Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥

Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.


osku sanoi:
Tänään kauppalehdellä oli että rautamalmin hinta nousee ens vuonna,osaako kukaan heittää arvioo että koska se alkaa haitata wärtsilää?
Click to expand...

En osaa heittää arviota, mutta näin valistamistarkoituksessa kehotan tekemään seuraavaa :)

- Hae Wärtsilän vuosikertomus, ja arvioi tilinpäätöstietojen perusteella miten merkittävä raaka-aine rautamalmi on yhtiön tuloksentekokyvylle. Tuloslaskelmasta ja sen liitetiedoista voi laskea vaikkapa prosenttiosuuden kuinka paljon rautamalmi on liiketoiminnan kustannuksista. Tästä ei välttämättä ole mitään hyötyä, mutta mielestäni sillä saa ensi käden käsityksen miten raaka-aineen hintakehitys vaikuttaa osakekurssiin. Tuloslaskelmasta on helppo nähdä ja lukujen valossa muodostaa käsitys mistä yrityksen tulos syntyy.

- Lue mitä Wärtsilän johto on viime aikoina sanonut markkinoiden kehityksestä, raaka-aineista, strategioista, asiakkaista jne. Tämä on kaikista tärkeintä, sillä vaikka hinta saattaisi nousta rajustikin, niin firma ei pysy staattisena sen takia että sillä on johtajat joiden vastuulla on muotoilla ja toteuttaa strategia niin että osakkeenomistajat saavat parhaan hyödyn omistuksestaan. Eihän Venäjän armeijan vahvistuminenkaan ole lineaarisessa yhteydessä Suomen itsenäisyyden säilymiseen, koska Suomella on turvallisuuspolitiikka jonka tehtävänä on taata rauhan ja itsenäisyyden säilyminen.

- Etsi tietoa raaka-ainemarkkinoista. Erään yksinkertaisen mallin mukaan toimittajien hintaneuvotteluvoima vaikuttaa firman tuloksentekokykyyn valituilla markkinoilla.

Tällä menettelyllä et kylläkään voi kovin sofistikoitua arviota tehdä, jos ollenkaan, mutta mielestäni itse ajatteleminen ja tutkiminen on hyödyllisempää kuin taksikuskineuvojen kyseleminen.

Eli olennaista on ajatteleminen. Täältä kysymällä saa ehkä muutaman vastauksen tuohon, mutta arvioita on olemassa yhtä paljon kuin on arvioijia. Se mikä sinulle merkitsee on Wärtsilän osakekurssin kehitys, johon vaikuttaa eniten ammatikseen sijoituspäätöksiä ja analyysejä tekevien mielipiteet firman tuloksentekokyvystä pitkällä aikavälillä. Nämä tyypit tekevät tuon edelläkuvatun hieman laajennetussa muodossa, mutta perusprinsiippi on sama. Toki neuvoista on hyötyä, mutta monen käden kautta kulkenut tieto on vääristynyt matkalla, koska sillä on ollut useita tulkitsijoita. Kannattaa myös muistaa, että taloustoimittajat eivät ole mitään huippuammattilaisia analyysien tekemisessä.

Eikös se Saariokin ole sanonut jotain sellaista että menestykekäs sijoittaminen ja kotisalkun hoitaminen vaatii kovaa työtä. Osakesijoittamisessa se voittaa jolla on eniten tietoa ja joka osaa soveltaa tätä tietoa parhaiten.
 
Raejuusto sanoi:
- Hae Wärtsilän vuosikertomus, ja arvioi tilinpäätöstietojen perusteella miten merkittävä raaka-aine rautamalmi on yhtiön tuloksentekokyvylle. Tuloslaskelmasta ja sen liitetiedoista voi laskea vaikkapa prosenttiosuuden kuinka paljon rautamalmi on liiketoiminnan kustannuksista.
Click to expand...

Teen ton ja koitan vetää siitä jotain johtopäätöksiä.
 
lIhaa sanoi:
Onko tästä saatavilla jotain tutkimustietoa? :AKV:
Click to expand...


Osakesijoittamisessa pärjää tiedon määrän/soveltamisen ohella yhtä hyvin psykologialla ja olemalla psykopaatti :D

Psykologit hyötyvät markkinoiden tiloista ja häiriöista sekä sijoittajien sopuliliikkeistä. Psykopaatti taas pärjää, koska ei käytä mitään tunteita sijoittamisessa vaan ainoastaa raakaa dataa.
 
lIhaa sanoi:
Onko tästä saatavilla jotain tutkimustietoa? :AKV:
Click to expand...

Hitto, täällä ei saa sanoa mitään ilman että joutuu perustelemaan väitteensä :D Joo, olisi pitänyt ottaa huomioon behavioristinen näkökulma. Sijoituspäätöksiä tekevät ihmiset, joilla ei tietenkään ole täydellistä tietoa saatavilla. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että suurin osa markkinoiden kaupankäynnistä tehdään institutionaalisten sijoittajien toimesta, jotka muodostavat käsityksensä yritysten arvostuksista ammattimaisesti (eli nähden vitusti vaivaa), voi väittää että parhaiten pärjää se joka hankkii eniten tietoa ja soveltaa sitä parhaiten. Rationaalisuusoletus on hyvä approksimaatio, koska jokainen sijoittaja pyrkii maksimoimaan rationaalisuutensa.

Tottakai on ymmärrettävä mitä "voittaminen" tarkoittaa tässä yhteydessä. Kuka tahansa joka sijoittaa suoraan indeksiin on voittaja pitkällä aikavälillä. Hieman lyhyemmällä aikavälillä kannattaa olla vähemmistön puolella -- elikkä jos haluaa voittaa ostamalla wärtsilän osaketta, se kannattaa tehdä ennenkuin yrityksen todellinen arvo näkyy osakkeen hinnassa.
 
Fabio sanoi:
Osakesijoittamisessa pärjää tiedon määrän/soveltamisen ohella yhtä hyvin psykologialla ja olemalla psykopaatti :D
Click to expand...

Tästä sentään on jotain tutkimustietoa. Toisaalta, en tiedä miten yleistettävissä nuo tulokset ovat.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...ve&db=PubMed&list_uids=15943668&dopt=Abstract

http://www.gsb.stanford.edu/news/research/finance_shiv_invesmtdecisions.shtml

STANFORD GRADUATE SCHOOL OF BUSINESS — Emotions can get in the way of making prudent financial decisions. Thus concludes a recent study by a Stanford marketing professor that found that people with certain kinds of brain injuries earned more money investing than a comparison group.

The study, published in June in Psychological Science, was conducted by a team of researchers from Stanford University, Carnegie Mellon University, and the University of Iowa, and analyzed the investment decisions made by people who were unable to feel emotions due to brain lesions. The subjects’ IQs were normal, and the parts of their brains responsible for logic and cognitive reasoning were unaffected.
 
Raejuusto sanoi:
Eli olennaista on ajatteleminen. Täältä kysymällä saa ehkä muutaman vastauksen tuohon, mutta arvioita on olemassa yhtä paljon kuin on arvioijia. Se mikä sinulle merkitsee on Wärtsilän osakekurssin kehitys, johon vaikuttaa eniten ammatikseen sijoituspäätöksiä ja analyysejä tekevien mielipiteet firman tuloksentekokyvystä pitkällä aikavälillä. Nämä tyypit tekevät tuon edelläkuvatun hieman laajennetussa muodossa, mutta perusprinsiippi on sama. Toki neuvoista on hyötyä, mutta monen käden kautta kulkenut tieto on vääristynyt matkalla, koska sillä on ollut useita tulkitsijoita. Kannattaa myös muistaa, että taloustoimittajat eivät ole mitään huippuammattilaisia analyysien tekemisessä.

Eikös se Saariokin ole sanonut jotain sellaista että menestykekäs sijoittaminen ja kotisalkun hoitaminen vaatii kovaa työtä. Osakesijoittamisessa se voittaa jolla on eniten tietoa ja joka osaa soveltaa tätä tietoa parhaiten.
Click to expand...

Osakekurssi kehittyy senmukaan miten osingonjako (ja tietty tulos) kehittyvät. Eli onko tuloksella mahdollisuuksia nousuun, mikä on osingonjakopolitiikka. Ja jos kerran tarkoitus on rakentaa ns. pitkää salkkua, on siinä mielestäni oleellisen tärkeää olla hyviä osinkoja maksavia vakaita yrityksiä. Tällaisilla on pitkällä aikavälillä nousupotentiaalia ja laskuissa näitä voi ostaa halvalla lisää.

Mielestäni siis tollasta perussalkkua ei tartte päivittäin seurailla ja jatkuvia päivityksiä tehdä. Tekee alkutyöt huolella, eli valitsee yritykset rauhassa ja seuraa niitä sitten kevyesti viikottain ja tarkemmin aina kun osarit julkaistaan. Jos itse yrityksellä alkaa jostain syystä menemään heikosti, voi harkita sen vaihtoa johokin toiseen jne jne.

Sitten kun se perussalkku on rakennettu, voi sinne mausteeksi ottaa ns. pelipapareita ja suuren riskin osakkeita. Mutta nuo ei kannata olla kovin isolla prosentilla koko salkun arvosta. Jos vaikka salkun arvosta 5% on kovan riskin osakkeissa, ei näillä voi luonnollisesti tehdä kuin maksimissaan 5% tappion, mutta parhaimmillaan isohkojakin voittoja.

Tällaisia ajatuksia herätti minulla.
 
Agony sanoi:
Tästä sentään on jotain tutkimustietoa. Toisaalta, en tiedä miten yleistettävissä nuo tulokset ovat.
Click to expand...

Osakemarkkinoilla on perussääntö, että älä rakastu osakkeeseen. Tuolloin tunteet puskee päälle eikä nähdä enää metsää puilta. Malliesimerkiksi tähän kelpaisi Benefonin osake. Yhtiö on ollut käytännössä konkurssipesä viimeiset 5 vuotta, mutta silti jotkut edelleen odottavat ihmettä kädet ristissä. Sitä odotellessa ollaan sitten hukattu 95% sijoituksesta, kun ei ole uskottu faktoja.
 
Fabio sanoi:
Osakemarkkinoilla on perussääntö, että älä rakastu osakkeeseen. Tuolloin tunteet puskee päälle eikä nähdä enää metsää puilta. Malliesimerkiksi tähän kelpaisi Benefonin osake. Yhtiö on ollut käytännössä konkurssipesä viimeiset 5 vuotta, mutta silti jotkut edelleen odottavat ihmettä kädet ristissä. Sitä odotellessa ollaan sitten hukattu 95% sijoituksesta, kun ei ole uskottu faktoja.
Click to expand...

Jeps. Yleisesti ottaen niin kutsuttu "disposition effect" (Shefrin ja Statman, 1985).
 
Misukka sanoi:
No tällä hetkellä sampolla on hirveen hyviä rahastojuttuja, samoin fimillä. Ja oikeesti ku näitäkin juttuja kantsii ns. kilpailuttaa ja kysellä useemmasta paikasta minkälaisia vaihtoehtoja niillä on tarjottavana. Mä oon itse finanssialan markkinointiyrityksessä ja meillä on sampon, fimin ja mandatumin tuotteita laaja skaala tarjottavana. Tuuppa kuule ihan sijoitusneuvontaan ;)
Click to expand...
Hirveen hyviä rahastojuttuja. Onko ne hirveen hyviä sekä palveluntarjoajalle että asiakkaalle?
 
Onkos Pakkiksen sijoittajilla ollut hyvä vuosi?

http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=105&news_id=200624516


Täydellinen talous houkuttelee sijoittajia

31.12. 12:38 Talouskasvun lievä hidastuminen on edelleen osakesijoittajan toivelistalla päällimmäisenä. Jos toive toteutuu ja keskuspankit ryhtyvät odotusten mukaan keventämään korkojaan, voivat sijoittajat odottaa taas uutta kelpo sijoitusvuotta.

Jos sijoittajien odotukset talouskasvun niin sanotusta pehmeästä laskusta toteutuvat ensi vuonna, on varsinkin osakesijoittajille odotettavissa lisää mieluisaa kurssinousua.

Toivetaloudessa kasvu varsinkin Yhdysvalloissa hidastuu juuri sen verran, että keskuspankki Fed uskoo inflaatiopaineiden hellittäneen ja ryhtyy vähitellen keventämään korkojaan. Pian Euroopan keskuspankki EKP seuraisi samasta syystä esimerkkiä.

Toiveiden toteutuminen edellyttää kuitenkin, että talouskasvu vain hidastuu, eikä kasvu saa siis lakata kokonaan saati taittua laskuksi. Silloin esimerkiksi pörssiyhtiöiden tuloskehitys uhkaisi lopahtaa odotuksia heikommaksi ja näin aiheuttaa epämieluisaa painetta kurssikehitykseen.

Osake- ja korkomarkkinat hinnoittelevat parhaillaan liki täydellistä talouskehitystä, jossa yhdistyvät lievästä hidastumisestaan huolimatta vahva talouskasvu ja kyseisestä kasvusta huolimatta hillittynä pysyvä inflaatio.

Tämän ihanneyhdistelmän kaikki ainekset hyödyttävät sijoittajia – ainakin osakesijoittajia – sillä vahva talouskasvu pitää pörssiyhtiöiden tulokset vankkoina ja matala inflaatio pitää korot alhaalla tai jopa laskussa.

Matalan inflaation kasvu ei ole niin omituinen yhdistelmä kuin pelkästään muutaman viime vuosikymmenen perusteella luulisi, sillä juuri tällaisesta kehityksestä markkinataloudessa on pohjimmiltaan kyse.

Teollistumisen alkuaikoina talouskasvu oli nopeaa mutta varsinkin teollisuustuotteiden hinnat olivat kovan kilpailun ja tuottavuuden kohenemisen ansiosta alituisessa laskussa.

Markkinanäkymät ovat nyt niin hyvät ja levolliset, että oikeastaan ne näyttävät jo liian hyviltä ollakseen totta – ainakin näkymät ovat liian hyvät ollakseen varmat.

Kaikki markkinoiden keskeiset riskimittarit ovat historiallisen matalissa lukemissa, eli markkinat eivät ainakaan perinteisten riskimittareiden perusteella näytä hinnoittelevan minkäänlaisia vastoinkäymisiä.

Matala riskitaso ja lupaavat näkymät ovat houkutelleet etenkin osakkeisiin mutta myös kiinteistöihin ja raaka-ainepörsseihin valtavasti uutta pääomaa.

Juuri tällaisissa oloissa sijoittajilla on perinteisesti ollut tapana aliarvioida markkinoiden riskejä ja yliarvioida tuottonäkymiä. Ja juuri tällaisissa oloissa markkinat ovat herkimmillään reagoimaan rajusti tunnelman äkilliseen heikkenemiseen, niin kuin viimeksi kävi viime keväänä.
 
Ihan hyvä startti on minulla ollut. Hankitaan tässä lisää osakkeita ja rahatoja pikkuhiljaa. Tuleepa sitten se ajellinenkin hajautus ihan luonnostaan.
 
Syksyllä alkaa ilmeisesti säästäminen.

Ilmeisesti säästövakuutus(?) pitäisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Valtio on määrännyt tietyn prosentin ja siihen tulee päälle yrityksen tuloksesta riippuva lisä.

Ilman riskiä mennään.

Määräaikaistalletukset ovat siinä mielessä huonoja, että ne eivät käy jatkuvaan säästämiseen. Vaikka minimitalletus olisikin ~1000€, niin kuka nyt kerran kuussa jaksaa pankissa ravata.

Jos ei muuta keksi niin mennää nykyisellä eli pankin jatkuvasäästöinen tili, jossa korko prime - 0,75.
 
modified sanoi:
Syksyllä alkaa ilmeisesti säästäminen.

Ilmeisesti säästövakuutus(?) pitäisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Valtio on määrännyt tietyn prosentin ja siihen tulee päälle yrityksen tuloksesta riippuva lisä.

Ilman riskiä mennään.

Määräaikaistalletukset ovat siinä mielessä huonoja, että ne eivät käy jatkuvaan säästämiseen. Vaikka minimitalletus olisikin ~1000€, niin kuka nyt kerran kuussa jaksaa pankissa ravata.

Jos ei muuta keksi niin mennää nykyisellä eli pankin jatkuvasäästöinen tili, jossa korko prime - 0,75.
Click to expand...

Millaset kulut tossa säästövakuutuksessa ovat? Yleensä tulevan pirun kalliiksi ja tuotot jää sitäkautta pieniksi, paitsi tietysti tuotetta myyvälle yhtiölle. ;)

Ja eikös noita määräaikaistalletuksia pysty myös tekemään verkkopankin kautta? Yksi vaihtoehto voisi olla lyhyen koron rahasto, esim. Seligsonilla on sellainen ja se on erittäin halpakuluinen. Voi laittaa ihan minkä summan tahansa milloin tahansa sinne.
 
Timba79 sanoi:
Millaset kulut tossa säästövakuutuksessa ovat? Yleensä tulevan pirun kalliiksi ja tuotot jää sitäkautta pieniksi, paitsi tietysti tuotetta myyvälle yhtiölle. ;)

Ja eikös noita määräaikaistalletuksia pysty myös tekemään verkkopankin kautta? Yksi vaihtoehto voisi olla lyhyen koron rahasto, esim. Seligsonilla on sellainen ja se on erittäin halpakuluinen. Voi laittaa ihan minkä summan tahansa milloin tahansa sinne.
Click to expand...

Joskus kokeilin Aktian lyhyen koron rahastoa ja se hävisi määräaikaistalletukselle. Ei tietty saisi edes verrata jos toinen yrittää voittaa 3kk euriborin ja toinen on 12kk talletus.

Olisi näppärää jos määräaikaistalletuksen pystyisi tekemään verkon kautta.

Säästävakuutuksessa on kai se, että täytyy pitää 3v, ettei tule nostokuluja. Pitäisi selvittää enemmän.
 
modified sanoi:
Onkos Pakkiksen sijoittajilla ollut hyvä vuosi?
Click to expand...
Kotimainen 8 osaketta sisältävä salkkuni tuotti viime vuonna n. 25%. Hävisin jonkin verran OMXH25-indeksille, mutta tuottojen volatiliteetti oli hieman pienempi. Tuoton osalta vuosi oli ihan kohtalainen, mutta indeksi pitäisi onnistua voittamaan jatkossa. :)
 
shape sanoi:
Kotimainen 8 osaketta sisältävä salkkuni tuotti viime vuonna n. 25%. Hävisin jonkin verran OMXH25-indeksille, mutta tuottojen volatiliteetti oli hieman pienempi. Tuoton osalta vuosi oli ihan kohtalainen, mutta indeksi pitäisi onnistua voittamaan jatkossa. :)
Click to expand...

Valotappa vähän salkun sisältöä, kiinnostaa muutenvain tietää.

Itsellä on seuraavat, painojärjestyksessä:

-TeliaSonera
-Amanda Capital
-Nordea
-Uponor
-Tiimari

Näiden lisäksi sitten toinen samanverran Seligsonin rahastoissa.
 
Mikäli sijoittajalla ei erityisesti ole markkinoita parempaa näkemystä OMXHEXin tiettyjen osakkeiden arvosta, suosittelisin hajauttamaan myös ulkomaisiin osakkeisiin, koska tietyllä tuotto-odotuksella saadaan aikaan matalampi portfolion volatiliteetti, kun otetaan mukaan myös osakkeita ulkomailta. Myös todennäköisyys, että tietyn sijoitushorisontin aikana portfolion arvo tippuu tietyn ennalta asetetun arvon alle on pienempi (first passage).

Henk.koht. pysyisin siten kaukana rahastoista, jotka koostuvat vain kotimaisista osakkeista, tai ottaisin sitten rinnalle useampia ulkomaisista osakkeista koostuvia rahastoja. Pidemmän päälle riski on pienempi. Kotimaiset osakkeet tuntuvat monille tutuilta tai turvallisilta vain siitä syystä, että ne ovat kotimaisia. Tutkittu ja todettu asia rahoituksen käyttäytymistieteissä (home bias). "Tehokkailla" markkinoilla (julkinen informaatio osakehinnoissa) on kuitenkin yhdentekevää minkä osakkeen valitsee, kunhan yritys ei totaalisissa vaikeuksissa ja mikäli analyytikkojen konsensusdataa käytössä, näitä kannattaa toki myös seurailla.
 
Back
Ylös Bottom