Deleted member 40111
No tuo on kevyt ylirasitustila, mutta kaukana vielä varsinaisesta ylikunnosta, joka on voimakkaiden ylirasitustilojen kombinaatio/kroonistunut muoto. Hyvä niin.
Päivitellään omaa ylikunnon jälkitilan kanssa kamppailua. Nyt on hurjat 3 treeniä 3,5 viikkoon takana, kun järkyttävästi oireillut kroppa. Ei ihan kuoleman kieliin kuin vajaa vuosi sitten, muttei kovin kaukana siitä. Nukuttua saa lääkkeilläkin huonosti ja hermosto-oireiden kirjo moninainen. Verenpaineet ja syke laski suht normaaliksi nyt viikkokausien levon jälkeen. Eli kova hinta tässä maksetaan siitä, ettei ole pääkoppa antanut periksi levätä niin paljon kuin se olisi sen ylikunnon akuutin vaiheen jälkeen vaatinut. Vaan heti kun päästiin elävien kirjoihin niin varovasti painettu limiteriä vasten ja soudettu/huovattu treenien ja lepojen kanssa mitkä on tuntemukset ollu. Noin puolittaiseen treenimääräänhän pääsin verrattuna siihen mitä kesti kroppa ennen sitä ylikuntotilaa vuosi takaperin. Mutta sekin oli sitten jo liikaa, oireilun totaaliseen uudelleen laukeamiseen riitti maksimaalisten 6-8 toiston sarjojen testaus voimailuliikkeissä (penkki,kyykky).
Nyt sitten piti oikeesti luovuttaa kehityshakuisuuden suhteen ja tunnustaa se tosiasia, että korkeintaan jonkin sortin ylläpito voi olla mahdollista tällä hetkellä. Pitkän ajan kuluttua, jos kroppa palautuu tai eheytyy lähemmäksi entistä kuormituksen sietoa, voi taas treenata nousujohteisesti ja tavoitteellisesti. Tässä on kuitenkin päätä hakattu nyt tarpeeksi seinään ja seuraava romahdus vois sitten olla luultavasti jo kohtalokas huonolla tuurilla, jos jatkaisi tuota väkisin puskemista.
Viinan juomisen lopetin 2010 treenaamisen takia ja nyt se palasi kuvioihin, kun treenata ei kykene kunnolla tai oikeastaan ollenkaan tällä hetkellä(niin sekaisin on). Ironista sinänsä.
Päivitellään omaa ylikunnon jälkitilan kanssa kamppailua. Nyt on hurjat 3 treeniä 3,5 viikkoon takana, kun järkyttävästi oireillut kroppa. Ei ihan kuoleman kieliin kuin vajaa vuosi sitten, muttei kovin kaukana siitä. Nukuttua saa lääkkeilläkin huonosti ja hermosto-oireiden kirjo moninainen. Verenpaineet ja syke laski suht normaaliksi nyt viikkokausien levon jälkeen. Eli kova hinta tässä maksetaan siitä, ettei ole pääkoppa antanut periksi levätä niin paljon kuin se olisi sen ylikunnon akuutin vaiheen jälkeen vaatinut. Vaan heti kun päästiin elävien kirjoihin niin varovasti painettu limiteriä vasten ja soudettu/huovattu treenien ja lepojen kanssa mitkä on tuntemukset ollu. Noin puolittaiseen treenimääräänhän pääsin verrattuna siihen mitä kesti kroppa ennen sitä ylikuntotilaa vuosi takaperin. Mutta sekin oli sitten jo liikaa, oireilun totaaliseen uudelleen laukeamiseen riitti maksimaalisten 6-8 toiston sarjojen testaus voimailuliikkeissä (penkki,kyykky).
Nyt sitten piti oikeesti luovuttaa kehityshakuisuuden suhteen ja tunnustaa se tosiasia, että korkeintaan jonkin sortin ylläpito voi olla mahdollista tällä hetkellä. Pitkän ajan kuluttua, jos kroppa palautuu tai eheytyy lähemmäksi entistä kuormituksen sietoa, voi taas treenata nousujohteisesti ja tavoitteellisesti. Tässä on kuitenkin päätä hakattu nyt tarpeeksi seinään ja seuraava romahdus vois sitten olla luultavasti jo kohtalokas huonolla tuurilla, jos jatkaisi tuota väkisin puskemista.
Viinan juomisen lopetin 2010 treenaamisen takia ja nyt se palasi kuvioihin, kun treenata ei kykene kunnolla tai oikeastaan ollenkaan tällä hetkellä(niin sekaisin on). Ironista sinänsä.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
