Ylikunto

[Moksu]

mut nii tästä yllikuormitusasiasta tuli vaihettua pari sanaa ja tuli esille aikas mielenkiintosia uusia juttuja josta kerron kuhan kerkeän

Joko kerkeät näistä naputtelemaan?

 

[veke.ku_88]

ainii, meinas unehtua :D

elikkäs tosiaa "ylikuntotirehtööri" Selänteen vastaanotolla tuli pyörähdettyä. Äijä sadatteli itsekin kuinka vaikeasta vaivasta onkaan kyse ja kuinka vakavat seuraukset itsensä ylikuormittamisesta saakaan aikaan. Kysyin tästä testo asiasta ylikunnon hoidossa (kun minulle eräs urh.lääkäri tosiaan tällaista väläytteli). Selänne kertoi aineesta nimeltä SHGP, jonka tehtävänä kehossamme on ilmeisesti toimia muutamien hormonien (ml.testosteroni) kuljettajana. Tämä "rahtari" käyttäytyy siten että mikäli "rahtarien" määrä on alentunut, se ottaa kyytiin hormoneista niitä, joita on enemmän. Näin jos testotason lisäksi ylikunnon seurauksena alenee SHGP-tasot niin teston aleneminen ikään kuin kertaantuu. Selänteen mielestä tällöin testosteronitasojen nosto hormonivalmisteella voisi olla perusteltua!!! Noh.. faktahan mielestäni on se, että kropan oma testotuotanto on alentunut ja silti kai tässä hoidetaan edelleen oiretta, ei syytä? No minulta nyt joka tapauksessa otettiin tämä SHGP arvo ja tuloksia tulee täs kohta puolin. oma testotasonihan oli viitealueella, vaikkakin ihan alarajoilla. mutta tuo nyt on asiana vähä hankala etten varmaa hiffannu ihan kaikkea.

Toinen asia, mikä nyt ei varsinaisesti ole uutta liittyy palautumiseen. Ensinnäkin täällä on Moksun ja kumppaneiden toimesta on painotettu kävelyä palauttavana aktiviteettina. Itse voin rehellisesti tunnustaa että kesän aikana moni pyörälenkki karkasi niinsanotusti lapasesta sykkeiden puolesta ja siinä ei ehkä enää puhuttu matalasykkeisestä suorituksesta. Oma suhtautuminen oli asiaan välinpitämätön. Ajattelin, että eihän yks kaks ylikovaa treeniä voi niin merkittävästi vaikuttaa kokonaisuuteen.. ja sitäpaitsi käveleminen vaatii luonnetta jota tältä herralta ilmeisesti puuttui. Mutta asiahan ei ole näin yksioikoinen. Kun puhutaan ylikuormitustilasta, sehän on hermostollisen ja hormonaalisen säätelyjärjestelmän häiriö ja sen häiriön palautumiseen voi olla yhdelläkin ylikovalla treenillä paljon vaikutusta. Harri Selänne totesi, että hänellä ei varsinaista tutkimusta ole asiasta, mutta nimenomaan pitkittyneet ylikuormitustilat ovat aiheuttaneet hormonijärjestelmään sellaisen haavan, joka on todella herkkä tällaisille ärsykkeille. Eli toisinsanoen ikään kuin sopivin väliajoin potkaistaan rakentuvaa muurahaispesää, joten se ei meinaa millään päästä rakentumaan. Voitais melkeinpä verrata haavaan jota raavitaan liikaa ja iho ei pääse korjaantumaan ja pahimmassa tapauksessa jättää pahannäköisen arven. Ainaki oma fillari lensi nurkkaan sen siliän tien ja kävelen vaikka loppuelämän, jos on tarvis!

no oli viel kolmaski juttu. ja tääkin on monesti tullut tuolla esille. tuolla aiemmin oli se linkki siihen Selänteen powerpoint-esitykseen. Siellä oli yksi potilasesimerkki (joku liikemies), jonka ylikuormitustila parani hitaasti. sit melkeen vuoden palauttelun jälkeen kokeiltiin proteiini lisää (n.170g/vrk) ja kaveri nousi parin kolmenkuukauden aikana. Selänne on samaa suositellut muillekin. Perusteli sen sillä että elimistö käyttää ylikunnossa (muistaakseni) proteiinia välttämättömien elintoimintojen ylläpitämiseen, eikä palautumiseen niinku tavallisesti. En oikeen oo tuosta asiasta kärryillä ja muutenki asiaa on varmaan sivuttu aikasemmin. tiedä häntä. aionkuitenkin testata. sitä se sano että kannattaa proteiinilisän kanssa vetää pähkinöitä tai rusinoita koska protsku on aika hapan aine niin että ph.t tasottus...mut senyt ei varsinaisesti liity tähän..

phuuh..olikohan muuta en muista. mut ainaki tost protsku hommasta oon ite edelleenki vähä pihalla...mut avatkoon vaikka semmoset jotka enempi älyää.

 

[Moksu]

Ensinnäkin täällä on Moksun ja kumppaneiden toimesta on painotettu kävelyä palauttavana aktiviteettina. Itse voin rehellisesti tunnustaa että kesän aikana moni pyörälenkki karkasi niinsanotusti lapasesta sykkeiden puolesta ja siinä ei ehkä enää puhuttu matalasykkeisestä suorituksesta. Oma suhtautuminen oli asiaan välinpitämätön. Ajattelin, että eihän yks kaks ylikovaa treeniä voi niin merkittävästi vaikuttaa kokonaisuuteen.. ja sitäpaitsi käveleminen vaatii luonnetta jota tältä herralta ilmeisesti puuttui.

Kävely on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Toimenpiteenä helppo, halpa ja erityisesti toimiva ratkaisu, mutta kovasta liikkumisesta pitävälle se on hyvin vaikea toteuttaa, ja vaatii yleensä jonkin auktoriteetin toteamaan se. Näin kävi minullekin. Lääkärin vaatimuksesta vasta tajusin heittää kaiken muun pois.

Selänne on samaa suositellut muillekin. Perusteli sen sillä että elimistö käyttää ylikunnossa (muistaakseni) proteiinia välttämättömien elintoimintojen ylläpitämiseen, eikä palautumiseen niinku tavallisesti. En oikeen oo tuosta asiasta kärryillä ja muutenki asiaa on varmaan sivuttu aikasemmin. tiedä häntä. aionkuitenkin testata. sitä se sano että kannattaa proteiinilisän kanssa vetää pähkinöitä tai rusinoita koska protsku on aika hapan aine niin että ph.t tasottus...mut senyt ei varsinaisesti liity tähän..

Koitin tuota proteiiniasiaa kaivella, mutta en löytäny ainakaa vielä mitään sitä tukevaa tai vastustavaa. Mun mielestä tärkeintä on se monipuolinen ruokavalio, jossa ei mitään rajoiteta pois.

En itse usko tuohon ph-asiaan, koska elimistö pitää kyllä huolen, että ph pysyy tasaisena. Muuten saattais käydä ohrasesti. Monipuoliseen ruokavalioon kuuluu luonnollisesti jo kasvikset sekä hedelmät, jotka kyllä tasottaa sitä ph:a, jos siitä on huolissaan.

Löysinpä sittenkin ehkä jotain:
Normal training stress will cause elevated cortisol levels. Elevated cortisol promotes the production of glucose from protein. http://www.ausport.gov.au/sportscoachmag/sports_sciences/overtraining_syndrome2

Ei ole mikään tutkimuslinkki, mutta mielestäni järkeenkäypä.

Tutkimuksia valoittamatta: Ylikunto aiheuttaa sen, että kropan kortisolitasot ovat koholla. Kuten urheilussa, korkeat kortisolit lisäävät glukoosin muodostamista proteiinista. Jos proteiinin saanti ei ole riittävää, niin tulee puutostila proteiinista. Tämä tukisi mielestäni erittäin vahvasti sitä korkeampaa proteiinin saantia ylikunnosta kärsivälle.

Urheilevalla ihmisellä ne kortisolit ovat nousussa harjoittelun jälkeen, mutta ylikunnossa taas ne kortisolit ovat jatkuvasti korkeammat, joten sitä proteiinia olisi hyvä olla riittävästi.

Mun mielestä tuon tohtorin neuvo proteiinin suhteen on oikein hyvä ja tuli itsellenikin aivan uutena asiana.

Chronically raised cortisol levels will eventually deplete protein reserves by constant stimulation of gluconeogenesis. Once a protein deficiency has been induced, the conditions exist to produce autonomic failure via nocturnal hypoglycemia. It is my view that this mechanism is an accelerating factor in chronic fatigue. One of the symptoms of chronic fatigue is tiredness of central origin on waking, possibly due to nocturnal hypoglycaemia.

 

[veke.ku_88]

Ylikunto aiheuttaa sen, että kropan kortisolitasot ovat koholla. Kuten urheilussa, korkeat kortisolit lisäävät glukoosin muodostamista proteiinista. Jos proteiinin saanti ei ole riittävää, niin tulee puutostila proteiinista. Tämä tukisi mielestäni erittäin vahvasti sitä korkeampaa proteiinin saantia ylikunnosta kärsivälle.

[/I]

Nytkun mainitsit nii juuri tuostahan se puhui! tuli vaan niin nopeasti että hidasälynen ei silloin pysynyt perässä. Sitten luonnolinen testotasojen nostajan joka taaskaan ei suoraa ylikuntoon liity (mutta voisi nopeuttaa palautumista ) niin hän mainitsi B-alaniinin. On kuuleman ainoa, josta on kunnon tutkimukset ja moni kilpaurheilija käyttää. En kyllä varsinaista tutkimusta löytänyt juuri testotasojen nostajana mutta palautumista ja suorituskykyä kuitenkin parantaa. Liekkö siinä tekijänä juuri testotasojen nousu. Kutinaa se ainaki vissi aiheuttaa :D

 

[Moksu]

Nytkun mainitsit nii juuri tuostahan se puhui! tuli vaan niin nopeasti että hidasälynen ei silloin pysynyt perässä. Sitten luonnolinen testotasojen nostajan joka taaskaan ei suoraa ylikuntoon liity (mutta voisi nopeuttaa palautumista ) niin hän mainitsi B-alaniinin. On kuuleman ainoa, josta on kunnon tutkimukset ja moni kilpaurheilija käyttää. En kyllä varsinaista tutkimusta löytänyt juuri testotasojen nostajana mutta palautumista ja suorituskykyä kuitenkin parantaa. Liekkö siinä tekijänä juuri testotasojen nousu. Kutinaa se ainaki vissi aiheuttaa :D

En ihan usko tuohon beta-alaniinin testoja nostavaan vaikutukseen. Ei luonnollisin keinoin tai lisäravintein testoja merkittävästi nosteta muuten, kuin hetkellisesti voimaharjoittelulla.

Lääkkeet ja lisäravinteet -kirjasta muistan beta alaniinin osalta, että se oli lupaava lisäravinne suorituskyvyn tehostamiseen, mutta näyttö oli hieman vielä epäselvä. En tiedä, onko viimevuosina näyttö vakiintunut.

Tässä on jotain 2008 tehdystä tutkimuksesta betaan liittyen:
Results indicate that four weeks of beta-alanine supplementation can significantly improve muscular endurance during resistance training in experienced resistance-trained athletes. However, these performance gains did not affect the acute endocrine response to the exercise stimulus.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18548362

Resting testosterone concentrations were elevated in C(creatine), however, no other significant endocrine changes were noted. Results of this study demonstrate the efficacy of creatine and creatine plus beta-alanine on strength performance. Creatine plus beta-alanine supplementation appeared to have the greatest effect on lean tissue accruement and body fat composition.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17136944

 

[Höyrykattila]

Hyvää settiä ja mukava nähdä ammattilaisten tulkintoja, sekä huomata, ettei täällä olla hakoteillä tässä ylikunnon selvittämisessä.

Iso kiitos tästä linkistä, mutta todella hyvin jengi palstalla osannut selvittää ylikunnon saloja. Itselleni meinasi ylikunto iskeä pari kuukautta sitten ja olo oli hyvinkin Selänteen kuvailema. Onneksi ymmärsin levätä pari viikkoa ja aloittaa sitten kevyen treenin. Nyt kulkee taas

 

[Valder]

Epätoivoissani oon tässä jo jonkin aikaa ettiny "diagnoosia" omille oireille ja nyt tuli vastaan tää ylikunto-homma. Omalla kohdalla alko ilmeneen oireita tossa jo 3-4 viikkoa sitten. Sydän löi tosi voimakkaasti, ei välttämättä nopeampaa kuin ennen, mutta lujaa vaan. Taustastoorihan tässä oli se, että muutin uuteen paikkaan opiskelemaan ja täällä on tosi paljon enemmän urheilumahdollisuuksia ku ennen, joten tietysti aloitin kaikennäköstä harrastusta. Eli liikuntaa tuli huomattavasti enemmän mukaan elämään kuin ennen. Sydän siis hakkas kovaa, mutta en sitä sillon jotenkin vaan noteerannut (tai yritin olla noteeraamatta). Sitten alkokin rinta- ja selkäkivut pistelyinä ja "viiltoina" sekä 1-2 päivää oli ahdistava tunne tossa rintalastassa. Mukana oli "muljahteluita" ja muita epämääräisiä rytmihäiriöitä. Siinä sitten aloin aattelemaan, että nyt on jotain pahasti vialla ja himmasin tahtia, samalla pukkas pienoinen flunssa, joka meni ehkä viikossa tai alle ohi. Kävin YTHS:llä terveydenhoitajalla ja se otti crp:n eli ei sydänlihastulehdusta tms. Sano vaan, että otappa rauhallisesti nyt ja niin minä sitten olin rauhassa ja olo hieman parani. Syke kuitenkin on pysynyt edelleen tähän asti tosi voimakkaana, kivut selässä ja rinnassa on nyt jotakuinkin hävinnyt, samoin rytmihäiriöt. Iltaisin vaikea saada unta, kun sydän jyskyttää niin julmetusti ja joskus muljahtaa sydämessä kerran tai pari. Onko muilla ollut mitään tällaisia näin paljon sydämeen liittyviä oireita? Onko tässä nyt ylikunto vai joku vakavampi homma? Pitäiskö mennä heti johonkin lääkäriin, vai mitä sitä tekis?

 

[veke.ku_88]

Epätoivoissani oon tässä jo jonkin aikaa ettiny "diagnoosia" omille oireille ja nyt tuli vastaan tää ylikunto-homma. Omalla kohdalla alko ilmeneen oireita tossa jo 3-4 viikkoa sitten. Sydän löi tosi voimakkaasti, ei välttämättä nopeampaa kuin ennen, mutta lujaa vaan. Taustastoorihan tässä oli se, että muutin uuteen paikkaan opiskelemaan ja täällä on tosi paljon enemmän urheilumahdollisuuksia ku ennen, joten tietysti aloitin kaikennäköstä harrastusta. Eli liikuntaa tuli huomattavasti enemmän mukaan elämään kuin ennen. Sydän siis hakkas kovaa, mutta en sitä sillon jotenkin vaan noteerannut (tai yritin olla noteeraamatta). Sitten alkokin rinta- ja selkäkivut pistelyinä ja "viiltoina" sekä 1-2 päivää oli ahdistava tunne tossa rintalastassa. Mukana oli "muljahteluita" ja muita epämääräisiä rytmihäiriöitä. Siinä sitten aloin aattelemaan, että nyt on jotain pahasti vialla ja himmasin tahtia, samalla pukkas pienoinen flunssa, joka meni ehkä viikossa tai alle ohi. Kävin YTHS:llä terveydenhoitajalla ja se otti crp:n eli ei sydänlihastulehdusta tms. Sano vaan, että otappa rauhallisesti nyt ja niin minä sitten olin rauhassa ja olo hieman parani. Syke kuitenkin on pysynyt edelleen tähän asti tosi voimakkaana, kivut selässä ja rinnassa on nyt jotakuinkin hävinnyt, samoin rytmihäiriöt. Iltaisin vaikea saada unta, kun sydän jyskyttää niin julmetusti ja joskus muljahtaa sydämessä kerran tai pari. Onko muilla ollut mitään tällaisia näin paljon sydämeen liittyviä oireita? Onko tässä nyt ylikunto vai joku vakavampi homma? Pitäiskö mennä heti johonkin lääkäriin, vai mitä sitä tekis?

diagnoosia ei voi antaa mutta spekuloitni onnistuu. Kyllähän tuo vaikuttaa pitkälti sympaattisen aktivaation voimistumiselta. eli sympaattinen hermoston aiheuttamia tuntemuksia jotka voivat liittyä ylikuntoon, mutta myös tavalliseen elämäntilannemutoksen aiheuttamaan stressiin tai näiden yhdistelmään. Kun stressihormonit esim ylikunnon seurauksena saa vallan niin se nostaa sydämen syketaajuutta ja voimakkuutta ja tuntemuksesi johtuu todennäköisesti siitä. Terveydenhoitaja crp arvolla ei pysty poistamaan muutakuin tulehduksen ei muuta. Joten lääkärintutkimukset kuulostat järkevältä. Siellä tutkitaan tarkemmin sydän,kilpirauhanen, hengitystiet, pieni verenkuva ja esim mykoplasman mahdollisuus. Suosittelen jos vaan rahaa on, niin suoraan yksityiselle lekuriasemalle ja urheilulääkärin vastaanotolle niin hän ymmärtää parhaiten myös tuosta ylikuntoasiasta. Ota rauhallisesti. Ainoana liikuntamuotona kävely esim 3xviikossa ja yritä stressata asiasta mahdollisimman vähän ja keksiä muuta tekemistä niin kauan että tuntemukset on kokonaan poissa.

Ylikuntoon ajautumisen taustalla on monesti elämäntilaneenmuutoksen aiheuttama stressi tai treenivolyymin muutos. Sinun kohdallasi, niinkuin omallakin kohdallani parivuotta sitten, täyttyi molemmat asiat jotka ajoi elimistön ylikuormituksen puolelle.

 

[Axelpass Tommi]

Epätoivoissani oon tässä jo jonkin aikaa ettiny "diagnoosia" omille oireille ja nyt tuli vastaan tää ylikunto-homma. Omalla kohdalla alko ilmeneen oireita tossa jo 3-4 viikkoa sitten. Sydän löi tosi voimakkaasti, ei välttämättä nopeampaa kuin ennen, mutta lujaa vaan. Taustastoorihan tässä oli se, että muutin uuteen paikkaan opiskelemaan ja täällä on tosi paljon enemmän urheilumahdollisuuksia ku ennen, joten tietysti aloitin kaikennäköstä harrastusta. Eli liikuntaa tuli huomattavasti enemmän mukaan elämään kuin ennen. Sydän siis hakkas kovaa, mutta en sitä sillon jotenkin vaan noteerannut (tai yritin olla noteeraamatta). Sitten alkokin rinta- ja selkäkivut pistelyinä ja "viiltoina" sekä 1-2 päivää oli ahdistava tunne tossa rintalastassa. Mukana oli "muljahteluita" ja muita epämääräisiä rytmihäiriöitä. Siinä sitten aloin aattelemaan, että nyt on jotain pahasti vialla ja himmasin tahtia, samalla pukkas pienoinen flunssa, joka meni ehkä viikossa tai alle ohi. Kävin YTHS:llä terveydenhoitajalla ja se otti crp:n eli ei sydänlihastulehdusta tms. Sano vaan, että otappa rauhallisesti nyt ja niin minä sitten olin rauhassa ja olo hieman parani. Syke kuitenkin on pysynyt edelleen tähän asti tosi voimakkaana, kivut selässä ja rinnassa on nyt jotakuinkin hävinnyt, samoin rytmihäiriöt. Iltaisin vaikea saada unta, kun sydän jyskyttää niin julmetusti ja joskus muljahtaa sydämessä kerran tai pari. Onko muilla ollut mitään tällaisia näin paljon sydämeen liittyviä oireita? Onko tässä nyt ylikunto vai joku vakavampi homma? Pitäiskö mennä heti johonkin lääkäriin, vai mitä sitä tekis?

Varmuuden vuoksi lääkäriin ja verikokeisiin. Itse veikkaan, että oma epäilyksesi osuu oikeaan. Yleensähän tuohon kuuluu vielä vastustuskyvyn olennainen lasku, eli ainekset kunnon soppaan on valmiina.

 

[tseik]

Eli nyt on tullu taukoo pidettyä sellanen 1kk ja kaikki oireet viittas hermoston ylikuntoon ja alussa otrostaattinen syke pyöri siellä 50 ja laski hyvin nopeesti sinne 30-40 tienoille, kunnes nyt on viimeset 3vk oltu paikallaan ja paranemisesta ei mitään tietoo. Ongelmahan tässä on ku en oo mitannu ''terveenä'' tota otrostaattista sykettä nii ei oo vertailukohtaa. Tarkotus ois mennä verikokeisiin tällä viikolla eli voiko ton ylikunnon nähdä verikokeista ja muutenkin jos sais tarkempaa tietoo niistä arvoista mitä pitäs mitata? Kiitos jo etukäteen.

 

[Moksu]

Eli nyt on tullu taukoo pidettyä sellanen 1kk ja kaikki oireet viittas hermoston ylikuntoon ja alussa otrostaattinen syke pyöri siellä 50 ja laski hyvin nopeesti sinne 30-40 tienoille, kunnes nyt on viimeset 3vk oltu paikallaan ja paranemisesta ei mitään tietoo. Ongelmahan tässä on ku en oo mitannu ''terveenä'' tota otrostaattista sykettä nii ei oo vertailukohtaa. Tarkotus ois mennä verikokeisiin tällä viikolla eli voiko ton ylikunnon nähdä verikokeista ja muutenkin jos sais tarkempaa tietoo niistä arvoista mitä pitäs mitata? Kiitos jo etukäteen.

http://www.pakkotoisto.com/treeni/61134-pikkutoiston-pakkojaettilaeinen-ylikunto-16/#post3373940

Tuossa Uusitalon esitelmässä on lueteltu kokeita, mitä pitäisi ottaa.

Ylikuntoa ei voi nähdä verikokeista.

 

[veke.ku_88]

Eli nyt on tullu taukoo pidettyä sellanen 1kk ja kaikki oireet viittas hermoston ylikuntoon ja alussa otrostaattinen syke pyöri siellä 50 ja laski hyvin nopeesti sinne 30-40 tienoille, kunnes nyt on viimeset 3vk oltu paikallaan ja paranemisesta ei mitään tietoo. Ongelmahan tässä on ku en oo mitannu ''terveenä'' tota otrostaattista sykettä nii ei oo vertailukohtaa. Tarkotus ois mennä verikokeisiin tällä viikolla eli voiko ton ylikunnon nähdä verikokeista ja muutenkin jos sais tarkempaa tietoo niistä arvoista mitä pitäs mitata? Kiitos jo etukäteen.

komppaan edellistä. ei voi nähdä verikokeista. sehän oliski helppoa jos voisi. Itse ylikunnon kannalta vapaa testosteroni ja aamukortisoli on hyviä mittauksia. testosteroni taso yleensä alenee ja kortisoli nousee ylikuntoon ajauduttaessa.. tosin nämäkin arvot yleensä ovat viitealueella eikä niistä pysty päätteleen mitään ellei ole ns.terveiden aikoijen arvoja tiedossa. "helppoa, eikö" :/

 

[tseik]

Tarkotushan oli tällä kaudella kehittää voimaa että ens kaudeks pääsisin nuorten sm-liigaan pelaamaan lätkää, nii homma lähti käsistä kesällä ja kerran kerkesin jo liian aikasin alottamaan jollon palattiin lähtöpisteeseen ja nyt kun en oikein ite osaa sanoo että millon se on kokonaan pois ku ei toi otrostaattinen syke tuu millään alaspäin( nyt on siinä 30 tuntumassa ehkä pikkasen yli), eli voisko olla mahdollista, että se mulla ois todellakin noin korkee ihan normaalisti, tai jos syy olis jossakin muualla mikä aiheuttais ton korkeen/matalan verenpaineen? Nyt kuitenkin on sillei että ei ole mitään merkkejä ylikunnosta, ku esim. alussa rupesin heräilemään öisin säännöllisesti siihen että aina jos oli edellisenä päivänä tehny jotain nii yöllä heräs siihen ku pulssi oli helvetin korkee ja oli muutenkin hengästyny olo. Ette usko miten kova paikka on ollu, ku nyt on melkein puol kautta menny ihan vaan katelessa vierestä...

 

[veke.ku_88]

Tarkotushan oli tällä kaudella kehittää voimaa että ens kaudeks pääsisin nuorten sm-liigaan pelaamaan lätkää, nii homma lähti käsistä kesällä ja kerran kerkesin jo liian aikasin alottamaan jollon palattiin lähtöpisteeseen ja nyt kun en oikein ite osaa sanoo että millon se on kokonaan pois ku ei toi otrostaattinen syke tuu millään alaspäin( nyt on siinä 30 tuntumassa ehkä pikkasen yli), eli voisko olla mahdollista, että se mulla ois todellakin noin korkee ihan normaalisti, tai jos syy olis jossakin muualla mikä aiheuttais ton korkeen/matalan verenpaineen? Nyt kuitenkin on sillei että ei ole mitään merkkejä ylikunnosta, ku esim. alussa rupesin heräilemään öisin säännöllisesti siihen että aina jos oli edellisenä päivänä tehny jotain nii yöllä heräs siihen ku pulssi oli helvetin korkee ja oli muutenkin hengästyny olo. Ette usko miten kova paikka on ollu, ku nyt on melkein puol kautta menny ihan vaan katelessa vierestä...

itse lätkäfanaatikkona tiedän miltä tuntuu. olenhan ollut jäiltä jo vuoden kokonaan pois. Vaikka en "ammatikseen" pelaakkaan niin kyllä se tuntuu pahalta rakasta lajia pleksien takaa seurata. mutta vielä pahemmalta tuntui kun ylikuntoisena kovissa vaihdoissa ei enää verenpaineet riittäny vaan rupes huippaan kesken vaihdon. ortostaattinen syke voi mielestäni olla normaalisti noin korkea. on useampi tuttu jolla se on 30.n pintaa. siksi en pidäkään, että siitä annetaan jotain viitearvoja, koska se on kovin yksilöllinen. itsellä edellisessä mittauksessa makuusyke 59, seisonta syke 111...eli ortostaattinen 52 (joo luitte oikein).tokia se nyt tässä tavallisesti on ollut alle 40 ja omalla kohdallakin se normaali arvo taitaa pyöriä siellä kolmenkympin tienoilla ja tällä hetkellä edelleen hermosto onniin pahassa jamassa et ehkäse selittää.

on toki ongelmallista kun ei tiedä varmaksi voiko treenata. suosittelisin spiroergometria rasituskoetta. siinä monesti näkyy jos hermostossa on jotakin vielä pielessä. (mm.matala tai muuten poikkeuksellinen verenpainereaktio, sympatikotonia, hidas palautuminen, normaalia alhaisempimpi maksimisyke tai suorituskyky, st-muutokset rasituksessa..jne). jos siellä on kaikki kunnossa ja lääkäri antaa luvan treenata niin mielestäni voit aloittaa peruskuntoharjoittelun jatkuvasti aamun ortostaattista seuraillen.

mut muistutan että täälta threadilta ei voi lupaa antaa treenaamiseen.sen sijaan suosittelisin urh.lääkäriä

 

[Moksu]

itse lätkäfanaatikkona tiedän miltä tuntuu. olenhan ollut jäiltä jo vuoden kokonaan pois. Vaikka en "ammatikseen" pelaakkaan niin kyllä se tuntuu pahalta rakasta lajia pleksien takaa seurata. mutta vielä pahemmalta tuntui kun ylikuntoisena kovissa vaihdoissa ei enää verenpaineet riittäny vaan rupes huippaan kesken vaihdon. ortostaattinen syke voi mielestäni olla normaalisti noin korkea. on useampi tuttu jolla se on 30.n pintaa. siksi en pidäkään, että siitä annetaan jotain viitearvoja, koska se on kovin yksilöllinen. itsellä edellisessä mittauksessa makuusyke 59, seisonta syke 111...eli ortostaattinen 52 (joo luitte oikein).tokia se nyt tässä tavallisesti on ollut alle 40 ja omalla kohdallakin se normaali arvo taitaa pyöriä siellä kolmenkympin tienoilla ja tällä hetkellä edelleen hermosto onniin pahassa jamassa et ehkäse selittää.

Nyt en muista varmasti, miten päin se meni, mutta jonnekin tämän threadin syövereihin sitä linkittelin.

Jos ortostaattisen ja leposykkeen erotus on suuri niin se kertoi joko sympaattisen tai parasympaattisen hermoston korkeammasta aktiivisuudesta. Mutuna muistelen, että leposyke kertoo sympaattisen ja ortostaattinen parasympaattisen hermoston aktiivisuudesta.

Se on kuitenkin aika yleisesti toitotettu viitealue, että leposykkeen ja ortostaattisen sykkeen ero tulisi olla sen 15-25, joten uskoisin, että siinä jokin perä on. Tottakai nuo sykkeet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella paljon.

Minä siis ainakin itse uskon siihen, että sen ortostaattisen pitäisi olla tuon 15-25 lyöntiä korkeampi, jolloin parasympaattisen hermoston toiminta olisi normaalilla tasolla. Muistelen kyllä itsekin, että minulla oli korkea ortostaattinen syke aktiiviurheiluaikana, mutta liekkö silloinkin ollut koko ajan pientä, liiallista toimintaa parasympaattisen hermoston puolella?

Ylikunto kuitenkin rakennetaan pitkällä tähtäimellä, jolloin se hermosto on koko ajan hieman liian rasittunut lepoon nähden. Siksi kait se onkin niin salakavala, ettei sitä välttämättä huomaa ja rekisteröi oikein mitenkään, vasta kun sitten, kun hommat on jo perseellään pahemmin.

Tuo spiroergometria on varmasti hyvä väline, kun on vaan osaavat lekuri sitä tulkitsemassa.

 

[veke.ku_88]

itselläni on ollut kyllä hieman erilainen käsitys kumpi hermosto kertoo mitäkin. eli jos ortostaattisen ja leposykkeen erotus on suuri niin mielestäni se kertoo sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta tai vallallaolosta. sympaattinen hermostohan sydämen syketaajuutta nostaa. samoin jos leposyke on koholla. sympaattinen saa sen aikaan. siis tää on oma vakaa käsitys aina ollut. sitä miksi sympaattinen hermosto on vallalla niin en tiedä. johtuuko se siittä että parasympaattinen toimii liian vaimeasti vai itse sympaattinen hermosto kiihtyy?
parasympaattisessa ylikunossahan sykkeet ei nouse ja ortostatiikkakin toimii siten että makuu ja seisontasykkeen erotus on alle 10?

aamun ortostaattisessa kokeessa olen huomannut että ylös noustessa syke nousee mutta kun pitäisi lähteä laskuun niin kohta aina pienen laskun jälkeen taas nousee eikä meinaa millään laskea vaan tälleen edestakaisin heilahtelee. käsittääkseni tämä kertoo siittä että parasympaattinen hermosto ei jaksa toimia oikein elikkä "rentoutumista" ei meinaa tapahtua vaan sympaattinen on "isäntä talossa". makuu ja seisonta sykkeen erotukset ovat välillä karmean korkeita (jopa yli 50)

 

[Moksu]

itselläni on ollut kyllä hieman erilainen käsitys kumpi hermosto kertoo mitäkin. eli jos ortostaattisen ja leposykkeen erotus on suuri niin mielestäni se kertoo sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta tai vallallaolosta. sympaattinen hermostohan sydämen syketaajuutta nostaa. samoin jos leposyke on koholla. sympaattinen saa sen aikaan. siis tää on oma vakaa käsitys aina ollut. sitä miksi sympaattinen hermosto on vallalla niin en tiedä. johtuuko se siittä että parasympaattinen toimii liian vaimeasti vai itse sympaattinen hermosto kiihtyy?
parasympaattisessa ylikunossahan sykkeet ei nouse ja ortostatiikkakin toimii siten että makuu ja seisontasykkeen erotus on alle 10?

aamun ortostaattisessa kokeessa olen huomannut että ylös noustessa syke nousee mutta kun pitäisi lähteä laskuun niin kohta aina pienen laskun jälkeen taas nousee eikä meinaa millään laskea vaan tälleen edestakaisin heilahtelee. käsittääkseni tämä kertoo siittä että parasympaattinen hermosto ei jaksa toimia oikein elikkä "rentoutumista" ei meinaa tapahtua vaan sympaattinen on "isäntä talossa". makuu ja seisonta sykkeen erotukset ovat välillä karmean korkeita (jopa yli 50)

Saatat olla oikeassa.

Katja Linnakylän pro gradusta, jota olen täällä siteerannut joskus aikaisemminkin:

Autonomisen hermoston sympaattinen osa hallitsee sydämen toimintaa rasituksen aikana ja parasympaattinen osa levon aikana. Liiallisen fyysisen rasituksen seurauksena elimistö saattaa ajautua ylirasitustilaan, johon liittyy autonomisen säätelyn muutoksia. Tätä voidaan arvioida sydämen sykevaihtelulla (HRV = englannin kielen termi heart rate variability). Tässä menetelmässä yhtäjaksoisesta syketallenteesta analysoidaan peräkkäisten sykevälien pituuksia, joiden vaihteluun vaikuttaa autonomisen hermoston toiminta. Suuri sykevaihtelu osoittaa korkeaa parasympaattista ja alhaista sympaattista aktiivisuutta. Urheilijoilla on todettu olevan suurempi HRV kuin urheilua harrastamattomilla ihmisillä, mutta ylirasitustilassa se saattaa mahdollisesti vähentyä.

Minä ymmärrän tuon tummenetun kohdan niin, että leposykkeen ja ortostaattisen sykkeen erotus on suuri. Mutta tarkoittaako se sitä vai sitten sitä, että se syke ei ole tasainen vaan sahaa ees taas?

Alhainen HRV osoittaa alhaista parasympaattista ja korkeaa sympaattista aktiivisuutta

Sydämen sympaattisen ja parasympaattisen säätelyn aikaansaamat muutokset aiheuttavat rytmisiä epäsäännöllisyyksiä viejähaarakkaiden hermoärsytyksessä, mikä havaitaan sydämen toimintajakson lyhyt- ja pitkäaikaisena ailahteluna

Kyllä minä ymmärtäisin nyt niin, että oot oikeessa. Jos se sykevaihtelu on suurta niin sympaattinen- ja parasympaattinen hermosto toimivat sekaisin keskenään. Tuolta varmaan löytyisi myös vastausta tuoton miksi sympaattinen hermosto on vallalla, mutta en nyt pysty sitä etsiskelemään.

Lepo- ja ortostaattisen sykkeen erosta HUSLABin sivut pitivät normaalina rajana 20. Uusitalon mukaan (Virtasen gradu painijoiden viimeistelyharjoituksesta) urheilijoilla yli 20% sykkeen nousua pidetään mahdollisen ylirasituksen merkkinä.

 

[veke.ku_88]

Minä ymmärrän tuon tummenetun kohdan niin, että leposykkeen ja ortostaattisen sykkeen erotus on suuri. Mutta tarkoittaako se sitä vai sitten sitä, että se syke ei ole tasainen vaan sahaa ees taas?
.

Eli kun puhutaan sydämen sykevälivaihtelusta niin tarkoitetaan seuraavaa: jos sykkeesi on 60, se ei tarkoita välttämättä sitä että sydän lyö kerran sekunnissa. Vaan mikäli parasympaattinen hermosto on vallalla sydämen lyöntien väli voi vaihdella 0,5sekunnista 2sekuntiin. Kun sympaattinen hermosto pääsee vallalle niin tämä vaihtelu vähenee ja voi mennä siihen pisteeseen että sydän lyö todellakin tasaisesti kerran sekunnissa. Eli toisin sanoen sydämen sympaattinen aktiivisuus aiheuttaa sen, että sykevälivaihtelu on vaimeaa. Se on nähtävissä sydänfilmissä kun katsoo r-piikkejä niin niiden väli vaihtelee koko ajan jos ihminen on rento. eli sydänkin on "hajamielinen" ja lyö silloin ku kiinnostaa :D .
ja tämä on ihan faktaan eikä perust mihinkään mutuiluun. kokeilen jos löydän jostain jonkin klipin vahvistukseksi.

TÄHÄN perustuu hyvin pitkälle tämä firstbeat analyysi. jotkin sykemittarit (ainakin parhaat polarit ja suunnon mittarit) pystyvät mittaamaan tätä sykevälivaihtelua eli r-r-käyrää. ja esim yön aikana sykevälivaihtelu arvo rs tulisi firstbeat.n ohjeiden mukaan olla yli 20.
kannattaa vaan käyttää jotain ekg-geeliä jos yöllä mittaustatekee, koska mittarin kosketuspinta voi kuivua ja tämä mittaus on luonnollisesti erittäin arka häiriöille.

eli ymmärtäisin että sykevaihtelu ja sykeVÄLIvaihtelu on kaksi täysin eriasiaa. syke muodostuu useamman sydämen lyönnin keskiarvosta ja sykevälivaihtelu kertoo taas peräkkäisten sydämen lyöntien välisen ajan vaihtelusta. eli kun puhutaan leposykkeen ja ortostaattisen sykkeen erotuksesta, nin silloin ei puhuta laisinkaan sykevälivahtelusta vaan elimistön reaktiosta ylösnoustaessa, jota sydämensyke peilaa. ja mikäli sympaattinen hermosto pitää valtaa, niin elimistö on kuin "jännitynyt jouskari" ja pienikin muutos heilauttaa sykettä täysin kohtuuttomasti. taas jos sympaattinen on liian vaimeaa ni elimistö on taas "laiska paska" eikä reagoi muutokseen normaalisti. ja tämähän peilaa mielestäni hyvin myös myös henkistä tilaa ja ihmisten erilaista oireilua ylikuormitustilassa. ts. onko sympaattisen vai parasympaattisen järjestelmän oireita vai jopa molempia..

ps. en ole sitten mikää äidinkielinen lahjakkuuss että voi olla vähän rasittavaa luettavaa :D

http://www.firstbeat.fi/fi/fysiologia/sykeanalyysi

 

[veke.ku_88]

polarin käyttöohjeesta:

"HRV-lukema osoittaa kuinka paljon syke vaihtelee keskiarvosykkeessä. Keskiarvosyke, joka on 60 lyöntiä minuutissa (bpm), ei tarkoita että perättäisten lyöntien välinen aika olisi tasan 1,0 sekuntia, vaan se voi vaihdella 0,5 sekunnista aina 2,0 sekuntiin asti.

Aerobinen kunto vaikuttaa sykevälivaihteluun. Hyvässä kunnossa olevan sydämen sykevälivaihtelu on yleensä levossa suuri. Muita sykevälivaihteluun vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, perintötekijät, vartalon asento, vuorokaudenaika ja terveydentila. Harjoituksen aikana sykevälivaihtelu pienenee harjoituksen tehon ja sykkeen noustessa. Sykevälivaihtelu laskee myös henkisen stressin aikana.

Autonominen hermosto säätelee sykevälivaihtelua. Parasympaattinen toiminta laskee sykettä ja nostaa sykevälivaihtelua, kun taas sympaattinen toiminta nostaa sykettä ja laskee sykevälivaihtelua.

Sykevälivaihtelua käytetään Ownzone-, OwnIndex- ja OwnOptimizer-toiminnoissa. Sitä voidaan tarkkailla myös erikseen käyttämällä harjoitustietokonetta. Jos sykevälivaihtelu muuttuu tietyllä vauhdilla ja sykkeellä, tämä voi olla osoitus harjoituskuormituksen ja -rasituksen muutoksesta. "

http://www.polar.fi/e_manuals/RS800...800CX_EN/Images/HR_variability_RGB_150dpi.jpg

 

[veke.ku_88]

polarin käyttöohjeesta:

"HRV-lukema osoittaa kuinka paljon syke vaihtelee keskiarvosykkeessä. Keskiarvosyke, joka on 60 lyöntiä minuutissa (bpm), ei tarkoita että perättäisten lyöntien välinen aika olisi tasan 1,0 sekuntia, vaan se voi vaihdella 0,5 sekunnista aina 2,0 sekuntiin asti.

Aerobinen kunto vaikuttaa sykevälivaihteluun. Hyvässä kunnossa olevan sydämen sykevälivaihtelu on yleensä levossa suuri. Muita sykevälivaihteluun vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, perintötekijät, vartalon asento, vuorokaudenaika ja terveydentila. Harjoituksen aikana sykevälivaihtelu pienenee harjoituksen tehon ja sykkeen noustessa. Sykevälivaihtelu laskee myös henkisen stressin aikana.

Autonominen hermosto säätelee sykevälivaihtelua. Parasympaattinen toiminta laskee sykettä ja nostaa sykevälivaihtelua, kun taas sympaattinen toiminta nostaa sykettä ja laskee sykevälivaihtelua.

Sykevälivaihtelua käytetään Ownzone-, OwnIndex- ja OwnOptimizer-toiminnoissa. Sitä voidaan tarkkailla myös erikseen käyttämällä harjoitustietokonetta. Jos sykevälivaihtelu muuttuu tietyllä vauhdilla ja sykkeellä, tämä voi olla osoitus harjoituskuormituksen ja -rasituksen muutoksesta. "

Muistelen kyllä itsekin, että minulla oli korkea ortostaattinen syke aktiiviurheiluaikana, mutta liekkö silloinkin ollut koko ajan pientä, liiallista toimintaa parasympaattisen hermoston puolella?
.

mielestäni kyse on joko yksilöllisyydestä tai todennäköisemmin siittä että treenasit aktiiviurheiluaikoinasi väärin (en toki halua vittuilla..eikä ole kyllä varaakaan :D ). eli jos ortostaattinen on korkea tai yleensäki makuusykkeen ja ortostaattisen väli suuri niin mielestäni se kertoo ainoastaan sen autonominen hermosto ei vaan ollut tasapainossa, kroppa ei ollut palautunut ja nimenomaan sympaattinen hermosto yliaktiivinen.

tässä ote Uimari Hanna-Maria Seppälän blogista:


" Australian leirillä herätys tänään 5:30 aamusyke makuulla 39/ seisten 49. Klo 6-7:00 salilla ja 7:15-9:00 altaassa. Kaksi viikkoa kovaa treeniä kohta takana ilman vapaapäiviä. Jooga, huolto ja venyttely tullut todellakin tarpeeseen. "

eli kyllä ne vaan hyvin pitää huolta siittä että elimistö on aamulla taas valmis uuteen iskuun .