Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

[Vinho Tinto]

Itsellä on seuraavat, painojärjestyksessä:

-TeliaSonera
-Amanda Capital
-Nordea
-Uponor
-Tiimari

Näiden lisäksi sitten toinen samanverran Seligsonin rahastoissa.

Noillakin on varmaan tullut muuten ihan mukava tuotto, riippuu tietysti vähän millon ostit. Saako kysyä paljonko prosentteina?

Veikkaan, että ainakin TeliaS, Amanda ja Nordea on vahvoja papereita myös tänä vuonna. Eikö muuten Uponor ala yhtään pelottaa, ylös kun on tultu aikamoisella vaihdilla?

Itsellä paloi näpit omaan näppäryyteen ja tosi aggressiivisiin suoriin osakesijoituksiin sen verran pahasti tossa aikaisemmin syksyllä, että siitä lähtien salkun hajautus on ollut hyvin konservatiivinen (lisäksi sijoitan sen verran suuressa määrin velkarahalla, että ei viitsi ihan hirveästi riskeerata).

Viimeset kuukaudet jako on ollut seuraava:

5 % OMXH - indeksi
5 % suorat osakesijoitukset (käytännössä 1 - 2 osaketta)
15 % rahastojen kautta Intiaan, Kiinaan, Venäjälle ja Brasiliaan
60 % pitkissä yrityslainoissa eri mantereille hajautettuna
15 % keskipitkien korkojen rahastoissa, tarkoitus olis nyt siirtää piakkoin pitkiin korkoihin

Tavoite olis saada koko salkulle 8 % vuosituotto (jolloin omalle pääomalle jää yli 10), ja pari viime kuukautta ovat kyllä menneet kirkaasti parmminkin. Ihan positiivisella mielellä uuteen sijoitusvuoteen mennään!

 

[Timba79]

Mikäli sijoittajalla ei erityisesti ole markkinoita parempaa näkemystä OMXHEXin tiettyjen osakkeiden arvosta, suosittelisin hajauttamaan myös ulkomaisiin osakkeisiin, koska tietyllä tuotto-odotuksella saadaan aikaan matalampi portfolion volatiliteetti, kun otetaan mukaan myös osakkeita ulkomailta. Myös todennäköisyys, että tietyn sijoitushorisontin aikana portfolion arvo tippuu tietyn ennalta asetetun arvon alle on pienempi (first passage).

Henk.koht. pysyisin siten kaukana rahastoista, jotka koostuvat vain kotimaisista osakkeista, tai ottaisin sitten rinnalle useampia ulkomaisista osakkeista koostuvia rahastoja. Pidemmän päälle riski on pienempi. Kotimaiset osakkeet tuntuvat monille tutuilta tai turvallisilta vain siitä syystä, että ne ovat kotimaisia. Tutkittu ja todettu asia rahoituksen käyttäytymistieteissä (home bias). "Tehokkailla" markkinoilla (julkinen informaatio osakehinnoissa) on kuitenkin yhdentekevää minkä osakkeen valitsee, kunhan yritys ei totaalisissa vaikeuksissa ja mikäli analyytikkojen konsensusdataa käytössä, näitä kannattaa toki myös seurailla.

Taloustaito lehdessä oli juttua että Helsingin pörssin osakkeillakin pääsee kohtuu pitkälle kuhan valitsee kansainvälisiä toimijoita kuten Nokia, UPM, TeliaSonera, SanomaWsoy jne jne. Tosin toimialahajautus vähän kärsii Helsingisä kun lääketeollisuus on minimissään ja autoteollisuus puuttuu kokonaan.

Omat hajautukset hoidettu indeksirahastoilla, eli reiluho siivu Eurooppa indeksiä, vähän Venäjää ja Phoebus (joka nyt on aktiivinen rahasto) sisältää 10 kpl ulkomaisia ja 10 kpl kotimaisia osakkeita. Suomi-indeksiäkin löytyy, sitä olen tosin harkinnut vaihtaa suoriin osakesijoituksiin jossakin vaiheessa.

 

[Timba79]

Noillakin on varmaan tullut muuten ihan mukava tuotto, riippuu tietysti vähän millon ostit. Saako kysyä paljonko prosentteina?

Veikkaan, että ainakin TeliaS, Amanda ja Nordea on vahvoja papereita myös tänä vuonna. Eikö muuten Uponor ala yhtään pelottaa, ylös kun on tultu aikamoisella vaihdilla?

Itsellä paloi näpit omaan näppäryyteen ja tosi aggressiivisiin suoriin osakesijoituksiin sen verran pahasti tossa aikaisemmin syksyllä, että siitä lähtien salkun hajautus on ollut hyvin konservatiivinen (lisäksi sijoitan sen verran suuressa määrin velkarahalla, että ei viitsi ihan hirveästi riskeerata).

Viimeset kuukaudet jako on ollut seuraava:

5 % OMXH - indeksi
5 % suorat osakesijoitukset (käytännössä 1 - 2 osaketta)
15 % rahastojen kautta Intiaan, Kiinaan, Venäjälle ja Brasiliaan
60 % pitkissä yrityslainoissa eri mantereille hajautettuna
15 % keskipitkien korkojen rahastoissa, tarkoitus olis nyt siirtää piakkoin pitkiin korkoihin

Tavoite olis saada koko salkulle 8 % vuosituotto (jolloin omalle pääomalle jää yli 10), ja pari viime kuukautta ovat kyllä menneet kirkaasti parmminkin. Ihan positiivisella mielellä uuteen sijoitusvuoteen mennään!

Nuo mun osakkeet on suht tuoreita, eli on hankittu kevään dipin jälkeen kesällä ja viimesen joulukuussa. Nyt on n. 10% plussalla koko salkku.

Uponoria otin pienen siivun mukaan, koska ajattelen että yrityksellä on vielä hyvinkin kasvumahdollisuuksia ja eivät kitsastele osingon kanssa. Eli mielestäni myös siellä olisi vielä hyvinkin nousuvaraa jos ei mitään ihmeempää taantumaa tule. Ja näyttäisi Jenkkilänkin "asuntokupla" tasoittuneen suht rauhallisesti (ainakin tähän asti) joten sielläkään ei mitään suurta hätää ole. Eikä jenkkilä ole kuin n. 25% Uponorin myynnistä. Saksassa taas on piristytty hyvin ja varmasti siellä riittää kysyntää kuten koko Euroopassa. Että onhan tossa riskiä, mutta on mielestäni mahdollisuuksiakin ja siivu on pieni, n. 3-4% koko salkkuni arvosta (mukana siis tässä myös rahastot, suorista se on n. 8-9% arvoinen).

Nordea, TS ja Amanda on mielestäni kaikki niin kovia, että näitä tulen lisäilemään kun vain mahdollista on. Tiimari on mukana kanssa pienellä siivulla ja aioin toistaiseksi pitää tuon, mutta reagoin nopeasti sen kohdalla jos alkaa huonolta näyttämään.

Korkosijoitukset on mulla aika minimissä. Jos tosta vähentää tuleviin veroihin menevän tallessa olevan osuuden pois, jää korot alle 10% salkun arvosta.

EDIT: Ja mulla ei siis ole mitään syytä salailla salkkuni sisältä ja prosenttijakaumia, hankinta-ajankohtia yms. Ainut mistä en julkisesti halua puhua, on salkun arvo, sillä ei mielestäni ole edes mitään oleellista tietoarvoa näissä keskusteluissa.

 

[Janne22]

Noillakin on varmaan tullut muuten ihan mukava tuotto, riippuu tietysti vähän millon ostit. Saako kysyä paljonko prosentteina?

Veikkaan, että ainakin TeliaS, Amanda ja Nordea on vahvoja papereita myös tänä vuonna. Eikö muuten Uponor ala yhtään pelottaa, ylös kun on tultu aikamoisella vaihdilla?

Itsellä paloi näpit omaan näppäryyteen ja tosi aggressiivisiin suoriin osakesijoituksiin sen verran pahasti tossa aikaisemmin syksyllä, että siitä lähtien salkun hajautus on ollut hyvin konservatiivinen (lisäksi sijoitan sen verran suuressa määrin velkarahalla, että ei viitsi ihan hirveästi riskeerata).

Viimeset kuukaudet jako on ollut seuraava:

5 % OMXH - indeksi
5 % suorat osakesijoitukset (käytännössä 1 - 2 osaketta)
15 % rahastojen kautta Intiaan, Kiinaan, Venäjälle ja Brasiliaan
60 % pitkissä yrityslainoissa eri mantereille hajautettuna
15 % keskipitkien korkojen rahastoissa, tarkoitus olis nyt siirtää piakkoin pitkiin korkoihin

Tavoite olis saada koko salkulle 8 % vuosituotto (jolloin omalle pääomalle jää yli 10), ja pari viime kuukautta ovat kyllä menneet kirkaasti parmminkin. Ihan positiivisella mielellä uuteen sijoitusvuoteen mennään!

Onko velkasijoitukset rahoitettu opintolainalla? Oletko laskenut kuinka paljon tulisi saada väh. tuottoa omalle pääomalle ennen kuin velkavipu kääntyy vastaan?

 

[jitsi]

Itsellä paloi näpit omaan näppäryyteen ja tosi aggressiivisiin suoriin osakesijoituksiin sen verran pahasti tossa aikaisemmin syksyllä, että siitä lähtien salkun hajautus on ollut hyvin konservatiivinen (lisäksi sijoitan sen verran suuressa määrin velkarahalla, että ei viitsi ihan hirveästi riskeerata).

Hiukan samalla perusteella luovuin suorista osakesijoituksista. Kyllähän ne nousi, mutta kesän ja syksyn yskähdyksissä onneksi ymmärsi ettei osaa/tiedä enempää kuin muutkaan markkinoilla. Kaikkihan viime vuosina on noussut.

Nyt sitten rahat osakeindekseihin aggressiivisesti. Olin aika pitkään konservatiivinen ja pidin salkkua 50% lyhyessä korossa. Sitten tuli mieleen, ettei tästä mitään tulee - make it or break it. Tämän jälkeen kk-sijoitukset kokonaan osakerahastoihin.

 

[Timba79]

Osakeindekseissä on se ongelma, että et voi tehdä mitään (muuta kun tietty lunastaa koko roskan) jos markkinoiden suunta kääntyy alas. Silloin käy väistämättä niin että alas mennään indeksissäkin. Suorissa osakesijoituksissa taas pystyy tekemään valintoja, eli varoja enemmän hyvää osinkoa maksaviin defensiivisiin yhtiöihin, eli vaikka mentäisikin alas, niin ei välttämättä markkinoiden vauhtia ja silti pääsee nauttimaan edes jonkinlaisista osingoista.

Itse käytän indeksirahastoja vain hajautusmielessä. Jos olis tarpeeksi rahaa ja kielitaitoa sijoittaa ulkomaisiin osakkeisiin, en varmasti käyttäisi noita indeksirahastojakaan vaan sijoittaisin kaiken suoraan. Vielä tuo ei mahdollista mun kohdalla ole.

 

[Vinho Tinto]

Onko velkasijoitukset rahoitettu opintolainalla? Oletko laskenut kuinka paljon tulisi saada väh. tuottoa omalle pääomalle ennen kuin velkavipu kääntyy vastaan?

Pienessä määrin opintolainalla ja isommassa määrin entisellä asuntolainalla (en maksanut pois myydessäni asunnon vaan sijoitin rahat). Onnekas olen siinä mielessä, että laina on viiden vuoden kiinteäkorkoinen, joka on otettu korkojen ollessa matalimmillaan pari vuotta sitten. Marginaaleineen korko on rapian alle 3,5 prossaa vuodessa, ja pääsen siis nauttimaan tästä edullisuudesta (olettaen, että korot eivät käännyt uudestaan laskuun) vielä kolme vuotta.

En ole mitään OPO:n vähimmäistuottovaatimusta laskeskellut, mutta vipu toimii tietysti niin kauan kun koko salkun tuotto (verojen jälkeen) ylittää tuon 3,5 prossaa vuodessa.

Monet tuota velkasijoittamista kauhistelevat, mutta minulla se toimii ainakin hyvin. Positiivinen ulkoisvaikutus on lisäksi se, että lainan kuukausittainen lyhennys on eräänlaista pakkosäästämistä. On hyvä, että tililtä lähtee jotain "jemmaan" kuukausittain, luonteeltani kun olen vähän tuhlari.

 

[Vinho Tinto]

Suorissa osakesijoituksissa taas pystyy tekemään valintoja, eli varoja enemmän hyvää osinkoa maksaviin defensiivisiin yhtiöihin, eli vaikka mentäisikin alas, niin ei välttämättä markkinoiden vauhtia ja silti pääsee nauttimaan edes jonkinlaisista osingoista.

Totta kyllä, mutta itse vain epäilen kykyäni valita hyviä defensiivisiä yhtiöitä laskuaikoina (ja vastaavasti hyviä agressiivisia yhtiöitä nousuhuumassa). Siksi uskon indeksin olevan ihan hyvä valinta. Lisäksi mielestäni esim. OMXH25 - indeksi on perusluonteeltaankin hieman defensiivisempi kuin koko pörssin indeksi, suurinta osaa isoista yhtiöistä (joista indeksi koostuu) kun voi pitää hieman vakaampina kuin vaikkapa pieniä teknoja.

 

[shape]

Osakeindekseissä on se ongelma, että et voi tehdä mitään (muuta kun tietty lunastaa koko roskan) jos markkinoiden suunta kääntyy alas. Silloin käy väistämättä niin että alas mennään indeksissäkin.

Johdannaismarkkinoilta pitäisi löytyä indeksirahaston suojaamiseen hyviä välineitä samoin kuin lisätuoton hakemiseen. Omakohtaisia kokemuksia ei vielä ole tältä osa-alueelta, viisaammat kertokoot enemmän.

 

[shape]

Valotappa vähän salkun sisältöä, kiinnostaa muutenvain tietää.

Biohit, Capman, Elcoteq, Kemira, Norvestia, OKO, Ruukki Group ja Teliasonera. Valintaperusteena on toistaiseksi ollut melko pitkälle mutu, mutta jatkossa olisi tarkoitus vääntää omat analyysit tukemaan päätöksentekoa. Tällä hetkellä velkaa on potista n. 40%, ja viime vuodelta omalle pääomalle kertyi tuottoa reilu 40%.

 

[Timba79]

Biohit, Capman, Elcoteq, Kemira, Norvestia, OKO, Ruukki Group ja Teliasonera. Valintaperusteena on toistaiseksi ollut melko pitkälle mutu, mutta jatkossa olisi tarkoitus vääntää omat analyysit tukemaan päätöksentekoa. Tällä hetkellä velkaa on potista n. 40%, ja viime vuodelta omalle pääomalle kertyi tuottoa reilu 40%.

Jos Biohittia oli enemmänkin, niin nyt kertyi ihan mukava arvonnousu yhdessä päivässä. Tosin varmaan tuo antaa vähän rekyyliä takaskin.

Mä en ole vielä velkapääomalla sijoittanut, tai no miten sen nyt ottaa kun on asuntolainaa, mutta en siis ole ottanut lainaa osakkeisiin. Enkä toistaiseksi otakkaan, mutta seuraavan taantuman aikana todennäköisesti tämänkin tempun tulen tekemään. Toivottavasti tässä ehtii opettelemaan vielä jonkun vuoden asioita ennenkuin sellainen eteen tulee. ;) Ja samalla ehtii kasvattamaan nykyistä salkkua, ei tartte sitten olla sitä velkaa ihan järjettömällä prosentilla salkkuun nähden.

 

[MuscleMemory]

Johdannaismarkkinoilta pitäisi löytyä indeksirahaston suojaamiseen hyviä välineitä samoin kuin lisätuoton hakemiseen. Omakohtaisia kokemuksia ei vielä ole tältä osa-alueelta, viisaammat kertokoot enemmän.

Suomessa tarjonta on kovin kehnoa, ainoastaan pankkien liikkeellelaskemia warrantteja muutamille likvideille osakkeille Suomessa ja ulkomailta esim. DAX. Ulkomaille kun menee, löytyykin vaihtoehtoja lähes rajattomasti. EUREX ja jenkeistä CBOE & CME niin löytyy optiot (mahdollisuus siis myös itse kirjoittaa) ja futuurit osakkeille, valuutoille, indekseille, bondeille jne.

 

[urkki]

Hyviä ovat olleet viime vuodet. Salkussa tällä hetkellä:

Biotie therapies
Cramo
KCL konecrances
Metso
Neste Oil
Outokumpu
Outokumpu Tech
Techopolis

Biotiet on tällä hetkellä ylipainossa viimeaikaisen rajun kurssinousun takia. Onnistuneimmat sijoituspäätökset olivat viime vuoden irroitautumiset teknoista (tankkasin Metsoa ja Outokumpu tech:iä), teliasoneran kohtuu lyhytaikainen omistaminen ja ennekaikkea biotien reilu tankkaus marraskuussa. Lähdin sijoittamaan velkarahalla 2002 ja kaikkien kulujen jälkeen on tuotto ollut keskimäärin 14 prosentin luokkaa vuodessa. Siitäkin huolimatta, että alkuvaiheessa tuli ahneudessaan hävittyä reilusti nokian optioilla...

Nyt näyttää olevan metallipuolella aika raju korjausliike, joten taidanpa lähteä tähänkin dippiin ostoksille.

 

[Fat Rat]

Mitkä suomalaiset yritykset on jenkeissä listattuja?

Ainakin Nokia ja Stora on. Onkos muita?

 

[Timba79]

Oisko UPM? Mutua vain, ei tietoa.

 

[Stu]

Oisko UPM?

On tuo. Mainittujen lisäksi vielä Metso.

 

[Timba79]

Ai Metsokin on, enpä ois tota heti arvannu...

 

[Wiljami]

Opettavainen tarina OP-rahastoista. Pelkät merkinpalkkiot OP-Intia ja OP-Itä-eurooppa rahastoissa olivat vuoden 2006 aikana noin 6.8% ja 7.0% rahastojen tuotosta.

Vastaava kulu Seligsonin Japani rahastossa oli muutaman promillea. (johtuen pyöristyksistä)

Kustannuksilla on väliä!

 

[Janne22]

Opettavainen tarina OP-rahastoista. Pelkät merkinpalkkiot OP-Intia ja OP-Itä-eurooppa rahastoissa olivat vuoden 2006 aikana noin 6.8% ja 7.0% rahastojen tuotosta.

Vastaava kulu Seligsonin Japani rahastossa oli muutaman promillea. (johtuen pyöristyksistä)

Kustannuksilla on väliä!

Heh...ja silti nuo molemmat rahastot päihitti Seligsonin Japskirahaston tuotoissa sata-nolla.

 

[Timba79]

Heh...ja silti nuo molemmat rahastot päihitti Seligsonin Japskirahaston tuotoissa sata-nolla.

No pointti ei varmasti ollut tuo kun Japani on junnannut paikallaan aika huolella. Järkevämpää toki olis verrata vaikka OP:n Japanirahaston kuluja.

Toki ne kalliskuluiset rahastotkin ovat joskus paikallaan JOS päihittävät selkeästi indeksinsä, näitä vaan kivijalkapankeilla aika harvassa on.

Tutustukaapas huviksenne Seligsonin Phoebuksen palkkiorakenteeseen. Siinä on reilulla pelillä hoidettu tuo tulossidonnainen palkkio. Se kun menee vain jos rahasto ylittää indeksinsä 3 vuotta perättäin! Eli tuurilla ei tossa palkkioita kassaan ropise! Ja normaali hallinnointipalkkio on aktiiviselle rahastolle erittäin kohtuullinen.