Yliopisto ja ruotsin kirjoittamatta jättäminen

[Ville]

Osaisiko kukaan vastata miten homma käytännössä toimii kun sattumoisin olen sen verran pässinpää ollut toisen kotimaisen kielen opiskelun suhteen jo seiskaluokalta asti, että en sitä nyt osaa. Aattelin hyödyntää tätä uutta mahdollisuutta eli jättää ruotsin kirjoittamatta kevään 2004 ylioppilaskirjoituksissa ihan vain sen takia, etten sitä tulisi läpäisemään ja jos yrittäisin niin työtaakka tulisi ihan kohtuuttomaksi kun pitäisi samalla kirjoittaa reaalista ja äidinkielestä L ja lyhyestä matematiikasta M sekä englannista M.
Nyt vain iski ahdistus päälle kun aloin miettimään, että mikä tilanne on kun pyrkii yliopistoon kun toista kotimaista kieltä ei ole lainkaan kirjoitettuna? Onko tilanne sellainen, etten edes pysty kyseisestä asiasta johtuen pyrkimään? Vai kenties sellainen, etten voi tietyille linjoille pyrkiä, mutta muille kyllä? Katselin tässä yliopistohakuopasta ja selailin erinäisiä tiedekuntia jotka sattuisivat olemaan tähtäimessä (humanistinen ja oikeustieteellinen) akselilla Helsinki, Oulu ja Rovaniemi, mutta minkään kohdalle ei puhuttu tilanteessa jossa ruotsi olisi jätetty kirjoittamatta. Tiedustelin omalta lukion opinto-oppaaltani neuvoja, mutta sain vastaukseksi vain jotain epämääräistä myhäilyä ja käteen tuon hakuoppaan. Lyhyesti esitettynä: pilaanko tulevaisuuteni ja olenko kurkkuani myöten kusessa jos en kirjoita tuota belsepupiruotsia? :itku:

 

[mr. perfect]

Eipä tuolla pitäisi olla merkitystä. Eihän yliopistoihin pyrittäessä ole loppujen lopuksi väliä kuin sillä että on ylioppilaaksi päässyt, ja kai tuostakin voi joustaa jossain erityishaussa. Tosin yleensä toisen kotimaisen kirjoittamisesta (siis jos on kirjoittanut sen hyvin) saa yliopistoon pyrkiessä lisäpisteitä, joten ne jäävät sitten tuollaisessa tapauksessa saamatta. Mutta tuokin tietysti riippuu siitä aineesta mitä hakee opiskelemaan.

 

[Force]

Osaisiko kukaan vastata miten homma käytännössä toimii kun sattumoisin olen sen verran pässinpää ollut toisen kotimaisen kielen opiskelun suhteen jo seiskaluokalta asti, että en sitä nyt osaa. Aattelin hyödyntää tätä uutta mahdollisuutta eli jättää ruotsin kirjoittamatta kevään 2004 ylioppilaskirjoituksissa ihan vain sen takia, etten sitä tulisi läpäisemään...

Vittu min oon katkera näille kenen ei tarvitse kirjoittaa ruotsia pakollisena. Ite en myöskään lukenut ruotsia koskaan yläasteella ja nyt on sitten tässä lukion lopussa ollut PAKKO opetella kieltä. Tämän viikon perjantaina sitten ratkeaa elämä ruotsin yo-kirjoituksissa, läpi vaiko eikö, siinä vasta pulma.

 

[Elchubagabra]

Monissa korkeakoulututkinnoissa pakollisena "virkamiesruotsi"-kurssi. Sillä todennetaan toisen kotimaisen osaaminen valtion virkoja haettaessa.

En osaa sanoa, että haittaako tuo ruotsittomuus itse hakuprosessia. Ota kuitenkin huomioon, että jos YO:ssa pakollinen ruotsin kurssi (mulla oli, ja tentti helevetin paha) niin tyly se on sitten lähteä ihan alusta asti opettelemaan.

 

[IronMind]

Lyhyesti esitettynä: pilaanko tulevaisuuteni ja olenko kurkkuani myöten kusessa jos en kirjoita tuota belsepupiruotsia?

edit. Turhat toistot poistettu.

Soita suoraan jonkun yliopiston opintoneuvontaan ja kysy, sillä luulisi asian selviävän helpoimmalla?

 

[Jakob]

Monissa korkeakoulututkinnoissa pakollisena "virkamiesruotsi"-kurssi. Sillä todennetaan toisen kotimaisen osaaminen valtion virkoja haettaessa.

Samapa tuli mulle mieleen. Jos nyt skippaa kokonaan ruotsin opiskelun niin sitten on kyllä hankaluuksia varmaan siinä virkamiestutkinnossa?

 

[Sukulaku]

Itse ainakin jätän ruotsin pois. Oli kyllä ihanaa kuulla, että olemme ensimmäisiä joilla ruotsi ei ole enää pakollinenkirjoitettava:D Tai ei oikeastaan mikään muu aine kuin äidinkieli.

Jos jotenkin onnistuisin kirjoituksista läpi pääsemään niin unohtaisin kuitenkin kaiken, kun ei sitä tule pahemmin puhuttua.

 

[Kritz]

Samapa tuli mulle mieleen. Jos nyt skippaa kokonaan ruotsin opiskelun niin sitten on kyllä hankaluuksia varmaan siinä virkamiestutkinnossa?

Pakkohan sitä silti on lukea vaikka ei kirjoittaisikaan. Eikä se virkamiesruotsi oikeasti nyt niin vaikea ole että paineita kannattaa ottaa.

 

[Muay]

Ota kuitenkin huomioon, että jos YO:ssa pakollinen ruotsin kurssi (mulla oli, ja tentti helevetin paha) niin tyly se on sitten lähteä ihan alusta asti opettelemaan.

Ei kai sitä tartte alusta asti opetella vaikkei kirjoittaisikaan? Jokainen kai on lukenut kuitenkin sieltä peruskoulusta asti?

 

[Jakob]

Pakkohan sitä silti on lukea vaikka ei kirjoittaisikaan. Eikä se virkamiesruotsi oikeasti nyt niin vaikea ole että paineita kannattaa ottaa.

Kyllä se mulle oli . 63/120 pojoa, jäi siihen kolmen pisteen marginaali. Totta tuo kuitenkin on mitä höpötit tuosta opiskelusta. Ei siitä kirjoituksiin opiskelusta nyt paljoa ole hyötyä virkamiestutkinnon suorittamiseen.


Mua harmittaa, että en sillon 7-luokalla ottanut ruotsia vakavasti. Monta duunia on mennyt ohi tai en oo oikein voinut hakea paskan ruotsin kielen takia :(. Edellisestä huolimatta olen sitä mieltä, että muutos on hyvä. Typerää on pakottaa jengi lukemaan tuollaista marginaali kieltä.

edit. Turhaa tekstiä pois. Nyt nukkumaan.

 

[Elchubagabra]

Ei kai sitä tartte alusta asti opetella vaikkei kirjoittaisikaan? Jokainen kai on lukenut kuitenkin sieltä peruskoulusta asti?

Hah, hyvä minä!! Ilmeisesti liian kauan peruskoulusta. Anyway, minä luin lukiossa ruotsia. Kirjoitin siitä B:n. Yliopistossa menestys (kaikkien aineiden)ollut sellaista keskitasoa keskinkertaisella panostamisella. Ikinä millään muulla kurssilla ei ole ollut sellaisia ongelmia kuin tuolla pakollisella ruotsin kurssilla. Mulle siis oli TODELLA vaikeeta, ehkä oli siitä lukiosta liian kauan aikaa.

T. nimim. viides uusinta toden sanoi

 

[Tartsan]

Kirjoita pois vaan se ruotsi, jos tosissasi aiot yliopistoon. Se ruotsi kun ei ainakaan yhtään helpotu siellä yliopiston puolella, joten kannattaa käyttää "tilaisuus" hyväksi ja yrittää panostaa jo varhaisessa vaiheessa. Näkeepähän ainakin sen oman tasonsa, ja hyvällä arvosanalla voi ansaita osallistumisoikeuden tasokokeeseen, jolla voi korvata pakolliset ruotsin opinnot. Heikommalla arvosanalla tietää sitten suosiolla hakeutua kertauskurssille.

 

[setae]

Ei kai sitä tartte alusta asti opetella vaikkei kirjoittaisikaan?

Juuei. Eli jos ei ole yläasteella/lukiossa ruotsia lukenut, ei sitä ainakaan Evtek:issä joudu sitten lukemaan. Eli vapautus tulee.

 

[Ozwald]

Moni tuntuu valittavan ruotsin vaikeutta. Minun mielestäni ei ole sellaista asiaa kuin "huono kielipää" tai ruotsi ole sen vaikeampi kuin toinen kotimainenkaan, on vain laiskoja oppilaita. Ei mitään kieltä opi ilman raakaa työntekoa. Englannin kohdalla sitä työtä tulee vain tehtyä koko ajan kun ei voi välttyäkään.

 

[iivili]

Moni tuntuu valittavan ruotsin vaikeutta. Minun mielestäni ei ole sellaista asiaa kuin "huono kielipää" tai ruotsi ole sen vaikeampi kuin toinen kotimainenkaan, on vain laiskoja oppilaita. Ei mitään kieltä opi ilman raakaa työntekoa. Englannin kohdalla sitä työtä tulee vain tehtyä koko ajan kun ei voi välttyäkään.

Näin. Lisäisin laiskuuteen asennevamman, jolle tosin on perusteitakin olemassa (en siis ole vankka pakkoruotsin kannattaja, ruotsin kielen opiskelu on hyvästä, mutta pakolla ei). Esim. itäisessä Suomessa ei ruotsilla tee yhtään mitään. Helsinki, Turku, Vaasa ym. rannikon kaupungit ovat sitten asia erikseen. Laiskuus ja kielteinen asenne ovat monesti liitossa, niin myös itselläni lukion toiseen vuoteen asti. Sain kouluhistoriani ainoan hylsyn (ja vieläpä 4-) arvosanan lukion ruotsin kokeesta. Vaikka aineista tuli aina seiskaa, luetuista ja kuulluista 8-9, niin kappalekokeisiin en lukenut yhtään, ei napannut. Onneksi yläasteella kilttinä poikana panostin myös ruotsiin ja kun vielä lukion ruotsin maikka oli erinomainen, niin kirjoitin ämmän kumminkin aikoinaan (myöhemmin uusasin ällään).

On toki olemassa kielellistä lahjakkuutta, mutta jos puhutaan ruotsista B-kielen tasoisena ja siinä YO-kirjoitusten arvosanasta A, niin sen kyllä suorittaa aika matalalla lahjakkuudella.

Kannattaa se kirjoittaa pois, jos mitenkään mahdollista. Ainakin jos humanistiksi meinaat, niin kielitaitovaatimukset ovat suht kovat, lipasto kuin lipasto (lipasto = yliopisto). Ruotsin osaamisen lisäksi pitää todistaa osaavansa kahta vierasta kieltä (jollaiseksi ruotsia siis ei lasketa). Jos taas meinaat lakia lukea, niin ainakin virkamiehenä pitäisi todistaa ruotsin osaaminen. Vaikka eipä silti, virkamiesruotsin suorittaminen ei ole mun kokemuksen mukaan vaikeaa.

Itellä oli tuskaista todistaa osaavansa toista vierasta kieltä. Pakko oli puurtaa pari vuotta venäjän kursseja (toki muitakin vaihtoehtoja olisi ollut) yliopistossa. Luulin selviäväni alkeiskurssilla (vuosi), mutta eipä se riittänytkään. Paljon helpommalla olisin selvinnyt, kun olisin yläasteella ja lukiossa uskonut äitiä ja lukenut esim. saksaa, ranskaa tai venäjää silloin.

Myös yksi pullonkaula meinasi olla niinkin pikkuinen asia kuin suomen sijamuodot. Suurin osa joutuu ne tankkaamaan ulkoa yläasteella, mut minä en joutunut. Lipastosa sitten oli pakollisena muuan "Suomen kielen rakenteet" kurssi, jossa piti suitsait, kuin vettä valaen ne osata. Eikun väkisin ulkoa opettelemaan niitä aikuisena ja piinaa piisasi paljon enemmän kuin olisi silloin teininä ollut (siitä olen varma). Nooh, kurssi meni läpi, eipä siitä sen enempää.

Sitä teininä luulee tietävänsä niin hyvin kaiken, mutta pitäisi vaan uskoa äitiään ja käydä kouluja ahkerasti, selviäisi aikuisena vähemmällä. :D

 

[Hippa]

Riippuu varmaan ihan siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa opiskella tarviiko sitä ruotsia vai ei.

YO tutkintokin vanhenee aika nopeasti ja huomaat aika äkkiä, että kuulut kiintiöön, jossa YO arvosanoja ei oteta edes huomioon.

Mä suosittelen, että keskityt niihin muihin ja kirjoitat ruotsin sitten myöhemmin, jos tulee tarve. Voit aina käydä aikuislukiossa lisäkursseja ja kirjoittaa se ihan milloin vaan myöhemmin.

Ilman motivaatiota on vaikea oppia yhtään mitään.

 

[Sukulaku]

Juuri tuon motivaation puutteen takia ei ruotsi suju. Sitä kieltä ei tarvita käytännössä missään. Kaikki suomen-ruotsalaiset osaavat ihan hyvin suomea tai ainakin heidän pitäisi osata. Englannilla pärjää melkein kaikkialla maailmassa ja mm. täällä internetissä.
Ruotsin numeroissa on tapahtunut omalla kohdalla aika tasaista laskua:D
7: 7
8: 9
9: 8
l1: 7
l2: 6
l3: 5

Jos tästä neloskurssista saisi taas sen kutosen. Englanti on aina ollut ysi ja ala-asteella aika usein kymppikin.

 

[Force]

Oli kyllä ihanaa kuulla, että olemme ensimmäisiä joilla ruotsi ei ole enää pakollinenkirjoitettava Tai ei oikeastaan mikään muu aine kuin äidinkieli.

Mepäs oltiin viimeinen ikäluokka jonka ei tarvinnut ajaa mopokorttia. Lällällällälieruu.

 

[naksu]

Kaikissa yliopistoissa täytyy suorittaa 2. kotimaisen kielen koe. Tuohon kuuluu kirjallinen ja suullinen osa. TKK:lla tuo on 1ov ja Helsingin yliopistolla 2ov muista en tiedä. Hakemiseen ei vaikuta mitenkään, että on jäänyt ruotsi pois, mutta noiden kokeiden läpäisy voi sitten olla tuskaa.

 

[D.Yates]

Mua harmittaa, että en sillon 7-luokalla ottanut ruotsia vakavasti. Monta duunia on mennyt ohi tai en oo oikein voinut hakea paskan ruotsin kielen takia :(

Pah, kirjoitin ällän, mutta ei toivoakaan että osaisin kys kieltä. Saatikka että sitä pitäisi oikein työkseen käyttää...