Joo-o, tämäkin likka päätyi elämänsä toiseen ylikuntoon, viimeksi epäilin sellaisen olevan vuonna 2011 kesän korvilla. Keventelyjä en oo koskaan osannut tehdä tarpeeksi ajoissa ja hyvin kulkenut treenikausi on päättyny aika usein flunssaan, joka on pistänyt stopin touhulle. Toki puolet keventelyviikoista on osunut nappiinkin, punttitreenejä oon vähentäny viikon ajan olemattomiin ja tehnyt aerobista sen sijasta. Sen jälkeen nopeasti takaisin treenirutiiniin. Vuosikausia oon liikkunut 5-7 kertaa viikossa ja vasta viimeisimmän puolen vuoden - vuoden aikana olen onnistunut tekemään jopa 8 treeniä viikon aikana työn ja muun vapaa-ajan lisäksi. 4-5 punttia ja loput aerobista. Muutama päivä viikossa tuplatreenejä. Vähintään kerran viikossa tai kahdesti olen pitänyt totaalilepopäiviä.
Kesäkuun alussa ehdin pitää yhden kevyemmän rintatreenin kevyen viikon alkuun ja kevyen aerobisen samalle illalle, sitä ennen olin pitänyt kaksi peräkkäistä lepopäivää, kunnes äkäinen virusflunssa iski ja kaatoi täysin sängyn pohjalle. Liikunta-addikti kun olen, niin tuli liian nopeasti ponnistettua taas liikunnan makuun ja ennen kuin tajusinkaan olin ehtinyt taas tehdä 8 treeniä viikkoon, vaikka tiesin, että sairastumisen jälkeen olisi hyvä aloittaa kevyesti. Ajattelin tehneeni jo yli puolet viikosta kevyemmin ja olisi aika tehdä normaalilla teholla, mutta huono idea taisi olla. Jo treenin lopussa tunsin rytmihäiriöitä, vaikka sellaisia ei koskaan ennen treenin aikana ole esiintynyt. Kroppa menikin ylikierroksille, kun en pystynyt vatsavaivojen takia syömään kuin puolet normaaleista kaloreista rankan treenipäivän jälkeen ja seuraavat päivät meni järkyttävissä lihaskivuissa, palelemisessa ja väsyneessä olotilassa. Välillä olen nukkunut 12 tuntia ja välillä yöt olleet katkonaisia. Ruokahalu on kadonnut täysin tiehensä, syöminen tekee pahaa ja kuume nousi yhtäkkiä liki 39 asteeseen, kunnes seuraavana päivänä laski lämpö taas normaaliin. Välillä saa nieleskellä itkua, vaikka normaalisti mieliala on mitä parhain. Lepoa koitan nyt pitää niin kauan kuin tarttee, vaikkakin kesälomalla niin nauttisinkin, että saa liikkua rauhassa ilman mitään muita aikatauluja. Koskaan ei ole paria päivää pitempiä taukoja liikunnasta tullutkaan, ellei olosuhteet ole pakottaneet siihen.
