Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

[Stu]

Tuosta Seppo Saario -rahastosta pari huomiota, jotka kumpikaan eivat liiemmin puolla merkkaamaan:

1) Saarion listalla on parhaiden joukossa yleensa ollut varsin paljon pikkufirmoja. Jos rahastoon saadaan haalittua vahankaan suurempia paaomia, on naiden pienten yhtioiden osakkeilla kaupankaynti joko mahdotonta tai ainakin huomattavan kallista.
2) Sepon listalla on sijoitukset yleensa muuttuneet varsin nopeaa tahtia. Jos lahellekaan samaa vauhtia vaihdellaan sijoitussalkun koostumusta, tulee 1.5% hallinnointipalkkion paalle viela varsin reilusti kaupankayntikuluja.

Eli: Jos rahastoa pyoritetaan tiukasti Saarion listan hengessa, kulut tulevat olemaan mahdottomat. Todennaikoisimmin kuitenkaan ei, minka jalkeen tama Suomiliiga ei juurikaan poikkea niista muista Suomi-rahastoista, joita jo nyt on tarjolla vahintaankin toista kymmenta.

 

[Janne22]

Voiko kukaan suositella aihepiiriä käsitelevää kirjallisuutta?

 

[Timba79]

Voiko kukaan suositella aihepiiriä käsitelevää kirjallisuutta?

Seppo Saario: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin osat 1 ja 2

Kim Lindstöm: Menesty osakesijoittajana

Nuo nyt ainakin kannattaa lukena, pari hyvää kirjaa on itellä (noita ei ole, mutta olen lukenut), ei vaan nyt saa nimiä päähän.

 

[Raejuusto]

Tuosta Seppo Saario -rahastosta pari huomiota, jotka kumpikaan eivat liiemmin puolla merkkaamaan:

1) Saarion listalla on parhaiden joukossa yleensa ollut varsin paljon pikkufirmoja. Jos rahastoon saadaan haalittua vahankaan suurempia paaomia, on naiden pienten yhtioiden osakkeilla kaupankaynti joko mahdotonta tai ainakin huomattavan kallista.
2) Sepon listalla on sijoitukset yleensa muuttuneet varsin nopeaa tahtia. Jos lahellekaan samaa vauhtia vaihdellaan sijoitussalkun koostumusta, tulee 1.5% hallinnointipalkkion paalle viela varsin reilusti kaupankayntikuluja.

Tuota, viitsisitkö selittää tyhmälle, miten pikkufirmojen osakkeilla kaupankäyminen on kalliimpaa kuin isojen? En keksi itse vaikka kuinja mietin

 

[Vinho Tinto]

Tuota, viitsisitkö selittää tyhmälle, miten pikkufirmojen osakkeilla kaupankäyminen on kalliimpaa kuin isojen? En keksi itse vaikka kuinja mietin

Helsingin pörssin pienten yhtiöiden ongelma on huono likviditeetti. Toisin sanoen markkinoilla ei ole samaan aikaan tarpeeksi ostajia ja myyjiä, jotta kaupankäynti olisi jatkuvaa nykyisellä kurssilla.

Käytännössä tämä johtaa siihen, että jos kyseiseen yritykseen haluaa sijoittaa suuria pääomia, täytyy ostotarjous tehdä reiluun ylikurssiin, jotta tarpeeksi sijoittajia kiinnostuisi myymisestä ja saisit haluamasi osakkeet (jos sittenkään). Tämä on tietysti sinänsä kallista. Lisäksi voi usein olla välttämätöntä ostaa haluamansa osakkeet osissa, joka lisää kaupankäynitikustannuksia.

Myydessä taas vastaavasti myyntitarjous on usein tehtävä reiluun alikurssiin, jotta kaikki osakkeet saisi myytyä. Tämä voi epälikvidien pikkufirmojen kohdalla johtaa nopeisiin ja holtittomiin kurssilaskuihin, kun myyntiin tarjottava pääoma on tarpeeksi suuri.

 

[Timba79]

Ja lisäksi jättisuuren rahaston omistusosuus voi pikkufirmassa nousta todella suureksi jos kaupat onnistuu tekemään kaikesta edellä mainitusta huolimatta.

 

[Raejuusto]

Mutta eihän noilla Sepon listoilla ole ollut mitään kovin epälikvidejä yhtiöitä, ainakin viimeisimmällä listalla mikä netistä löytyy yli 18 pistettä saaneet ovat melkein kaikki päälistan yhtiöitä. Järjellä ajateltuna, mitä suuremman arvostuksen yhtiö saa kokeneilta sijoittajilta, kuten Sepolta, sitä likvidimpi sen osakekin on? (eli sitä todennäköisemmin sen hinta noudattaa todellista informaatiota firman tulevaisuudesta eikä sillä pysty yhtäjaksoisesti vuolemaan voittoa).

http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;165 - eikä tuossa taida hirveästi olla niitä senttiosakkeitakaan.

 

[panu_k]

Tuohon Vinho Tinton vastaukseen vielä lisäisin sen, että pienten firmojen osakkeita ostaessa (olikohan helsingin pörssin I-lista) on olemassa varsin realistinen riski siitä, että halutessasi myydä osakkeet et yksinkertaisesti löydä ostajia, riippumatta siitä miten paljon alakanttiin myyt.

 

[Raejuusto]

Niin, senhän takia nuo muut listat ovat olemassakin. Mutta kyllä ne menestyvät yhtiöt (ja toivottavasti ne ovat niitä jotka päätyvät rahastosalkkuihin) löytyvät järjestään päälistalta.

 

[Kas-vain]

Pankit alkavat jatkossa vaatia tietoja poikkeuksellisen suurten tilintapahtumien tarkoituksesta. Toimilla pyritään estämään rahanpesua ja terrorismia.

Pankit ovat ryhtyneet myös Suomessa tositoimiin rahanpesun ja terrorismin torjumiseksi.

Jo hyvinkin pienestä tilillepanosta pankki saattaa tiedustella rahojen alkuperää. Myös nostosta asiakkaalta voidaan pyytää kirjallinen selvitys siitä, mihin tarkoitukseen hän aikoo rahansa käyttää.

Käytäntö on tullut asiakkaille yllätyksenä, ja se herättää tunteita. Mikäli pankki ei saa asiakkaan rahoista riittävää selvitystä, rahat saattavat jäädä asiakkaan taskuun tai vaihtoehtoisesti pankin tiskiin.

Jopa tuhannen euron nostosta selvitys

Jos asiakas nostaa tai panee rahaa tililleen poikkevan määrän, pankit haluavat tietää mistä raha on peräisin tai mihin sitä aiotaan käyttää.

Euromääräisesti ylä- tai alarajaa ei ole määritelty, mutta jo muutaman tuhannen euron liikkeistä voidaan vaatia suullinen tai jopa yksityiskohtainen kirjallinen selvitys.


- Se riippuu ihan siitä, kuinka se poikkeaa, eli onko nosto suhteessa normaaliin rahavirtaan eli esimerkiksi palkkaan, eläketuloon tai muuhun tuloon, mitä tilille tulee. Jos tilillä on hyvin vähän tapahtumia, niin sitä pienempi se summa sitten on, sanoo konttorinjohtaja Raija Peltola Nordeasta.

Myös terrorismin ehkäisyä

Pankkeja velvoittaa rahanpesulaki, jota on esimerkisi syyskuun yhdennentoista terrori-iskujen jälkeen täydennetty käyttötarkoitusta korostavilla säännöksillä.

Tuore EU:n rahanpesudirektiivi korostaa entisestään rahoituslaitosten velvollisuutta tuntea asiakkaansa.

Kaikkiaan yhdenmukaisia rahanpesusäännöksiä noudatetaan arviolta sadassakolmessa kymmenessä maassa. Suomessa korruptio ja rahanpesu saattavat tuntua kaukaisilta.

- Se on sellaista ennalta ehkäisevää myöskin, ettei sitä rikollista toimintaa olisi niin laajalti, mutta kyllähän meillä pankit tekee noin viisisataa ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista vuosittain, kertoo Rahoitustarkastuksen lakimies Tuija Nevalainen.

(MTV3)

Hohhoijakkaa...

 

[Pacem]

Myös nostosta asiakkaalta voidaan pyytää kirjallinen selvitys siitä, mihin tarkoitukseen hän aikoo rahansa käyttää.

Niinhän se periaatteessa menee, että jos ei mitään salattavaa ole, niin ei tuon osalta pitäisi kummempia vastalauseita olla.

Mitenköhän ne meinaa hoitaa ton pankkiautomaattien osalta? Kohta ei saa nostaa kun 50 euroa päivässä. Vai laittavatko isommista nostoista lapun kotiin, "kerro mihin käytit rahat."

Pikkasen alkaa Orwell väistämättä tulla mieleen...

 

[Timba79]

Vai että kirjallinen selvitys jo tonnin nostosta tai talletukset. Hohhoijjaa todellakin, isovelivalvoo.fi meininki taas päällä! Kyllä sillä terrorismilla näköjään voidaan nykypäivänä kaikki jutut hoidella, noissa hommissa kun tunnetusti tonnilla saa paljon aikaseen. :jahas:

 

[Kas-vain]

Se ihmetyttää, että pankki voi kieltäytyä antamasta rahoja jos ei selvitystä tule, tai se ei ole heidän mielestään pätevä. Sama talletuksiin. Jos multa kysytään joskus mihin rahoja tartten niin sanon huoriin ja viinaan / "mistä rahat on tullu?" - pullojen keräilystä!

Ymmärrän jos raja vedettäisinn 10-20kE summiin mitä tavallinen ja ei niin tavallinen henkilö harvemmin tarvitsee käteisenä tai tallettaa käteisenä pankkiin.

 

[modified]

Vai että kirjallinen selvitys jo tonnin nostosta tai talletukset. Hohhoijjaa todellakin, isovelivalvoo.fi meininki taas päällä! Kyllä sillä terrorismilla näköjään voidaan nykypäivänä kaikki jutut hoidella, noissa hommissa kun tunnetusti tonnilla saa paljon aikaseen. :jahas:

Tonnin voit nostaa automaatilta, tuskin kukaan kyselee perään. Samoin, kuka tekee 1000€:n talletuksen pankissa?

 

[Maso]

Tonnin voit nostaa automaatilta, tuskin kukaan kyselee perään. Samoin, kuka tekee 1000€:n talletuksen pankissa?

Ostaja maksoi mp:n käteisenä. Kiikutin 3500€ pankin tiskille. Virkailija kysyi, että laitetaanko talletukselle joku selitys. Ilmoitin että ei ole tarvetta. Ei tuosta ainakaan mitään draamaa saanut aikaiseksi.

 

[modified]

Ostaja maksoi mp:n käteisenä. Kiikutin 3500€ pankin tiskille. Virkailija kysyi, että laitetaanko talletukselle joku selitys. Ilmoitin että ei ole tarvetta. Ei tuossa mitään draamaa saanut aikaiseksi.

Ilmeisesti tuo toiminta on ihan todellisuutta .

Kai ne noita joutuu eteenpäin raportoimaan. Tuskin selitykset ovat heitä itseään varten.

SUPOA odotellessa .

 

[Timba79]

Se ihmetyttää, että pankki voi kieltäytyä antamasta rahoja jos ei selvitystä tule, tai se ei ole heidän mielestään pätevä. Sama talletuksiin. Jos multa kysytään joskus mihin rahoja tartten niin sanon huoriin ja viinaan / "mistä rahat on tullu?" - pullojen keräilystä!

Ymmärrän jos raja vedettäisinn 10-20kE summiin mitä tavallinen ja ei niin tavallinen henkilö harvemmin tarvitsee käteisenä tai tallettaa käteisenä pankkiin.

Näinpä ja tuskin noissa rahanpesu ja terrosistihommissa ihan tosissaan jollain 1-5 tonnilla mitään vielä tehdään ja tollasia nostoja ja talletuksia liikkuu esim. autokaupoissa aika monia. Eihän siinä mitään jos kysytään että haluutko jonkun selityksen, mutta että jos pitää kirjallisesti raportoida niin johan on perseestä koko touhu taas. Pitää varmaan vittuillakseen nostaa kaikki tilille jäävät rahat ja tallettaa ne kerran vuodessa pankkiin jotta pääsee vittuilemaan tiskillä.

 

[Pacem]

... mutta että jos pitää kirjallisesti raportoida niin johan on perseestä koko touhu taas. Pitää varmaan vittuillakseen nostaa kaikki tilille jäävät rahat ja tallettaa ne kerran vuodessa pankkiin jotta pääsee vittuilemaan tiskillä.

Noo, saapa nähdä millaiseksi tuossa käytäntö loppupeleissä muodostuu. Pankin vaihtaminen ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa, joten kynnys tuollaisten kyselyiden esittämiselle voi olla aika korkea, vaikka kaikissa pankeissa samanlaiset käytännöt peraatteessa pitäisikin olla.

Ja tuollaisessa kassavittuilussa se vittuilu menee jälleen kerran väärään osoitteeseen, kuten yleensäkin asiakaspalvelulle vittuilemisessa. Kaivakaa niiden asioista päättäneiden henkilöiden puh. numeroita tai sähköpostiosoitteita esille ja vuodattakaa sinne. Silloin palaute menee varmasti suoraan oikealle henkilölle.

 

[Timba79]

Noo, saapa nähdä millaiseksi tuossa käytäntö loppupeleissä muodostuu. Pankin vaihtaminen ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa, joten kynnys tuollaisten kyselyiden esittämiselle voi olla aika korkea, vaikka kaikissa pankeissa samanlaiset käytännöt peraatteessa pitäisikin olla.

Ja tuollaisessa kassavittuilussa se vittuilu menee jälleen kerran väärään osoitteeseen, kuten yleensäkin asiakaspalvelulle vittuilemisessa. Kaivakaa niiden asioista päättäneiden henkilöiden puh. numeroita tai sähköpostiosoitteita esille ja vuodattakaa sinne. Silloin palaute menee varmasti suoraan oikealle henkilölle.

Tiedetään että se kassa ei niitä päätkösiä tee, mutta ne voi välittää sen tiedon esimiehilleen? Sähköpostilla "vittuilu" nyt on ehkä turhin mahdollinen juttu. Ehkä se pankinjohtaja jaksaa pari riviä lukea ja sitten painaa deleteä ja puhelimeen ne nyt tuskin vastaavat tällaisissa asioissa. Josku koitin DNA:lta saada jotain päällikköä puhelimeen kun se laskutus takkusi kunnolla, ei suostunut yksikään asiakaspalvelija numeroa antamaan. Lupasivat vaan laittaa soittopyyntöä ja mitään ei koskaan kuulunut. Lieneekö sama homma pankeillakin? Kokemusta ei ole...

 

[Pacem]

Tiedetään että se kassa ei niitä päätkösiä tee, mutta ne voi välittää sen tiedon esimiehilleen? Sähköpostilla "vittuilu" nyt on ehkä turhin mahdollinen juttu. Ehkä se pankinjohtaja jaksaa pari riviä lukea ja sitten painaa deleteä ja puhelimeen ne nyt tuskin vastaavat tällaisissa asioissa.

Miten nää eroaa toisistaan? Ekassa se kassa/asiakaspalvelun duunari ottaa sun palautteen vastaan ja kirjaa johonkin järjestelmään, josta se päätyy tekstimuodossa jonain viikottain ajettavina raportteina esimiesten pöydille muun massan mukana. Erona tässä on, että asiakaspalvelun henkilö todennäköisesti "siistii" sitä sun antamaa palautetta, ja sieltä katoaa ne vitut yms. pois.

Jos on selkeästi jonkun päällikön tekemästä mokasta kysymys, niin kaikkein paras kikka on tietenkin rimpauttaa suoraan jonnekin firman hallintoportaaseen, jolloin paska valuu sen päätöksen tehneen niskaan hänen omien esimiestensä kautta, eikä mene suoraan päätöksen tehneelle päällikölle, jolloin hän voisi asian kuitatakin olankohautuksella.

Suuri osa firmoista on muuttunut viime vuosien aikana tuotanto-orientoituneisuudesta asiakaslähtöisyyteen. Jos surffailet firmojen sivuja, niin isoista firmoista löytyy todennäköisesti suoraan s-postit ja puhelinnumerot myös niille päällikkö/hallintotason henkilöille. Jos noita tietoja ei löydä eikä saa yhteyttä haluaamansa henkilöön edes soittopyynnön avulla, niin aina voi toki miettiä haluaako kyseisen firman palveluita sitten edes käyttää.

Oma näkemys asiakaspalveluista on ylipäätään pessimistinen: firma voi hoitaa asiat päin vittua, ja kuitata asian julkisuudessa "no, asiakkaiten oli mahdollista ottaa yhteyttä asiakaspalveluun, josta palaute ohjataan eteenpäin / asialle tehdään jotain valohoitoa."

Mutta nyt ollaan jo aika pahasti sivussa itse aiheesta. :D