Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 Asuntolainan salat

Meta description: Näin haet lainan edullisesti, vältät piilokulut ja varmistat että pankki tarjoaa juuri sinulle parhaan mahdollisen diilin.


No joo, kyllä meillä perityt rahat ovat menneet yhteiseen kulutukseen, erikseen vain maaomaisuus ja perityt osuudet kiinteistöistä, siis ovat perikuntien omaisuutta. Yhteisille lapsillehan nekin kuitenkin joskus jää, jos ei tule suuria maailmanmullistuksia.

Totta. Voisihan joku itsekäs silti vaatia esim. rahaperinnön merkittäväksi vain itselleen, tai maksaisi sillä sen oman lainansa pois ja antaisi toisen osapuolen kituuttaa omansa kanssa sen seuraavat 20 vuotta.

Mä ymmärrän täysin kun esim. joku ns. rahasuku jakaa perintöä, että siinä ollaan vähän tarkempia, mutta jostain muutaman kympin rahamääristä jos aletaan avioehtoja tekemään, niin aikalailla omituiselta kuulostaa ja itseä ainakin mietityttää heti, että millaisella pohjalla sellainen suhde on.
 
Maksat asuntolainan pois 6-7 vuodessa? Kovat tulot sulla on. 150ke asuntolainan erät olisivat vain reippaat 2000 euroa/kk.
Onneksi kaikki eivät asu Helsingissä. Esim. täällä Oulussa saa putkirempattuja kaksioita (jopa saunalla) n. 60-80 tonnilla, uusia vähän pienempiä n. 90-100 tonnilla. Jos tyytyy vanhempaan ei-remontoituun, selviää jopa alle 60 tonnin.

Siihen vielä > kymppitonni säästöjä, niin reilusti alle 10 vuoden maksuaika on keskituloiselle sinkullekin ihan mahdollinen.
 
Pitäisi olla varmaankin isoille kaupungeille yksi asunto-keskustelu ja muille toinen. Kyllä Suomesta saa vielä monestakin paikkaa vanhoja kerrostalokämppiä < 1000€/m2.
 
Suomessa asutaan Itä-Euroopan tasolla
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10608&sort=false

Suomi jää asumisväljyydessä häntäpäähän EU-maiden vertailussa. Suomi on ahtaine asuntoineen samalla tasolla Itä-Euroopan maiden kanssa.

Suomalaisten asumisväljyys kuitenkin kasvaa, mutta hitaasti. Suomalaisten kodissa on keskimäärin 87 neliötä, mutta haaveissa on 114 neliön asunto. Varakkaimmalla kymmenesosalla on käytössään keskimäärin kolme kertaa enemmän neliöitä kuin vähävaraisimmalla kymmenesosalla.

Etenkin pienten lasten perheet asuvat ahtaasti, sanoo professori Anneli Juntto Kuopion yliopistosta.

Ahdas asuminen ei tyydytä suomalaisia, sillä 86 prosenttia suomalaisista toivoo omaa asuntoa ja enemmän väljyyttä ympärilleen. Tiedot selviävät Junton Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa julkaistusta tutkimuksesta.

Pienituloisista vain joka viides asuu omistusasunnossa, kun varakkaimmista suomalaisista asuntonsa omistaa lähes jokainen. Vielä ennen lamaa talon omistaminen oli yhtä yleistä vähävaraisimpien kuin varakkaimpienkin keskuudessa.

Myös pienituloisimmista 70 prosenttia tavoittelee omistusasuntoa. Heille omistusasunto voi Junton mukaan olla suuri riski. Muuttuvat korot ja asuntojen sekä energian hintojen vaihtelut vaativat asunnon ostajalta joustovaraa.

Omakotitalo on edelleen enemmistön haaveena. Etenkin perheet arvostavat väljää ja luonnonläheistä asumista ja kodikkuutta. Asunnon edustavuutta ja tyylikkyyttä ei juuri kukaan pidä tärkeimpänä.

STT
 
Omistusoikeus on eri asia kuin käyttöoikeus. Enimmäkseen huonekalumme ovat sitä "ennen suhteen alkamista hankittua omaa" eikä (yhteisille) hankinnoille ole ollut tarvetta. Mies osti tiskikoneen kun kyllästyi mun jurputukseen epätäydellisesti tiskatuista astioista. :D Minä ostin matot, koska halusin juuri sellaiset eikä miehellä ollut kiinnostusta saada uusia mattoja. Ja niin edelleen. Se ostaa kuka tarvitsee.

Siis yhteiseen asuntoon hankitaan oman mielen ja tarpeen mukaan tavaroita? Jos siis vaikka mies hankkii olkkariin videotykin, jääkaapin kokoisen subbarin ja pimennysverhot, niin ei mitään väliä, kunhan maksaa omasta pussistaan? Tai jos sinä haluat vaaleanpunaiset tapetit koko asuntoon?

Ja oliko aikaisemmin mainittu, että jos toinen osapuoli haluaa lomalle ja toinen ei, niin siitä vaan yksin reissuun, kunhan rahaa löytyy. Tai jos toisella ei ole varaa maksaa omaa osuuttaan yhteisestä matkasta, niin jääköön kotiin?

Kuulostaa enemmän kämppistouhulta kuin parisuhteelta. Jokaisella on toki omat systeeminsä, eikä siinä mitään, mutta ei kyllä tulisi pieneen mieleenikään miettiä sitä, kuka meidän perheessä maksaa mistäkin miten paljon.

edit: piti vielä kysymäni, että onko tämän omien rahojen varjelemisen takana ajatus siitä, että ei saa takkiinsa, kun se ero tulee? Jos lähdetään ajatuksesta, että suhde kestää, niin ottaako molempi sitten ne omat rahansa hautaan, vai mitä varten niitä pitää suojella? Jos lähtökohtana on se, että ero tulee joka tapauksessa, niin on pakko kysyä, että häh?
 
Siis yhteiseen asuntoon hankitaan oman mielen ja tarpeen mukaan tavaroita? Jos siis vaikka mies hankkii olkkariin videotykin, jääkaapin kokoisen subbarin ja pimennysverhot, niin ei mitään väliä, kunhan maksaa omasta pussistaan? Tai jos sinä haluat vaaleanpunaiset tapetit koko asuntoon?

Kuulostaa enemmän kämppistouhulta kuin parisuhteelta. Jokaisella on toki omat systeeminsä, eikä siinä mitään, mutta ei kyllä tulisi pieneen mieleenikään miettiä sitä, kuka meidän perheessä maksaa mistäkin miten paljon.

edit: piti vielä kysymäni, että onko tämän omien rahojen varjelemisen takana ajatus siitä, että ei saa takkiinsa, kun se ero tulee? Jos lähdetään ajatuksesta, että suhde kestää, niin ottaako molempi sitten ne omat rahansa hautaan, vai mitä varten niitä pitää suojella? Jos lähtökohtana on se, että ero tulee joka tapauksessa, niin on pakko kysyä, että häh?

No eipä ole ollut kauheasti tarvetta ostella yhteiseen kämppään uusia tavaroita. Yhdessä toki päätetään, mille kotona näyttää: jos minä haluan tietynlaiset matot ja mies ne kelpuuttaa, minä ne ostan. Tai jos mies haluaa ne jumalattomat kajarit niin olen mukana päättämässä minkänäköiset meille kelpaavat ja mies maksaa (enhän minä niitä tarvitse). Kummankaan ei tarvitse maksaa asioista, joita ei tarvitse tai jotka ovat "ihan sama".

Kyse on osaltaan riskienhallinnasta. Käytänhän minä pyöräilykypärääkin, vaikka yritän parhaani mukaan olla kolaroimatta. Tai lukitsen ulko-ovet, vaikka todennäköisesti kotiimme ei kukaan menisi muutenkaan. Pelastusliivit vaikka osaan uida aika hyvin... Onko se nyt niin kauheaa, jos haluaa rahoilleen vastinetta? En minä osta osakkeitakaan arpomalla, niin miksi maksaisin itseni kipeäksi jostain kajareista jotka kuitenkin aina pyydän että olisivat poissa päältä? :P

Jos meillä olisi yhteiset rahat, tappelisimme todennäköisesti kohtuullisen usein siitä, mitä kukakin saa ostaa. Nyt ainoa neuvottelu on kotitavaroiden osalta toisen periaatteellinen hyväksyntä. En tarvitse uutta telkkaria, joten en aio siitä maksaa penniäkään. Miehelle on IHAN SAMA millainen ruokapöytä meillä on, joten olisi kohtuutonta vaatia että saan ostaa tonnin pöydän yhteisillä rahoilla. Selkeämpää näin.

En edelleenkään tajua, miten moni teistä yhdistää sitoutumisen yhteisiin rahoihin. Yhteiset rahat, enemmän sitoutunut? No, onneksi ei tarvitse seurustella teidän kanssa. :D Kyse ei ole rahojen varjelemisesta vaan siitä, että minulla on oikeus päättää mihin minä itse ansaitsemani rahat käytän. Jos haluan ostaa koko maailman tai jos haluan säästää ihan kaiken, miehellä ei ole siihen mitään sanomista. Mun rahat, mun valintani - ja toisinpäin.
 
Pitäisi olla varmaankin isoille kaupungeille yksi asunto-keskustelu ja muille toinen. Kyllä Suomesta saa vielä monestakin paikkaa vanhoja kerrostalokämppiä < 1000€/m2.
Juu niin saa.:) Ite asustelen 1977 rakennetussa talossa. 83,5 neliöö ja hintaa oli hurjat 42000e. Merinäköala ja kaikkee....
 
En edelleenkään tajua, miten moni teistä yhdistää sitoutumisen yhteisiin rahoihin. Yhteiset rahat, enemmän sitoutunut? No, onneksi ei tarvitse seurustella teidän kanssa. :D Kyse ei ole rahojen varjelemisesta vaan siitä, että minulla on oikeus päättää mihin minä itse ansaitsemani rahat käytän. Jos haluan ostaa koko maailman tai jos haluan säästää ihan kaiken, miehellä ei ole siihen mitään sanomista. Mun rahat, mun valintani - ja toisinpäin.


Samaa mieltä. Yhteinen omaisuus ja sen tärkeyden korostaminen on kommunistista ajattelua. Sirppi- ja vasara-ajattelu on ohi IMO tässäkikin topicissa. Kyllä parisuhde perustuu ihan jollekin muulle kuin yhteiselle omaisuudelle. Typerää sanoa, että yhteinen omaisuus olisi yhtä kuin enemmän toisesta välittämistä ja enemmän sitoutumista. Mutta mielipiteet on mielipiteitä eikä niistä kannata kiistellä, en väitä olevani oikeassa koska ei ole oikeaa mielipidettä tässä asiassa :piis:

Itse kyllä ymmärrän yhteisen omaisuuden myös toki, esim. omilla vanhemmilla se toimii ok, mutta kyllä siitä pieniä ongelmiakin on heilläkin ollut koska toinen on persoonana dominoivampi kuten todella usein on tilanne...

Parisuhteessa elävien ihmisten ei tarvitse elää symbioosissa joka asiassa. Kannattaa muidenkin harkita kokeilla tällaista elämää. Kyllä mua vituttaisi jos pitäisi kaverini tapaan kysellä että voinko laittaa 1000 € uuteen tietokoneen keskusyksikköön kun tuo päivitys on vain itselle että pelit pyörii ;) Tai vastaavasti ärsyttäisi jos osittain mun rahoista menisi jotkut marimekon verhot tms "naisten hifijutut". Monessa tilanteessa on paljon stressittömämpää olla omat rahat. Ei ne kamat ole kuitenkaan yhtään sen enempää toisen käyttötavaroina, molemmat niitä saa käyttää halutessaan jos suhde toimii. Ei se asuntokaan ole oma ennen kuin on lainat maksettu. Itselläni onneksi on jo suuri osa omasta 60 % asunnon osuuden lainastani maksettu eli tilanne on ihan hyvä sen suhteen vaikka tutkijan palkka onkin paska. Mulla on meistä parempi taloudellinen tilanne ollut tähän asti, mutta kyllä minä autan pahan päivän tullen ja toinen osapuoli tämän tietää eli ihan suht stressittömästi voi elää talouden suhteen molemmat...


Ja loppuun matemaattinen hieman aiheeseen liittyvä kevennys:

"jos jakaa ei pidä kertoa..."
 
17.3. 06:01 Pankit joutuvat siirtämään kasvaneita kustannuksiaan asiakkailleen, jos subprime-kriisin aiheuttamat epäluulot eivät hellitä. Lainojen korkomarginaalit voivat nousta piankin.

Subprime-luottokriisin vaikutukset uhkaavat näkyä kohta myös tavallisille lainanhakijoille. Pankit joutuvat nyt maksamaan omasta rahoituksestaan enemmän kuin vastaavasti luottoluokitellut yritykset.

– Se, että pankkien varainhankinnan kustannukset ovat kasvaneet, pitää ilman muuta paikkansa, sanoo Sampo Pankin luotonannosta vastaava johtaja Aki Palo.

Kuten kaupan alalla on totuttu näkemään, tukkuhintojen nousu tapaa siirtyä asiakkaille.

OP-Keskuksen talousjohtaja Harri Luhtala uskoo, että jos pankkien varainhankintakustannukset jäävät pitemmäksi aikaa korkealle, nousee paineita korottaa asiakkailta perittäviä lainojen korkomarginaaleja.

Luhtala ottaa subprime-kriisin vaikutukset pankkien korkomarginaaleihin esiin OP-ryhmän Chydenius-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

Luhtala huomauttaa, että markkinoiden epäluottamus on voinut pahimmillaan tyrehdyttää joidenkin pankkien varainhankinnan kokonaan.

Suomalaisille pankeille näin ei ole käynyt, mutta yleinen riskitietoisuuden korostuminen näkyy myös suomalaisten pankkien rahastaan maksamassa hinnassa.

Sampo Pankin Palon mukaan paineet alkavat jo nyt näkyä hinnoissa.

– Meidän näkemyksemme mukaan nousu on jo alkanut, Palo sanoo.

Tähän asti pankit ovat todenneet kilpailutilanteen estävän korkomarginaalien korottamisen, vaikka niiden oman rahoituksen kallistuminen on jo ollut pitkään havaittavissa.

Nyt Palo sanoo, että "raaka-ainekustannus tulee vähitellen kaikilla läpi" ja pankit joutuvat huomioimaan sen edelleenhinnoittelussaan.

Lainanmaksajien apuun voisi tulla Euroopan keskuspankki (EKP), joka ohjauskorkoaan alentamalla voi vaikuttaa viitekorkoihin ja sitä kautta kansalaisten asuntolainakustannuksiin. EKP:lta odotetaankin paria koronalennusta tänä vuonna, luultavimmin ensimmäisen kerran kesän aikana.

EKP:n koronlaskuintoa hillitsee kuitenkin sen tärkeä tehtävä inflaation valvojana. EKP onkin viestittänyt ottavansa tämän tehtävän vakavasti, mikä on tähän saakka tehnyt siitä korkoliikkeissään varovaisemman kuin sen yhdysvaltalaisesta vastineesta Fedistä.

Korkomarginaalien kasvun ohella pankkien varainhankinnan kustannusten nousu on näkynyt talletusten suosion kasvamisena. Pankit saavat rahaa halvemmalla asiakkailtaan kuin tukkumarkkinoilta, ja esimerkiksi islantilaispankit ovat aggressiivisesti lähteneet kilpaileman asiakkaiden säästöistä.


Talletusten suosion kasvamiseen on vaikuttanut myös asiakkaiden halu siirtää rahojaan epävarmoista sijoituksista suojaan pankkitileille.

http://www.taloussanomat.fi/omatalo...aa+jo+lainojen+korkomarginaaleja/20087690/322

Liikanen ainaskii sanoo, että koronlaskuja ei tule:

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ei anna toiveita korkojen laskusta. Pankin viesti on hintakuri ja inflaation torjunta.

Pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan merkit hintojen nousupaineista ovat selvät, joten inflaation rajoittaminen tavoiteltuun kahden prosentin tasoon antaa riittävästi haastetta.


Euroopassa valittu rahapolitiikka tuntuukin jääneen niin vahvasti asemiin inflaation torjuntaa vastaan, että koronlaskuja tuskin kannattaa odottaa.

– Hintavakaus on keskipitkällä aikavälillä kestävän työllisyyden ja talouden kasvun edellytys. Ilman sitä ei voida pitää yllä kestävää kasvua, Liikanen sanoo.

Hintojen pitäminen kurissa on myös yrittäjyyden ja yrittämisen kannalta se tärkein tavoite. Taloudellisesta toimintaympäristöstä halutaan luoda vakaa.

EKP:n painottamaa hintakuria keskipitkällä aikavälillä kurittavat muun muassa tänä vuonna entisestään vahvistunut öljyn hinta sekä hintapiikki ruokatuotteissa. Myös Yhdysvaltain subprime-kriisin laineet ovat lyöneet rahoitusmarkkinat sekaisin.

Monet viimeaikaisten inflaatiopaineiden syistä ovatkin tulleet oman markkina-alueemme ulkopuolelta.

Palkankorotukset vaaraksi työllisyydelle

Yksi inflaatiopaineita nostava seikka on täysin kotikutoinen. Uusimmissa kotimaisissa palkkaratkaisuissa muhii riski siitä, että palkkojen nousu ohittaa tuottavuuden nousun entistäkin rajummin.

Jos maailmantalouden kasvu hidastuu ja kustannukset samaan aikaan nousevat, vaikutukset näkyvät Liikasen mukaan ennen pitkää työllisyydessä.

– Viime vuonna tehdyt palkankorotukset ovat korkeita edellisiin verrattuna. Aiemmin korotukset pysyivät maltillisina vahvaan tuottavuuskasvuumme nähden, mikä takasi kilpailukykymme. Tässä suhteessa korotukset heikentävät nyt sitä.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10675

Hintavakauden ylläpito on omasta mielestäni oikea valinta. Minkä takia kaikkien pitäisi kärsiä siitä, että jotkut ovat lähteneet spekuloimaan velkarahalla?

Dollarin halpeneminen toki mutkistaa tilannetta ja jenkkien vienti onkin alkanut piristyä.
 
Samaa mieltä. Yhteinen omaisuus ja sen tärkeyden korostaminen on kommunistista ajattelua. Sirppi- ja vasara-ajattelu on ohi IMO tässäkikin topicissa. Kyllä parisuhde perustuu ihan jollekin muulle kuin yhteiselle omaisuudelle. Typerää sanoa, että yhteinen omaisuus olisi yhtä kuin enemmän toisesta välittämistä ja enemmän sitoutumista. Mutta mielipiteet on mielipiteitä eikä niistä kannata kiistellä, en väitä olevani oikeassa koska ei ole oikeaa mielipidettä tässä asiassa :piis:

"
Tämä on kyllä uskomattomin väite vähään aikaa, yhteinen omaisuus kommunismia. Eli jokainen aviopari/avopari, joka omistaa yhdessä omaisuutta on kommunisti.

Ovatko esim. osakkeen omistajat jotka omistavat yhdessä tehtaita, kiinteistöjä ym. osakkeidensa kautta, suuria kommunisteja. Ja sehän vasta kommunismia on, kun jättää lapsilleen perinnöksi omaisuutta, jonka he omistavat yhdessä (perikunta).

Jotain rajaa sentään, onko joku muu nähnyt sirppi- ja vasara-ajattelua tässäkikin topicissa? Noilla sinun periaatteilla maailmassa on paljon kommunismia.

Mutta sanoihan Steve Ballmer, että Linux ja "vapaa koodi" on kommunismia, mutta häntä taisi kuitenkin enempi pelottaa vapaa kilpailu.
 
Heh. Et ymmärtänyt huumoria tuossa ;) Mutta kyllähän kommunismi perustuu juuri yhteisomistukseen. Se mihin raja yhteisomistuksessa vedetään on sit taas veteen piirretty viiva enkä ole yhteiskuntafilosofi eli en siitä aio kiistellä. Enkä halua toisaalta tyrmätä kommunististakaan ajattelua (mitä kaikkea se sisältääkin), hyviä piirteitä on siinäkin vaikka nyt en todellakaan aatteen kannattaja ole. Mutta kuten sanoin, lauseeni oli tarkoituksella hieman humoristisestikin provosoiva koska osa koki olevansa niin 100 % oikeassa ajattelussaan, että eivät ymmärrä ollenkaan ihmisiä jotka ajattelee toisin tässä asiassa (assis)...


Tämä on kyllä uskomattomin väite vähään aikaa, yhteinen omaisuus kommunismia. Eli jokainen aviopari/avopari, joka omistaa yhdessä omaisuutta on kommunisti.

Ovatko esim. osakkeen omistajat jotka omistavat yhdessä tehtaita, kiinteistöjä ym. osakkeidensa kautta, suuria kommunisteja. Ja sehän vasta kommunismia on, kun jättää lapsilleen perinnöksi omaisuutta, jonka he omistavat yhdessä (perikunta).

Jotain rajaa sentään, onko joku muu nähnyt sirppi- ja vasara-ajattelua tässäkikin topicissa? Noilla sinun periaatteilla maailmassa on paljon kommunismia.

Mutta sanoihan Steve Ballmer, että Linux ja "vapaa koodi" on kommunismia, mutta häntä taisi kuitenkin enempi pelottaa vapaa kilpailu.
 
Tuli ostettua pieni kaksio (-69) 43m2 ja maksettua 69k€. Lainaa tulee otettua sellanen 52k€. Aattelin alkaa lyhenteleen velkaa vasta opiskelujen jälkeen kun vakityöpaikka on saatu. Toivottavasti tuli tehtyä viisaasti.
 
Tämä on kyllä uskomattomin väite vähään aikaa, yhteinen omaisuus kommunismia.

Ovatko esim. osakkeen omistajat jotka omistavat yhdessä tehtaita, kiinteistöjä ym. osakkeidensa kautta, suuria kommunisteja. Ja sehän vasta kommunismia on, kun jättää lapsilleen perinnöksi omaisuutta, jonka he omistavat yhdessä (perikunta).

Noilla sinun periaatteilla maailmassa on paljon kommunismia.

Mutta sanoihan Steve Ballmer, että Linux ja "vapaa koodi" on kommunismia, mutta häntä taisi kuitenkin enempi pelottaa vapaa kilpailu.

Kommunismiin liittyy yhteisomistus ja tässä yhteydessä perhe on kommuuni, yhteisö, jolla on yhteinen omaisuus (ainakin käytännössä, vaikka paperilla molemmilla aviopuolisoilla onkin usein myös omaa omaisuutta). Omaisuuden käytöstä päätetään kollektiivisesti. Ei tämä nyt järin oikeistolaista ajatteluakaan ole, eikös oikeisto korosta yksilön oikeutta päättää omasta oikeudestaan?

Tällä perusteella myös suomalainen perinnön lakiosa on täysin vasemmistolaista perua, koska lapset perivät aina puolet vanhempiensa omaisuudesta, sama mitä vanhemmat ovat asiasta mieltä. Siinä olet oikeassa, että maailmassa on paljon kommunistisen ajattelun piirteitä, Suomi melkein mallimaana korkeine tuloveroineen ja tulonjakoineen. Mitäpä se muuta meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on kuin sosialistista meininkiä?

Linuxin vapaa koodi on täysin kapitalismin vastaista ajattelua, onhan se nyt aivan kauheaa että joku jakelee jotain tuollaista ilmaiseksi. Iik, vaarantaa kilpailun pilaamalla sen täysin - kuka hullu maksaa itsensä kipeäksi koodista kun vastaava on tarjolla ilmaiseksikin! Toisaalta, vapaita markkinoita ei ole, vaan markkinoita säädellään miljoonilla eri tavoilla ja laeilla. Että se siitä kapitalismin toimivuudesta. :rolleyes:
 
Laitetaan nyt tänne, kun asuntovelastahan tässä pääasiallisesti on kyse:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/taustat/id81410.html
Velattomia suomalaisia enää harvassa
Julkaistu 01.02.2008, klo 13.04 (päivitetty 01.02.2008, klo 18.03)

Suomalaiset ovat yhä velkaisempia. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo ohittanut lamaa edeltävän tason. Asiantuntijoiden mukaan velkaantumisesta onkin tullut arkipäiväistä.
Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosentilla Suomen kotitalouksista on velkaa. Asuntovelkaa on vajaalla kolmannneksella ja muuta velkaa lähes joka toisella kotitaloudella.

Vuonna 2005 velkaa oli keskimäärin kertynyt reilut 47 000 euroa velallista kotitaloutta kohden. Velkojen rahamäärä kasvoi vuosina 2002 - 2005 keskimäärin 11 prosenttia vuodessa.

Suomalaiset jo velkaisempia kuin ennen lamaa

Kotitalouksien velkaantumisaste eli luottojen suhde käytettävässä olevaan tuloon on noussut yli sataan prosenttiin, mikä on suurempi kuin ennen lamaa.

Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala sanoo, että vaikka ihmisten velkaisuus on lisääntynyt runsaasti, velan rasittavuus ei sen sijaan ole kasvanut, sillä korot ovat aika alhaalla ja lainojen pituus on kasvanut. Kotitalouksilta jää siis rahaa myös velkamaksujen jälkeen.

Herrala korostaa, että kansainvälisesti verrattuna suomalaiset eivät ole huolestuttavan velkaisia. Esimerkiksi tanskalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on lähes 300 prosenttia.

Herralan mukaan velkaantuminen on nykyään osa yhteiskuntaa. Velkaantuminen on hänestä periaatteessa positiivinen asia, kunhan muistaa, että velkaantumiseen liittyy riskejä.

Velkaantumisen kasvu selittyy Herralan mukaan pitkälti asuntovelkojen kasvulla. Pankit tarjoavat pidempiä lainoja, jolloin lyhennyksen määrä on pienempi. Monet nuoret asunnonostajat ovatkin tarttuneet mahdollisuuteen.

luottokortti
Kuva: YLE

Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Leena Veikkolan mielestä velkaantuminen on yleistynyt, sillä luottoja saa nykyään helposti. Lisäksi kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut vahva. Veikkolan mukaan yhteiskunta on muuttunut velkayhteiskunnaksi, jossa ei enää säästetä rahoja etukäteen, vaan pohditaan maksamista jälkikäteen.

- Isot asuntolainat ovat hyvä esimerkki. Toki ihmisten pitää luottaa talouteensa, mutta jos nuoripari ottaa 300 000 - 400 000 euron lainan kokonaan lainana, toivoa sopii, että he onnistuvat. Mutta jos tulee pienikin ongelma, tulee vaikeuksia, Veikkola pohtii.

Veikkolan mielestä myös ihmisten vaatimukset ovat nousseet. Enää ei tyydytä ihan pieneen alivuokralaisasuntoon, vaan pitää olla saman tien kunnon koti. Veikkola toivookin lainanottajilta harkintaa ja etukäteisajattelua.

Etukäteisestä jälkikäteiseen

Suhtautuminen velkaan on muuttunut kymmenessä vuodessa. Ennen säästettiin ja sitten vasta ostettiin, nyt ostetaan ja sitten vasta pohditaan maksamista.

Veikkolan mukaan velkaantumisesta on tullut luonnollinen osa normaalia elämää, jota ilman ei pärjää, eikä voi ostella esimerkiksi kodinkoneita.

Herrala huomauttaa, että luottokorttien käyttö on kasvanut ja kulutustavaroita ostetaan yhä enemmän luotolla. Herralan mukaan velan ottaminen onkin arkipäiväistynyt. Kun ostetaan, isompi tavara, mietitään helposti, ostetaanko tavara lainalla.

Myös Kuluttajaviraston erikoissuunnittelija Sanna Helesuo sanoo velan ottamisen olevan arkipäivää. Hän huomauttaa, että kymmenen vuotta sitten muistettiin vielä laman seuraukset. Nyt kun talous on ollut pitkään kasvussa, luottamus talouteen on kasvanut ja luottamus omaan velanmaksukykyyn on kasvanut.

Velkaantumista edesauttaa Helesuon mielestä myös se, että velan saaminen on helpottunut ja että joka paikassa tarjotaan luottoa.
 
Jos pelkästään tota Siviksen postaamaa uutista miettii, niin mieleen tulee, että koska rysähtää?

Ei tuo 47.000 euroa keskimäärin tunnu miltään, mutta tuohan tarkoittaa sitä, että jollakin lainaa on vallan helvetisti, koska monella sitä on myös erittäin vähän. Ja tänäpäivänä kun ei tunnu 47.000 eurolla yksiötä kummempaa kämppää saavan ja joltain alueilta ei saa sitäkään.
 
Minkäslaisia marginaalikorkoja teille on viime aikoina tarjottu asuntolainoihin? Kaverille oli lupailtu jotain 0,25, onko se vähän vai paljon? Kuulostaa ainakin aika pieneltä, kun itsellä on huomattavasti korkeampi marginaali, kun tuli kolme vuotta sitten otettua laina korkeampien marginaalien aikaan. Kuinka alas pitäisi marginaali saada tingattua omaan pankkiin soittamalla?

Entäs sitten euribor vs. prime, kumpi on nyt järkevämpi? Ainakin tällä hetkellä Prime on aika paljon halvempi, kannattaisiko vaihtaa siihen?
 
Minkäslaisia marginaalikorkoja teille on viime aikoina tarjottu asuntolainoihin? Kaverille oli lupailtu jotain 0,25, onko se vähän vai paljon? Kuulostaa ainakin aika pieneltä, kun itsellä on huomattavasti korkeampi marginaali, kun tuli kolme vuotta sitten otettua laina korkeampien marginaalien aikaan. Kuinka alas pitäisi marginaali saada tingattua omaan pankkiin soittamalla?

Entäs sitten euribor vs. prime, kumpi on nyt järkevämpi? Ainakin tällä hetkellä Prime on aika paljon halvempi, kannattaisiko vaihtaa siihen?


0,3 marginaali alkaa olla aika hyvä. Yleensä tarjoukset liikkuu 0,3 - 0,5 välillä.

Prime korko on yksittäisen pankin oma viitekorko, jota he muuttavat halutessaan. En usko että minkään pankin Prime on tällä hetkellä kovin paljon halvempi kuin esim. 1kk Euribor. Ajat muuttuu ja korot myös, vaikeata sanoa oikeaa ratkaisua. Korkojen noustessa alkaa pitkällä tähtäimellä olla melko sama mihin korkoon laina on sidottu, sillä melko käsikädessä ne nousevat laskevat.
 
Prime korko on yksittäisen pankin oma viitekorko, jota he muuttavat halutessaan. En usko että minkään pankin Prime on tällä hetkellä kovin paljon halvempi kuin esim. 1kk Euribor. Ajat muuttuu ja korot myös, vaikeata sanoa oikeaa ratkaisua. Korkojen noustessa alkaa pitkällä tähtäimellä olla melko sama mihin korkoon laina on sidottu, sillä melko käsikädessä ne nousevat laskevat.

Eikös täälläkin ollut juttua siitä, että 1kk euribor olisi periaatteessa ptikässä juoksussa halvin?
 
Back
Ylös Bottom