Yleistä opiskelusta/koulunkäynnistä

[modified]

Muutama ajatus.

1) Säälipisteet: Jokainen varmasti törmännyt siihen, miten eri tavalla eri opettajat arvostelevat suorituksia.

Joku voi antaa pari pistettä tehtävästä vaikka on laskenut suunnilleen mitä sattuu kun on ymmärtänyt tehtävän väärin. Joku taas rokottaa pari pistettä siitä jos on sekoillut välitulosten kanssa.

Aukissa oli kaikkiin tentteihin aikaa tunti ja jos ei asiaa osannut, niin ei millään kerennyt tekemään tenttiä loppuun. Se todella testasi asian ymmärrystä, koska ei ollut aikaa ihmetellä.

On kaksi vaihtoehtoa. Joko opetus tähtää siihen, että porukka osaa kokeessa tai sitten kokeessa testataan sitä mitä on opetettu. Liian vähän on ensimmäiseen tähtäävää opetusta. Lukiossa voisi hyvin olla osa tehtävistä vanhoja ylioppilastehtäviä.

2) Oppituntien pituus. Valitettavasti en ole koskaan päässyt kokeilemaan 70min tunteja. Monessa älykkölukiossa noita käytetään. Johtuuko sitten siitä, että opiskelija materiaali on sellaista, että heillä riittää keskittymiskyky.

3) Välituntien pituus. Alussa AMK:ssa oli joka toinen välkkä 5min ja joka toinen 15min. Se toimi loistavasti. Pelkästään lyhyemmät välitunnit saattoivat lyhentää päivää tunnilla. Ongelmia tuotti tietenkin sen muistaminen, että miten pitkä välkkä nyt sattuikaan olemaan. Vartin välituntia ei tarvitse mihinkään.

 

[Dippi]

Joko opetus tähtää siihen, että porukka osaa kokeessa tai sitten kokeessa testataan sitä mitä on opetettu. Liian vähän on ensimmäiseen tähtäävää opetusta.

Opetus tähtää siihen, että porukka osaa soveltaa opittuja asioita kokeen jälkeenkin. Siksi kysyn ainakin omissa tenteissäni asioita, joissa opiskelijat joutuvat soveltamaan kurssin (ja aikaisempien kurssien) useampia eri osa-alueita tehtävissä joita ei ole käyty luennolla läpi. Näin se toimii oikeassakin elämässä.

Jos olisin Suomen opetusdiktaattori ja saisin tehdä mitä haluan, niin luopuisin tenteistä ehkä kokonaan ja tilalle tulisi kurssin aikana suoritettava projektityö (joko kirjallinen tai käytännöllinen) sekä suullinen loppukeskustelu jossa on osattava esitellä ja puolustaa omaa työtään. Käytännössähän tämä ei tietenkään toimi kun ryhmäkoot ovat satojen ihmisten luokkaa.

 

[Kride]

On kaksi vaihtoehtoa. Joko opetus tähtää siihen, että porukka osaa kokeessa tai sitten kokeessa testataan sitä mitä on opetettu. Liian vähän on ensimmäiseen tähtäävää opetusta. Lukiossa voisi hyvin olla osa tehtävistä vanhoja ylioppilastehtäviä.

Tässä meni minulla nyt selvästi jotain ohi. Tietysti olen sitä mieltä, että kokeessa pitäisi testata sitä, että miten oppilas on asiat ymmärtänyt, ja miten hän osaa soveltaa tietoa. Tiedon soveltaminen kun vaatii älykkyyttä mielestäni suuremmassa määrin, kuin tiedon ulkoa opetteleminen koetta varten.

Mutta siis, missä vaiheessa pitäisi olla vanhoja ylioppilastehtäviä? Meillä ainankin matemaattisissa aineissa lukiossa laskettiin vanhoja ylioppilastehtäviä jo parin ensimmäisen kurssin jälkeen ja suurin osa opettajista käytti niitä koetehtävinä. Tuota ajatusta tietysti söi hieman se, että kokeessa on vaikkapa 7 tehtävää, ja kuuteen vastataan. Niin YO-tehtäviä täytyisi olla useampi, jotta niitä opiskelijat laskisi.

2) Oppituntien pituus. Valitettavasti en ole koskaan päässyt kokeilemaan 70min tunteja. Monessa älykkölukiossa noita käytetään. Johtuuko sitten siitä, että opiskelija materiaali on sellaista, että heillä riittää keskittymiskyky.

Tänä vuonna Tampereelle tuli kunnan kouluihin 75min oppitunnit. Yksityiset koulut pääsääntöisesti pitivät nuo 45min oppitunnit vielä. Nuo mielestäni toimii paremmin, koska nyt oppitunnit on fiksummin sijoitettu pitkin päivää ja esimerkiksi kurssien tunnit ovat järkevämmillä paikoilla. Esimerkiksi ennen kukaan ei valinnut tietyn palkin kursseja, koska se olisi tietänyt perjantaina neljään asti olemista koulussa.

Tietysti huonona puolena ei pysty keskittymään tehokkaasti tuota 75min aikaa, joten tietyssä pisteessä pitää itse vähän aikaa touhuta muuta tai vaihtaa itsensä stand by -tilaan. Tosin, tuo 75min oppitunti ei toimisi alemman asteen kouluissa kuin toisen asteen, koska luokan häiriköt luultavasti purkaisivat keskittymiskyvyn puutteen muiden häiritsemiseen. Vasta lukiossa opiskelijat saattaisivat olla tarpeeksi kypsiä, jotta osaisivat itsekseen hakea keskittymiskykyä takaisin.

 

[Timpsu]

Meidän koulussa on 45 minuutin oppitunnit käytössä (lukio), ja lähes joka päivän kaksi viimeistä oppituntia on yhdessä ilman välituntia, eli 90 minuuttia. Useimmissa ainessa tuo 90 minuuttia tuntuu kyllä liian paljolta, joissakin saa pitää pienen happihyppelyn 45 minuutin kohdalla. 70 minuutin tuntia ei ole koskaan ollut :D

 

[:david:]

75min tunnit taas ovat huonoja liikunnassa ja matikassa.

 

[modified]

Tässä meni minulla nyt selvästi jotain ohi. Tietysti olen sitä mieltä, että kokeessa pitäisi testata sitä, että miten oppilas on asiat ymmärtänyt, ja miten hän osaa soveltaa tietoa. Tiedon soveltaminen kun vaatii älykkyyttä mielestäni suuremmassa määrin, kuin tiedon ulkoa opetteleminen koetta varten.

Jos kokeeseen on aikaa tunti kolmen tunnin sijasta, niin asia on pakko ymmärtää ja sen täytyy olla sisäistetty, jotta tentissä pärjää. Kokeessa ei olisi enää aikaa miettiä, että mitenköhän se menikään.

Monessa kohtaa nykyään ollaan menty yli siitä pisteestä, että ei tarvitse osata mitään kunhan osaa etsiä tietoa. Samoin on ehkä liikaa soveltavia aineita. Porukka saa kohtalaiset tiedot monilta aloilta, mutta välttämättä ei loisteta missään. Toki moniosaajiakin tarvitaan, mutta eivät kaikki voi olla niitä.

 

[Janne]

No eikös se riitä että osaa etsiä tiedon jos ei sitä enää muistissa ole? Työelämässä sitten näkee mitä osaamista siellä tarvitaan ja onko siinä mitään vikaa että ekalla kerralla joutuu vähän funtsimaan että mites ne hommat meneekään kun sitten toisella kerralla homma on muistissa vanhastaan.

 

[vaksi]

Koulumaailman huutavin vääryys on tuntiaktiivisuuden yliarvostus. Voi helvetti, että ottaa aivoon, kun luokan hikarit vastailevat kysymyksiin, joihin muut eivät viitsi vastata:

Opettaja: "Noh, mikä on Ruotsin pääkaupunki?"
Random hikipinko: "MINÄMINÄMINÄMINÄ TUKHOLMA"

*slurp slurp*

Jee jee onneksi olkoon sait juuri kympin kurssista, muut saivat kokeesta 9½ ilman nuoleskelua, eli 8 kurssista.

Tämä asia, jos mikä, ansaitsee tämän:

 

[Ultimecia]

Koulumaailman huutavin vääryys on tuntiaktiivisuuden yliarvostus. Voi helvetti, että ottaa aivoon, kun luokan hikarit vastailevat kysymyksiin, joihin muut eivät viitsi vastata:

Opettaja: "Noh, mikä on Ruotsin pääkaupunki?"
Random hikipinko: "MINÄMINÄMINÄMINÄ TUKHOLMA"

*slurp slurp*

Jee jee onneksi olkoon sait juuri kympin kurssista, muut saivat kokeesta 9½ ilman nuoleskelua, eli 8 kurssista.

Tämä asia, jos mikä, ansaitsee tämän:

Toisaalta saattaa pelastaa monen huonon kirjoittajan, lukihäiriöisen tai huonomuistisen. Tai sellaisen, joka jäätyy tai muuten vaan mokaa ihan totaalisesti kokeessa jonkun helpon jutun. Eri koulu, mutta sama asia: on todella eri asia oppia yliopistolla kirjatentissä jotain, kun koko asia täytyy opiskella itse (omalla alalla ainakaan ulkoaopettelussa ei ole juuri mitään hyötyä) ja koko arvosana määräytyy tentin perusteella. Vähän epäonnistunutta tenttiä voi paikata hyvällä tuntiaktiivisuudella ja osallistumisella muutenkin, vaikka nyt ei ruskea kieli, iloinen mieli -linjalle lähdekään.

ps. tiedän, että kärjistit ainakin pikkuisen.

 

[vaksi]

Toisaalta saattaa pelastaa monen huonon kirjoittajan, lukihäiriöisen tai huonomuistisen. Tai sellaisen, joka jäätyy tai muuten vaan mokaa ihan totaalisesti kokeessa jonkun helpon jutun. Eri koulu, mutta sama asia: on todella eri asia oppia yliopistolla kirjatentissä jotain, kun koko asia täytyy opiskella itse (omalla alalla ainakaan ulkoaopettelussa ei ole juuri mitään hyötyä) ja koko arvosana määräytyy tentin perusteella. Vähän epäonnistunutta tenttiä voi paikata hyvällä tuntiaktiivisuudella ja osallistumisella muutenkin, vaikka nyt ei ruskea kieli, iloinen mieli -linjalle lähdekään.

ps. tiedän, että kärjistit ainakin pikkuisen.

Joo 'hieman' kärjistystä, mutta tuo on silti aivan liian yliarvostettua. Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty/jaksa/uskalla olla aktiivinen tunnilla, vaikka osaisi kaikki asiat ja pystyy vielä soveltamaan oppimaansakin. Tekeekö se hänestä huonomman oppilaan ja ansaitseeko hän siis näin ollen huonomman arvosanan (retorinen kysymys)?

Huonomuistista nyt ei pelasta se tuntiaktiivisuuskaan elämässä yleensä.

 

[J@rno]

Koulumaailman huutavin vääryys on tuntiaktiivisuuden yliarvostus.

Täysin samaa mieltä.

Meillä (amk) oppitunnin pituus on 45min ja tunnit on niin, että aina on kaksoistunti tai sitten kolme tuntia samaa oppiainetta kerrallaan. Eli käytännössä on 90min oppitunnit ja sitten on 135min tunteja. Noilla kolmoistunneilla pidetään yleensä yksi 5-15 min tauko, tosin osa opettajista vetää nuokin yhteen putkeen. Noita kolmoistunteja kun vedetään ilman taukoa, niin ei siinä pysty kovin skarppina olemaan koko aikaa. Olisi varmasti oppimisen kannalta paljon parempi käydä haukkaamassa vähän raitista ilmaa ja tulla sitten virkeänä takaisin tunnille.

 

[Ultimecia]

Joo 'hieman' kärjistystä, mutta tuo on silti aivan liian yliarvostettua. Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty/jaksa/uskalla olla aktiivinen tunnilla, vaikka osaisi kaikki asiat ja pystyy vielä soveltamaan oppimaansakin. Tekeekö se hänestä huonomman oppilaan ja ansaitseeko hän siis näin ollen huonomman arvosanan (retorinen kysymys)?

En minäkään ole sitä mieltä, että tuntiaktiivisuus olisi jokin vakio ja hiljaisemmat saavat sitten automaattisesti huonon numeron; mielestäni on kuitenkin hyvä, että arvosana ei perustu ainoastaan koenumeroon. En ole itsekään ollut yläasteella/lukiossa viittaajatyyppiä; tietysti on sitten opettajat, jotka "pakottavat" vastaamaan, ts. eivät odottele mitään viittauksia vaan pyytävät nimeltä vastaamaan.

Vielä päälle vituttaa suunnattomasti yliopistolla opiskelijat, jotka ovat katsoneet liikaa amerikkalaisia elokuvia ja tulevat massaluennoille pätemään ja huutelemaan. Pienryhmäopetus on erikseen, ei siellä ketään kiinnosta toisten horinat varsinkaan jos luennoitsija on sen kokonaisuuden suunnitellut ja ajoittanut niin, että aikaa jää kyllä kysymyksille. Tarkoitus ei todellakaan ole hakea viisas katse silmiin ja kertoa oma "mullistava" tulkintansa / kysyä jotain kesken proffan lauseen / alkaa muuten apinoimaan.

Lopuksi vinkki kaikille korkeakouluopiskelijoille: nyt on korkea aika opetella sisäistämään opittua omin sanoin. Vaikka opettajalla olisi mitkä kalvosulkeiset, kaikkea ei ole pakko kopioida sanasta sanaan. Kukaan ei tule tarkistamaan vihkoasi. Sitä muistiinpanojen tekemistä kannattaa harjoitella ja kirjoittaa pääkohdat muistiin; hyvällä tuurilla opettaja suostuu laittamaan kalvot vielä kirjastoon tms., jotta ne voi kopioida itselleen. Jos kerran vielä kuulen jonkun mussuttavan siitä, että kalvo pitää jättää vielä paikalleen kun asiassa ollaan jo menossa eteenpäin, vedän turpaan.

 

[:david:]

Toisaalta saattaa pelastaa monen huonon kirjoittajan, lukihäiriöisen tai huonomuistisen. Tai sellaisen, joka jäätyy tai muuten vaan mokaa ihan totaalisesti kokeessa jonkun helpon jutun. Eri koulu, mutta sama asia: on todella eri asia oppia yliopistolla kirjatentissä jotain, kun koko asia täytyy opiskella itse (omalla alalla ainakaan ulkoaopettelussa ei ole juuri mitään hyötyä) ja koko arvosana määräytyy tentin perusteella. Vähän epäonnistunutta tenttiä voi paikata hyvällä tuntiaktiivisuudella ja osallistumisella muutenkin, vaikka nyt ei ruskea kieli, iloinen mieli -linjalle lähdekään.

Se kun ei toimi edes noin. Yläasteella varsinkin tuntiaktiivisuus oli kaikki kaikessa. En viittaillut enkussa joten -2 numeroon. Lukiossa kun koe määräsi suoraan numeron tokarissa komeili 7 rivin sijasta rivi 10:jä.

Eikä tuo opetustyyli, että oppilailta kysellään ole muusta kuin perseestä. Se on tönkköä ja vaikeuttaa keskittymistä kun punainen lanka katkeaa vähän väliä kun joku kyrpänaama inisee jotain mitä ei kestä kuunnella opettajan puheen väliin. Hyvä ope pystyy pitämään tunnin vaikka ilman oppilaita.

 

[Ultimecia]

. Hyvä ope pystyy pitämään tunnin vaikka ilman oppilaita.

Niin no, hyvä ope pystyy arvioimaan jokaisen oppimista yksilönä ja näkee sen perseennuolemisen/koekirjan ulkoaopettelun ilman sisäistämistä/teinikapinan läpi. Montakos on tullut vastaan? Minulle onnekseni muutama.

 

[:david:]

Niin no, hyvä ope pystyy arvioimaan jokaisen oppimista yksilönä ja näkee sen perseennuolemisen/koekirjan ulkoaopettelun ilman sisäistämistä/teinikapinan läpi. Montakos on tullut vastaan? Minulle onnekseni muutama.

Muutama täälläkin. Onneksi lukiossa pystyy valitsemaan tietentahtoen heidän kurssejaan.

 

[Penska]

Yläaste: kaikenmaailman teinit pahimmassa vaiheessa, aaarrrgghhh! Mukaan lukien allekirjoittaja.

Asiasta ei tarvitse tehdä itselleen ongelmaa tai antaa paskan tapahtua, mutta ei helvetti kun vihaan näiden olemassaoloakin.

Kukaanhan ei tiedä, jos näistä vaikka kasvaa isona jotakin vastuuntuntoisen oloisia aikuisia, mutta kyllä vituttaa lauma toistensa perässä käveleviä kikattavia runkkuja. Hi hih!

Tuo muuten tuo tuntiaktiivisuus juttu pitää ja ei pidä paikkansa siinä sen 50% . Esimerkkinä joku ruotsin tai matikan tunti koulussa, niin siellä minä ja muutama muu viittaa jatkuvasti. Muut ovat sitten joku 30% ja 70% ettei uskalla tai ei kiinnosta. En tiedä, voiko nuoleskeluksi sanoa, kun yksi kaveri vain on niin helvetin pätevä kaikissa lukuaineissa, kun koenumerot pienine poikkeuksineen 9 tai 10 + viittaa lähes jatkuvasti tunneilla, muttei jaarittele niin kuin yksi nakki, niin voi kuvitella kahvipöytien aiheen opettajanhuoneessa, kuinka se on niin kiva poika ja sitten tulee 5 kymppiä todistukseen.

Ei, mutta loistotyyppi sinällään, että ajattelee jotakin peräti viikkoa pidemmälle ja hoitaa kouluasiansa ja pitää turpansa kiinni, kun kuuluu.

Itsestä tullut sellainen helekutin leveäsuinen kullinaama ja koetulokset mennyt hyvin tarkalleen sinne 9 ja 7 väliin, mitättömyyden kohdille: 8 ja ennätysmäärä seiskoja todistuksessa (muutama). Tavoite lopputodistukseen: seiskat pois, 8:ja takaisin yseiksi ja saatana hiljaa tunnilla ja silloin kun pitää, niin saattaisi olla hiukan erilaista.

 

[Kuparikatto]

Lopuksi vinkki kaikille korkeakouluopiskelijoille: nyt on korkea aika opetella sisäistämään opittua omin sanoin. Vaikka opettajalla olisi mitkä kalvosulkeiset, kaikkea ei ole pakko kopioida sanasta sanaan. Kukaan ei tule tarkistamaan vihkoasi. Sitä muistiinpanojen tekemistä kannattaa harjoitella ja kirjoittaa pääkohdat muistiin; hyvällä tuurilla opettaja suostuu laittamaan kalvot vielä kirjastoon tms., jotta ne voi kopioida itselleen. Jos kerran vielä kuulen jonkun mussuttavan siitä, että kalvo pitää jättää vielä paikalleen kun asiassa ollaan jo menossa eteenpäin, vedän turpaan.

Minä olen niin tyhmä, etten aina tajua luennoilla heti kaikkea mitä siellä kalvoilla on. Yleensä osa asioista aukeaa vasta myöhemmin, kaikki ei koskaan. Kerro miten mä valitsen mitä kirjaan ylös ja miten, siinä kiireessä, asioista jotka ovat sillä hetkellä hebreaa mulle ?

 

[Ultimecia]

Minä olen niin tyhmä, etten aina tajua luennoilla heti kaikkea mitä siellä kalvoilla on. Yleensä osa asioista aukeaa vasta myöhemmin, kaikki ei koskaan. Kerro miten mä valitsen mitä kirjaan ylös ja miten, siinä kiireessä, asioista jotka ovat sillä hetkellä hebreaa mulle ?

Mitä alaa opiskelet? Millaisia luennot ovat? Jos on mahdollisuus kysyä, kannattaa kysyä. Kirjoittaa voi mahdollisuuksien rajoissa lyhentäen, ilman liikoja sanoja jne. -- tämä toimii parhaiten humanistisilla aloilla, tosin en tiedä kuinka paljon tuota puhdasta luennointia tiiviiseen tahtiin on matemaattisilla aloilla ja niin edelleen.

En oikein usko että sinäkään kopioit hyvin hitaasti kauniilla käsialalla täyteen kirjoitettuja kalvoja, varsinkaan jos opettaja samalla puhuu samasta asiasta. Ei se ehkä helposti käy, mutta mielestäni kannattaa joko a) opetella kopioimaan ne kalvot nopeasti ja sokeasti tai b) unohtamaan kalvot ja kirjoittamaan opettajan puheesta olennaisen: ei sitä opi kuin harjoittelemalla. Ja edelleen, matemaattisten, kaupallisten jne alojen kalvojen sisällöstä verrattuna luennoitsijan puheeseen minä en tiedä mitään. Havaintojeni mukaan kalvot ovat vain tukemaan opettajan puhetta eivätkä yleensä sisällä sitä varsinaista asiaa paljoakaan.

 

[vilma-liina]

Eikä tuo opetustyyli, että oppilailta kysellään ole muusta kuin perseestä. Se on tönkköä ja vaikeuttaa keskittymistä kun punainen lanka katkeaa vähän väliä kun joku kyrpänaama inisee jotain mitä ei kestä kuunnella opettajan puheen väliin.

Terveisiä hanurista :D Minun yleisin "opetustyyli" on nimenomaan tietynlaista ruokkimista, härkkimistä, kyselyä ja keskustelun johdattelua. Ei ainakaan meidän mjurmelit jaksaisi kuunnella meikäläisen yksinäistä pajatusta kovinkaan pitkään.

Semmonen "oppimaan huijaaminen" on itelleni mieluisin opetustapa. Oppilaat luulee, että jutellaan vapaasti 45 minuuttia hurjia seksitarinoita, ja sitten tunnin päätteeksi huomataankin, että ollaankin opittu yllättävän paljon ehkäisystä, sukupuolitaudeista, raskaudenkeskeytyksestä, elatusvelvollisuudesta, vastuusta itsestä ja muista jne. Murkkuikäiset on vaan niin :haart:

edit. Tuosta tuntiaktiivisuudesta. Ei ainakaan mulle se tuntiaktiivisuus ole pelkästää sitä, kuin paljon viittailee (pitääkö jossain vielä viitata?) tai on äänessä. Tuntiaktiivisuus on myös sitä, että hoitaa siellä tunnilla sovitut hommat ja johan jo silmistä ja "nenän asennosta näkee", onko kyseinen oppilas tunnilla läsnä muutenkin kuin fyysisesti.

 

[Kuparikatto]

Mitä alaa opiskelet? Millaisia luennot ovat? Jos on mahdollisuus kysyä, kannattaa kysyä. Kirjoittaa voi mahdollisuuksien rajoissa lyhentäen, ilman liikoja sanoja jne. -- tämä toimii parhaiten humanistisilla aloilla, tosin en tiedä kuinka paljon tuota puhdasta luennointia tiiviiseen tahtiin on matemaattisilla aloilla ja niin edelleen.

En oikein usko että sinäkään kopioit hyvin hitaasti kauniilla käsialalla täyteen kirjoitettuja kalvoja, varsinkaan jos opettaja samalla puhuu samasta asiasta. Ei se ehkä helposti käy, mutta mielestäni kannattaa joko a) opetella kopioimaan ne kalvot nopeasti ja sokeasti tai b) unohtamaan kalvot ja kirjoittamaan opettajan puheesta olennaisen: ei sitä opi kuin harjoittelemalla. Ja edelleen, matemaattisten, kaupallisten jne alojen kalvojen sisällöstä verrattuna luennoitsijan puheeseen minä en tiedä mitään. Havaintojeni mukaan kalvot ovat vain tukemaan opettajan puhetta eivätkä yleensä sisällä sitä varsinaista asiaa paljoakaan.

Fysiikan luennoillahan toi oli yleistä mulle, muillakin joskus. Luonnontieteissä kun siellä kalvoilla saattaa olla jotain asiaakin. ;)

Mä arvelinkin, että humanistina sä puhuit, mutta tuo besserwisser-tyylinen sävy vain kävi hieman tyhmän ja hitaan kirjoittajan hermoille.