Ylikunto

Meta title: 🔥 YLIKUNTO – KUN KONE HYYTYY KESKEN KOVIMMAN AJON 🔥

Meta description: Ylikunto hiipii salakavalasti: treeni kulkee, kunnes ei kulje enää. Väsymys, hermoston ylikuorma ja motivaation romahtaminen iskevät yhtä aikaa...


Jos tulee useita ei eteenpäin meneviä treenejä putkeen, treenaat joko liikaa tai liian vähän. Tätä tasapainottelua se useimmilla on. Pitkät tauot on monille myrkkyä ja koska kroppa lähtökohtasesti haluaa olla laiska, eipä se tauko sille muuta opeta. Uusiks vaan treeniin kiinni ja kyllä se siitä. Jos kauheesti ahdistaa, hyppää mun jengiin ja teen sit ton kaiken suunnittelun sun puolesta. Sitä täs on tullu tehtyä yli 30v jo.
 
Kyllä se koskee hyvin pitkällekki edenneitä ja ihan huipputasolle asti. Mä uskon, että monilla se automaattisesti hieman tasaa sitä ikäänku vääränlaista intoo. Sitä kautta sit ehkäisee vammoja ja ylitreeniä ja pysyy se pidempi nousujohde päällä. Mutta niinku itekin sanoit ja omaltakin kohdalta tiedän, omat tuntemukset kertoo paljon jo, jos viittii ajoissa kuunnella. Mulla on muutamia mukana, kellä se kevennys on enempi oma valinta, mutta lähes kaikki pyytää niitä ja kovinkin hanakasti vannovat niiden nimiin.
Allekirjoitan tämän isoilla kirjaimilla. Olen ollut sinun alaisuudessa nyt 15 viikkoa tai jotain, ja 3 kovaa ja 1 kevyt on toiminut ihan törkeän hyvin. Itse reilusti 40v ja ikäni treenannut, jopa kilpaillut voimannostossa nuorempana, luulin tuntevani itseni. Olen aina ollut äärimisen kiinnostunut treenaamisesta ja ravinnosta, lukenut ja kokeillut paljon. Mutta niinkin yksinkertaiset raamit mitä JTO minulle antoi, vaikutti enemmän kuin kehitykseeni kuin yksikään muu yksittäinen tekijä ikinä! Jokaisella meillä heikot kohtamme, toiselle ongelma saattaa olla lepo. Mulle se oli jääräpäisyys treeneissä. Näin ollen paikat on repeillyt ja hajonnut aikojen saatossa. Nyt uskon että voin treenata vielä pitkään ja hyvässä kunnossa.
 
"...sinun alaisuudessa..." ai kauhia :LOL: No joo yhteistyöllä eteenpäin. Hyvin on menny! Kiitos vaan kehuista.
 
"...sinun alaisuudessa..." ai kauhia :LOL: No joo yhteistyöllä eteenpäin. Hyvin on menny! Kiitos vaan kehuista.
Henkisesti ainakin, jos ei sentään fyysisesti 😄 Ja on yllättävää kuinka perusasiat toimii 25 vuoden jälkeenkin. Ei tarvita välttämättä giant-supersettejä failureen ja yli. 90 Bodaus-lehdestä muistan itsensä Dorian Yatesin sanoneen että lyhyellä aikavälillä hän treenaisi joka viikko täysillä, mutta koska tähtää pitkälle, niin treenaa vain joka toinen viikko täysillä. Itsellä kehon tunnusmerkkien kuuntelu ei vaan toiminut. Silloin aina ymmärsin jättää sarjan kesken kun kuului räps jostain lihaksesta. Jotkut varmasti osaa tämänkin taidon paremmin, se on selvä.
 
Vielä yksi näkökulma kevennettyyn viikkoon. Itse olen ainakin suunnitellut treenini siten, että kevennetylle viikolle on ihan ihan oikeasti tarvetta. Progressio on rakennettu niin, että volyymi ja intensiteetti kasvavat kolmen viikon aikana, ja tämän jälkeen niin kroppa kuin mielikin kaipaavat kevyempää viikkoa. Silloin puolestaan voi keskittyä tekniikkaan ja erilaisten apuliikkeiden testaamiseen. Kevyeltä viikolta tulee sitten usein lähdettyä freesinä uuteen kolmen viikon puristukseen.

Ennen kuin siirryin noudattamaan omaa ohjelmaani, käytin reilun vuoden verran JuggernautAI-ohjelmaa, ja siinä kevennetyt viikot olivat ainakin minun näkökulmastani ihan pakollisia, koska treenit olivat niin raskaita. Siltä ohjelmalta sain kaksi tärkeää käytännön oppia: sen, kuinka kovaa jaksan tarvittaessa treenata ja toisaalta kevennettyjen viikkojen tärkeyden.
 
Itse toteutan kevyen viikon joka kolmas viikko siten, että tiputan volyymin 60% "huippu viikon" lukemista.

Varmaan pelkästään punttia nostaville turha paljon lepoa, mutta minulla puntit on pari kertaa viikossa kestävyysurheilua tukemassa ja siinäkin se suurin tavoite on lähinnä voimien jonkun asteinen ylläpito ja yleisterveydellisyys.
 
Minulla on useampi laji niin kevyt viikko koostuu erilailla. Tiputan puntti treenit vaikkapa yhteen. Aerobiset lajit ja ryhmäliikunta ( kehonhuollolliset) säilyvät ennallaan. Ei ole koskaan koko viikkoa 60% teholla löysäillen. Osaan ottaa myös extemporena extra lepopäiviä. Olen huomannut että puntti treeni vetää nopeiten tukkoon ja ylikuntoon. Aerobisia lajeja voi ottaa myös kevennetyillä viikoilla ihan kovaakin. Tuntuu että palauttavat paremmin kuin totaali lepo. Ennen pidin koko viikon kevyitä sessioita. Itselle liian pitkiä. Luulen että palautumiskykyni on normaalia nopeampi laajan urheilutaustan ansiosta.
 
Minulla on useampi laji niin kevyt viikko koostuu erilailla. Tiputan puntti treenit vaikkapa yhteen. Aerobiset lajit ja ryhmäliikunta ( kehonhuollolliset) säilyvät ennallaan. Ei ole koskaan koko viikkoa 60% teholla löysäillen. Osaan ottaa myös extemporena extra lepopäiviä. Olen huomannut että puntti treeni vetää nopeiten tukkoon ja ylikuntoon. Aerobisia lajeja voi ottaa myös kevennetyillä viikoilla ihan kovaakin. Tuntuu että palauttavat paremmin kuin totaali lepo. Ennen pidin koko viikon kevyitä sessioita. Itselle liian pitkiä. Luulen että palautumiskykyni on normaalia nopeampi laajan urheilutaustan ansiosta.
Kyllä mä siellä hyvinkin saatan pitää mukana intensiivisyyttä harjoittelussa kevyelläkin viikolla. Kroppa ja fiilis kertoo sen parhaalla tavalla.
Käytännössä toi nyt mulla tahtoo sanoa sitä, että toinen viikon kahdesta puntista on 60% vol. Kumpikin kun on yksijakoisia treenejä.
Uinnin, pyöräilyn ja juoksun kanssa sitten tiputan siihen 60% vol eli jos nyt vaikka kestävyyden vol on 6h niin lasken siitä 60% eli kevyen viikon vol olisi n.3h 40min ja samassa suhteessa, että jos vaikka otetaan 10*20s vetoja ylämäkeen niin otan 6*10s vetoja enkä yritä tehdä niitä niin kovaa, kuin mitä tekisin normaali harjoittelussa.
Ja jos fiilis ja kroppa sanoo, että ei ole syytä tehdä vetoja ollenkaan niin sitten en kyllä tee.
Parempi arvata levon puolelle.

Mulle sopiva tapa hoitaa kevennys jotta palautuminen ja tuloksekkuus toimivat.
 
Mitä tarkoitat että lihas alkaa kasvaa kuuden viikon jälkeen? Kyllä se proteiinisynteesi on heti harjoituksen jälkeen proteiinia saadessa lihaskohtaisesti nousussa.
Onkohan tää peruja siitä ikivanhasta - 80luvun Bullworker vai Twister mainoksesta jossa kehuttiin että treenaa kaksi viikkoa niin saat upeat lihakset.
Jäbä treenas kaks viikkoa ja lähetti jousen takas kirjeellä:
-nyt olen treenannut kaksi viikkoa, voitte lähettää lihakset 😎
 
Nyt kaivattaisiin vähän vertaistukea ja neuvoja, että miten kannattaisi lähteä etenemään.

Muutama kuukausi ollaan menty treenien osalta niin, että välillä on kulkenut todella hyvin, mutta välillä kroppa on ilmoittanut selkeästi, että nyt olisi aika levätä. Esimerkiksi vatsa on ollut pidemmän aikaa jo kuralla ja tähän liittyen on tehty tutkimuksia ja koronatestissä on käyty myös - mutta mitään ei ole ollut vialla. Olen hikoillut normaalia enemmän. Uni on ollut aika ajoin huonolaatuista, ja keskiarvolta tunteja tulee noin 6 (yöstä riippuen 4-7 tuntia). Treenit ovat kulkeneet pääosin hyvin, mutta ne ovat olleet pääosin todella raskaita, pois lukien aerobiset, jotka on tehty pk-sykealueella.
Ortostaattinen syke on ollut aina 15-30 lyöntiä. Mielialat ovat vaihtelevia, en puhuisi masennuksesta, mutta ajatukset ovat todella usein negatiivisia. Elämä on ollut aika pitkälti suorittamista.

Tällä viikolla tuli havahduttua siihen, että vasemmalla puolella oli rasituksen aikana rintakipua. Ajattelin sen olevan lihasperäistä, mutta olin varmuuden vuoksi terveyskeskukseen yhteydessä ja hoitaja sanoi myös, että on mitä todennäköisimmin lihasperäistä kipua. Annoin asian olla, kunnes...

Keskiviikkona tein todella kovan jalkatreenin ja uni oli huonolaatuista. Menin aamulla töihin ja kun pääsin kotiin, oli olo todella nuutunut. Sängyllä maatessa huomasin kuinka rintaa alkoi ahdistaa, ihan kuin joku olisi kengällä painanut. Yritin rauhoittaa itseni, mutta yhtäkkiä silmissä sumeni ja pulssi kohosi ja kohosi, huippujen ollessa istuessa 130. Soitin hätäkeskukseen ja ambulanssi vei mut sairaalaan. Portaita alaskävellessä syke oli parhaimmillaan 160. Sydänfilmi otettiin kahdesti, olivat ok ja verikokeissa ei ollut mitään poikkeavaa. Olo on ok, nyt on tullut kahtena yönä nukuttua 7-8,5 tuntia.

Selkeästi tämä oli kropalta ilmoitus, että nyt on otettava aikaa itselle ja unohdettava treenit hetkeksi, mutta kuinka pitkäksi aikaa, se on kysymys. Miten treenien pariin kannattaa palata? Koskaan ei ole tällaista ollut aiemmin, joten vähän olen yksin ajatusteni kanssa, enkä tiedä, mitä tulisi tehdä, muuta kuin levätä.
 
Punelle painavaa viestiä seuraavassa. Ota nyt iisisti niin voit treenailla sitten terveenä loppuelämän parhaassa tapauksessa. Itselleni puski todella paha kroonistunut ylirasitustila päälle viime kesällä, josta toipuminen on todella pahasti kesken. Minulle ylikunto iski päälle hyvin äkillisesti. Lähtötilanteesta sen verran, että olen aktiiviliikkuja ja salilla rakastin käydä joka viikko 4-5 kertaa ja siihe päälle vielä jtn pientä aerobista säännöllisesti. Treenimäärät ei tosiaan mitään huikean korkeita, mutta sen lisäksi myös kilpailuhenkistä suorittamista työrintamalla. En kokenut olevani mitenkään erityisen kuormittunut ennen vakavien terveysongelmien alkamista. Sairastin keväällä 2020 koronaviruksen lievänä niin sen vaikutusta tähän mun tilanteeseen voi tietty spekuloida paljonkin, mutta ei se lopputulemaa muuta mihinkään. Olisi pitänyt ottaa heti iisimmin siitä toivuttua, vaikka tauti olikin hyvin lievä. Sitä kun on pakko päästä treenaamaan, kun se vaan on niin siistiä ja tulee hyvä pumppi ja olo.

Mulla ei ollut mitään uniongelmia tai väsymystä, mielialaongelmia eikä korkeita sykkeitäkään ja reeni kulki hyvin vielä kesälläkin. Ainut mitä jälkikäteen tajusin, että vatsani toiminta oli muuttunut loppukeväästä ja tämän laitoin koronan piikkiin. Saattoihan se johtua osin siitäkin, mutta todennäköisesti se oli vaan minun kehon varoitusmerkki siitä, että kuormitus on liian kovaa. Ensimmäiset selkeät ja haittaavat ylirasitusoireet tulivat ennen juhannusta. Olin ollut siinä jo viihteellä edellisenä vkl ja seuraavana viikkona olin jotenkin todella ahdistunut ja kävin kierroksilla. Kävin tietty normityyliin treenaamassa, mutta ei se tuntunut samalla tavalla hyvältä. Rikoin myös käteni sillä viikolla salilla, mikä oli myös selkeä merkki siitä, että kehoni alkaa lagaamaan. Noh siitä sitten juhannuksen viettoon ja pää täynnä 3 päivää. Oli hemmetin hauskaa, vaikka sinne lähdinkin ylikierroksilla ja ahdistuneena. Seuraava viikko siitä menikin ihan järkyttävässä väsymyksessä. Nukuin 11-12 h yöunia varmaan 5 vrk putkeen. Pidin tarkoituksella kevyemmin liikunnan suhteen, koska epäilin että nyt on akuuttia ylirasitusta. Viikko siinä meni ja olo alkoi olemaan taas hyvä ja olin innoissani kesästä ja alkavasta lomasta. Tätä iloa kestikin taas sen vajaa pari viikkoa, kun oireet alkoivat uudestaan (ahdistus, urheilu ei tuntunut hyvälle jne.) Yritin siinä sitten väkisin urheilla ja viettää muutenkin riehakasta kesäelämää. Aloin vakuuttumaan, että nyt oon oikeasti ylirasittunut ja päätin, että nyt pitää heittää linjat kiinni, koska ahdistus alkoi vaan kasvamaan ja kunto huononemaan. Tajusin mistä oli kyse, mutta liian myöhään. Se kuuluisa kamelinselkä katkesi ja syöksykierre oli valmis. Mun sympaattinen hermosto, jätti ns. kaasun päälle ja psyyke ja fyysinen kunto kyykkäsi täysin. Sen sijaan, etten kuunnellut kroppaa ajoissa niin sitten vaan rukoillaan, että kroppa palautuu edes jokseenkin normaaliksi tässä ajan (vuosien kuluessa). Olen ollut tässä nyt kohta 8 kk saikulla ja palaan töihin kevennettynä piakkoin, vaikka olo ei todellakaan ole vielä hääppöinen.

Lukaise tää teksti kunnolla (lukekaa myös muut, jotka miettii, että meneeköhän nyt äärirajoilla). En vois pahimmalle vihamiehellekään toivoa tätä tautia. Lisäyksenä vielä, että mut on tutkittu lääketieteellisesti hyvin kattavasti eli ei löydy kilppariarvoissa, rauta-arvoissa, testoissa jne. mitään häikkää. Hermosto on vaan mennyt rikki.
 
Siitä miten lähteä treenaamaan niin suosittelen jtn tosi kevyttä nyt muutaman viikon ajan eli kävelyä, kevyttä uintia jne. Jotain, missä ei pusketa verenmaku suussa suorittamalla vaan ennen kaikkea sellaista, mikä tuntuu hyvältä. Stressistä täällä on puhuttu paljon eli ihminen kun on psykofyysinen kokonaisuus niin monesti unohdetaan se että se perusarkikin voi kuormittaa todella paljon. Siihen ku lisätään nollausmenetelmänä kova treeni niin kroppa on pitkässä juoksussa kovilla. Näkisin, että tällaiset aktiiviliikkujat, jotka on myös tavoitteellisia työelämässä on todellisessa riskiryhmässä. Kilpaurheilijat keskittyy pääosin siihen treenaamiseen ja muu aika onkin enemmän tai vähemmän palautumista vrt. tavikset, jotka tekee eka työpäivän ja sitten treenaa siihen päälle. Lisäksi kilpaurheilijoiden palautumista seurataan paljon ammattimaisemmin kuin tällaisten tavisten.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään on ollut jotenkin raskaampi päivä. Mutta ihan painavaa tekstiä kyllä, viisaampaa se on tässä vaiheessa pistää peli poikki hetkeksi. Mieli on ollut kyllä todella raskas. Selvästi huomaa, että kroppa käy ylikierroksilla.
 
I haven’t trained in a long time and I think you need to pay attention to your body because if you overload, you need a break of at least one week
 
Vedin itteni ylikuntoon noin 6 vuotta sitten. Sen jälkeen tapahtunut mm. lapsen syntymä, umpilisäkkeen poisto yms. Treenimäärät vähentyneet myös pakon edessä. Mutta... Aina kun yritän aloittaa jollain edes vähän järkevällä treeniohjelmalla, vähänkään raskaammat kyykyt ja maastavedot pistää leposykkeen pilviin, seuraavana yönä ei tule uni ja älykello huutaa, että nyt pitää levätä. Siis yksi ja ensimmäinen jalkatreeni. Hyvänä esimerkkinä eilinen Powerhousun 4-jakoinen, jota tykännyt ennen hinkata. Kyykkypäivä, suht kevyt aloitus ja kyykkyjä tein vain 3x6 painoilla, joilla olisin arvion mukaan vetänyt vaikka 6x6. Treenaan yleensä aamupäivällä. Nukkumaan mennessä leposyke oli vähän yli 70 ja alkoi vasta puolen yön jälkeen laskemaan. Heräsin klo 6.30 ja syke oli taas reilu 70. Sama ongelma jatkunut jo monta vuotta noiden jalkojen treenaamisen jälkeen. Onko kropassa jotain perustavanlaatuisesti paskana? Alanko hinkkaamaan pelkkää prässiä kevyillä painoilla ja 30 toiston sarjoilla vai mitä tässä pitäis tehdä? Kofeiinia en siedä enää yhtään ja sitä en nykyisin käytä laisinkaan. Välissä on usean kerran yli kuukauden tauko ilman punttitreeniä.
 
Tutulta kuulostaa. Hidas aloittaminen + ruokavalion muutos auttoi itsellä pääsemään jälleen treenin makuun.

Aikaisemmin sain vedettyä vanhat tulokset 3-4 kuukaudessa takaisin lihasmuistin avulla. Toistot siellä kutosen tienoilla. -> leposykkeet pilviin, unettomuus ja flunssa. Pahimmat liikkeet kyykky, prässi ja mave eli juurikin ne raskaimmat perusliikkeet.

Homman sain pelittämään sillä, että toistot pysyvät siellä 8 - 12 välillä. Volyymilla iso merkitys progressiossa aikaisemman kovan intensiteetin sijaan. Aikaisemman 3-4 kuukauden sijaan nousen vanhoihin painoihin 8 - 10 kk jaksolla. Leposykkeet eivät ole pilvissä, unettomuutta ei aiheudu ja flunssaakin on todella harvoin. Kaiken lisäksi olen vielä dieetillä. Jaksotuksena 3 koventuvaa viikkoa ja 1 kevyt viikko. Liian kovaa intensiteettiä hallitaan mm. sarjatauoilla.

Avaimet ongelman ratkaisuun löysin Markku Tikalta (ei maksettu mainos) :giggle: Markun kanssa käytiin tilannetta läpi, jonka perusteella hän loi minulle treeniohjelman ja ruokavalion.
 
Mä vedin itteni ylikuntoon viime kesänä enkä ottanu tarpeellista lepoa ajoissa ja luulin että oli vaan pintä ylirasitusta mikä on yleensä lähtenyt muutaman päivän levolla. Syksyn mittaa otin sitte useamman lepoviikon, mutta oireet tuli aina takas pian sen jälkeen. Joulun jälkeen en ole kunnolla treenannut, käynyt ainoastaan välillä kokeilemalla kevyesti noin 50% painoilla ja toistoilla, mutta aina näiden kokeilujen jälkeen syke palautuu tosi hitaasti ja nukun huonosti seuraavan yön.

Kauankohan tässä menee palautua, jos ikinä? Kannattaako edes käydä tekemässä noita kokeiluja, vai viekö ne aina takas alkuun? Oireet kyllä kokeilun jälkeen jää vain seuraavan yön unettomuuteen ja sykkeet on jo seuraavana yönä hyvät, eikä ne pahasti koholla ole sen kevyen treenin jälkeenkään, mutta sen verran että kropan on vaikea rentoutua ja uni ei tule, tai sitten herään keskellä yötä enkä saa enää unta.

20 vuotta treeniä takana kohta ja ekaa kertaa saanu itteni tähän kuntoon.😀 Joskus nuorempana tuli vedettyä paljo hullumpia treenejä pienillä kaloreilla ja huonoilla unilla, mutta nyt huomaa että kroppa ei anna enää samalla anteeks kuin parikymppisenä.
 
Reilu 3kk nyt ottanu silleen, että käyny salilla vaan viikon tai parin välein kevyesti kokeilemassa mitä kroppa sanoo. Tänään ekaa kertaa tuntuu siltä, että vois olla selätetty tuo ylikunto. Syke laski sarjojen välillä melko hyvin ja nyt se on treenin jälkeenkin laskenut lepoalueelle. Pumppikin tuli tosi hyvin, mikä on ollu harvinaista viimeset 6kk ja lihakset oli paineiset vielä treenin jälkeen. Kunto näytti yllättävän kovalta, vaikka kunnolla en ole treenannut kuukausiin. Näköjään se lihas pysyy tosi hyvin, kun on hitosti treenivuosia takana. Viimeks intissä oli näin pitkä tauko kunnon treenistä.
 
Back
Ylös Bottom