymmeniä vuosia sitten ollut yleisin perustustapa.

Ideana periaatteessa on että tehdään vaikka laudoista muotti (mulla esim 80 cm korkea) formu, eli siis raamit minkä sisälle tehdään sitten sorasta kakku joka on noin 60 senttiä irti reunoista. Mitä jyrkemmät reunat sitä vähemmän betonia menee.

Tähän formun ja kakun väliseen tilaan tehdään sitten jarjateräksestä kehikko joka kiertää koko rakennuksen ympäri. Myös rakennuksen keskiosaa yleensä vahvistetaan tällä kehikolla, joilla kakku jakaantuu kahteen osaan.

Sitten koko paska valetaaan täyteen betonia. Väittäisin että ns. varmin perustustapa jos pelätään että tulee vajoamista tmv. Laatta kantaa koko talon painon ja näin ollen perustus ei halkea eikä rakenteet liiku vaikka jotain tapahtuisikin.

... eipä tästä selvityksestä paljon hyötyä tainnut olla
 
Oikein savisilla mailla tosin pohjalaattakaan ei ole pelastus. Savi kun lähtee liikkumaan niin sitä on nopeasti taulutkin kallellaan seinillä. Ja laatta halki.

Tätä tapahtuu Turun/Salon alueella, vanhaa merenpohjaa kun on. Salossa on nyt paalutettu vanhoja kerrostalojakin kun alkaa olemaan pisa-meininkiä. Miettikääs mitä maksaa työnnellä satoja metrejä terästä kellarin kautta maahan :D
 
Miten paksu tommonen laatta on?
Tarkoitat varmaan tommosta:

Link.aspx


Googlen kuvahaku löytää tuosta hyvin kuvia.

http://www.suomirakentaa.fi/WebRoot/355940/Local.aspx?id=357047

Kodari76:lle.

Juu näin on. Onhan siinä meikäläiselläkin ne paalut alla, eli ei sekään mukava ole kun vaikka laatta kestäisikin mutta kun kahvi ei enää pysyisi kupissa. Toisaalta esim. krossipohjaan verrattuna huomattavasti varmempi perustus, noista paaluista kun koskaan ei tiedä. Mulla ainakin pitäis olla sen verran vahva laatta että ei haittaa vaikka jokainen paalu ei kantaisikkaan.

Juuri tuo perustus. Perustuksen korkeus määrittyy ihan sen mukaan miten paljon kantavuutta siltä vaaditaan.

Jos ei tarvitse paaluttaa, niin en usko että yli 60 senttiä tarvii olla. Rautaakaan (mikä on kanssa kallista) ei tarvi niin paljoa. Kalliimpi kuitenkin kuin esim. harkkoperustus.

Mulla oli melko tukeva toi perustus ihan kusipäisestä pohjasuunnittelijasta ja paaluista johtuen.
 
Kodari76:lle.

Juu näin on. Onhan siinä meikäläiselläkin ne paalut alla, eli ei sekään mukava ole kun vaikka laatta kestäisikin mutta kun kahvi ei enää pysyisi kupissa. Toisaalta esim. krossipohjaan verrattuna huomattavasti varmempi perustus, noista paaluista kun koskaan ei tiedä. Mulla ainakin pitäis olla sen verran vahva laatta että ei haittaa vaikka jokainen paalu ei kantaisikkaan.


Miten paksu tommonen laatta on?
Tarkoitat varmaan tommosta:

Link.aspx


Googlen kuvahaku löytää tuosta hyvin kuvia.

http://www.suomirakentaa.fi/WebRoot/355940/Local.aspx?id=357047

Juuri tuo perustus. Perustuksen korkeus määrittyy ihan sen mukaan miten paljon kantavuutta siltä vaaditaan.

Jos ei tarvitse paaluttaa, niin en usko että yli 60 senttiä tarvii olla. Rautaakaan (mikä on kanssa kallista) ei tarvi niin paljoa. Kalliimpi kuitenkin kuin esim. harkkoperustus.

Mulla oli melko tukeva toi perustus ihan kusipäisestä pohjasuunnittelijasta ja paaluista johtuen.
 
noista paaluista kun koskaan ei tiedä.

Täälläpäin on jostain syystä aikanaan paalutettu puupaaluilla. Arvaa onko montakaan niistä enää jäljellä...:rolleyes: Nykyään kuulemma voi paaluttaa jälkikäteen jollain muovisysteemillä. Porataan syvä reikä ja sinne kaadetaan jotain turpoavaa mömmöä.

Naapurustossa yksi laattapohja oikaistiin polyuretaanilla. Oli kämppä kenossa, niin porasivat laattaan reikiä ja ruuttasivat vaahtoa alle. Hätä keinot keksi.
 
Täälläpäin on jostain syystä aikanaan paalutettu puupaaluilla. Arvaa onko montakaan niistä enää jäljellä...:rolleyes: Nykyään kuulemma voi paaluttaa jälkikäteen jollain muovisysteemillä. Porataan syvä reikä ja sinne kaadetaan jotain turpoavaa mömmöä.

Naapurustossa yksi laattapohja oikaistiin polyuretaanilla. Oli kämppä kenossa, niin porasivat laattaan reikiä ja ruuttasivat vaahtoa alle. Hätä keinot keksi.

Jep. Se reunavahvistetun laatan etu juuri on. Eli korjaaminen on helpompaa kun laattaa kannattelee taloa, näin voidaan tavalla tai toisella "tunkata", ilman että rakenteet liikkuu.
 
Back
Ylös Bottom