Yleinen lemmikkikeskustelu

[ZannaZ]

En huomannut että tämmöistä threadia olisi viälä Pakkiksella ollut joten, täältä pesee - härifrån tvättas :D

[JOHDANTO]
Elikä tänne kaikki lemmikkieläin-aiheinen juttu, riippumatta siitä mikä lemmikki sulla nyt sattuu olemaan. Tänne voi esim. kirjoittaa lemmikkien (omien tai tuttavien tai vaikka enon kissan serkun tassun hassun kissan) esittelyitä, kuvia, hoito,- tai muita ohjeita, suositteluita, kysymyksiä, uteluita, mahdollisia vinkkejä, tai mitä nyt vaan tulee mieleen tai mieltä askarruttaa.
Niin ja toki menneistäkin lemmikeistä saa kertoa.

Huom huom! Tätä threadia sitten EI pilata "kumpi on kivempi/parempi kissa vai koira"- tai muulla vastaavalla "mun äiti on parempi kun sun äiti"-väittelytypäryyksillä. Niitä on jo ihan tarpeeks Pakkiksella, joka niitä kaipaa ni search vaan laulamaan, mutta jätetään ne tästä threadista pois.

Threadin tarkoitus on olla imformoiva. Täällä ei siis tuomita toisten lemmikkejä tai ajatuksista lemmikeistä tai mikä tahansa niihin liittyvä. Joten postittakaa vaan rohkeasti. Pidetään tämä asiallisena!

Kiitos!
[/JOHDANTO]

OK, se mistä koko thread sai idean on se että musta tuli "äiti" eilen keskiviikkona 11.5.2005. Mun pieneen yksiöön tuli uus perheenjäsen, se on pieni hermeliini-vauva Eppu. Eppu on siis pupu (kanin pentu). Eppu on syntynyt 9.3.2005, joten on siis ihan pentu viä.

Epulla on sille tilava häkki huoneeni lattialla, purua pohjalla, oma "vessalaatikko", juomapullo (jossa vettä), ruokakuppi, suola- ja mineraalikivi, sekä kalkkikivi. Heinähäkissä on heinää, vähän myös häkin pohjalla. "Vessan" pohjalla on kaneille vartavasten tarkoitettua hiekkaa, mutta myös esim. paakkuutumaton kissanhiekka käy.

Hermeliini on pieni kanirotu, se on hyvin pieni, eikä edes aikuisena ole kovin iso, itseasiassa ~600-1400g. Eppu on luonnonharmaa väriltään (keltainen), aika vaalea siis, päällä kellertävää lyhyttä karvaa ja alla hieman harmaampaa. Eppu on lyhytkarvainen pystykorva, niinkuin kaikki hermeliinit. Eppu on siis uros.

Tulevaisuudessa Epulle luultavasti hankitaan tyttökani kaveriksi. Sitä ennen luultavasti kastronoin sen, ettei tule heti isoa määrää pieniä avuttomia pupupentuja .

Eppu kuten kanit yleensä ovat kasvissyöjiä, niille ei saa siis syöttää mitään eläinkunnan tuotteita. Kauppansa tekevät heinän lisäksi (perusravinto), erilaiset pelletit, kurkku, porkkana :D (tietysti), puun oksat, näkkileipä ainakin näin aluksi. Salaattia pupuille EI saa antaa yleisen luulon vastaisesti, siitä menee pupuparan masu ihan sekaisin ja sitten se on ripulilla ja voi pahoin.

En tähän nyt liitä , halukkaat voivat käydä katsomassa muutaman kuvan mimmien puolen "mikä tänää ilostuttaa-"threadista. Kommentit tähän threadiin luonnollisesti.
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=656065&postcount=74

Siinä nyt lyhyt esittely meikäläisen vauvasta. Olen ihan onneni kukkuloilla. Eppu on päivieni ilo :haart:

-feikkiedit-
tänään Eppu uskalsi jo ilman pitelemistä sylissä, nuoli mun kättä ja narskutteli hampaita. Käden nuoleminen osoittaa luottamusta ja hampaiden narskuttelu puolestaan hyvää oloa. Kyllä se alkaa tottua uuteen ympäristöön pikkuhiljaa.

P.S. Oon ihan tää on aivan ihanaa!

No niin! Nyt on areena on teidän, rakkaat eläimien ystävät. Tiedän että monillakin on lemmikkejä, jakakaa se meidän kanssa!
osallistua saa ja pitääkin -- let's make thing roll :kippis1: tjsp. Toivon että tää thread sais paljon kirjottajia ja osallistujia, koska uskon että aihe sinänsä on hyvin antava ja yleinen.

 

[Dragon]

Kotona vanhempien hoidossa on aikoinaan villikissalta adoptoitu pentu, tällä hetkellä meidän nalli on 15v, joten ikä alkaa mummoa painamaan kohta.

Arka kissa, joka hyväksyy vain perheenjäsentensä kosketuksen, ei ole koskaan ollut sylikissa edes. Jännästi se kuitenkin nukkuu äidin hoitolasten huoneessa ja sähisee jos joku koittaa tulla sinne... tätä vahtikissa piirrettä mä olen vähän ihmetellyt. Kaipa se kokee muksut "lauman" jäseniksi, ihan kuin kissoilla nyt leijonia lukuunottamatta olisi jotain laumoja... ehkä se on omaksunut ihmisapinalaumansa sosiaalisia toimintoja. Hauska katti joka tapauksessa.

 

[ttopi]

Meillä on kotona lapinkoira Jehu. Jehu on kohta 8-vuotias uros ja vieläkin suhteellisen leikkisä, vaikka ikääkin on jo. Se on kaikille ystävällinen ja haluaa tutustua ihan kaikkiin. Tämä viihtyy talvella ja kesälläkin parhaiten sisällä, ja haluaa olla varmasti siellä missä muutkin on. Vaikka rodun pitäisi sopeutua talveen, niin talvella kun sen vie pihalle pakkaseen niin se alkaa nostelemaan töppösiään ja tahtoo melko pian takaisin sisälle. Hemmoteltuhan tämä siis on, mutta minkäs teet. Lenkille lähtö on tuolle aina yhtä suuri asia, se mokoma aavistaa milloin olisi tsäänssit ja älyää pienistäkin vihjeistä että nyt olisi se aika. Tietyt sanat vielä vahvistaa tätä reaktiota, kuten "lähdetään" ja "lenkille". Nuo sanat jos sattuu missään yhteydessä sanomaan niin Jehu on varmasti tuijottamassa silmiin korvat pystyssä ja häntä heiluen.

 

[Sinttu]

Voi Zannaz, luit ajatukseni! -juuri tänään ajattelin et olis kiva tämmönen threadi, uskon et pakkikseltakin löytyy paljon eläintenystäviä
Pitääpä heti eka sanoa että mulla oli kanssa oma lemmikkipupu monen monta vuotta, sain sen seitsemänvuotislahjaksi. Se oli kuin koira, ei ihan yhtä iso, mutta seurasi aina perässäni, ja puri vanhempiani;) Pihalle se opetettiin kanssa, varsinkin kesäisin sitä pystyi pitämään pihassa ilman remmiä tai valjaita. Eipä lähtenyt isolta pihalta mihinkään eikä pelännyt mitään! No, ehkä pari karkureissua tuli heitettyä mutta löytyi yleensä naapurin kukkapenkkiä möyrimästä Naapurin kissat ottivat aina kyytiä pupuseltani, puuhunhan ne raukat sitten aina kiipesivät karkuun.(omituista..?;))Tuli myös luokse kun kutsui, vaikka kauempaakin. Eräs kesä se oli omin päiten lähtenyt tutkimusmatkalle, tuli takaisin tyttörusakko mukanaan..;) Tais poitsun hormoonit vähän hyrrätä.

Meillä on kotona ollu kyllä aina lemmikkejä. Akvaario on ollut niin pitkään kuin muistan, undulaatteja, koiria, kissoja, kani, rottia, fretti eli kesyhilleri. (Uskomattoman veikeä ja haiseva otus!!:D).. Nykyään mulla on omana papukaija, kauluskaija rodultaan. Pikkunen vihreä riiviö, viimeksi tänään kakki nukkuvan ystäväni mahan päälle;) Uskomattoman itsepäinen (mistähän lie oppinut..) ja energinen pakkaus. Koko ajan pitäisi olla tekemistä, muuten Allista lähtee semmonen meteli ettei usko naapurin Erkkikään Onneks en vielä asu kerrostalossa, syksyllä voi olla naapurit helisemässä. Koira on vielä tulossa itselleni toivottavasti lähiaikoina, kunhan pääsen tästä muuttamaan eteenpäin. Rottweiler tulee olemaan rotu.
On meillä varmaan vielä muitakin eläimiä ollu, kaikkia ei voi aina vaan kerralla muistaa semmosen eläintarhan jälkeen..;)

 

[Faidra]

Meillä on kaksi kissaa ilostuttamassa päiviä täällä Tampereella ja vanhemmillani on Pohjois-Suomessa vielä yksi vanhus, jota pidän kyllä yhtä lailla omanani kuin näitä omia pikakiitäjiäni :haart:. Oon aina ollut tosi eläinrakas ja on jotenkin vaikea edes kuvitella elämää ilman lemmikkejä Viimeaikoina omituinen hamsterikuume on meinannut iskeä taas... mulla oli hamstereita pikkutyttönä ja ne oli tosi veikeitä.

Kissoista siis: (Iso-)Arska, Darling Isis' Art Decade oikealta nimeltään, on nuorin, nyt 2-vuotias Cornish Rex -poika. Viime kesänä leikattu ja muutamia näyttelyitäkin kiertänyt vaihtelevalla menestyksellä. Se ei oikein tykkää tuosta näyttelytouhusta joten viime aikoina herra on saanut patsastella vaan kotona ja sulattaa vierailijoiden sydämiä. Arska on semmoinen lutuinen sylikissa, aina paijausta vailla. Rexit on luonteeltaan tosi sydämellisiä, äänekkäitä ja seurankipeitä. Haluavat osallistua aivan kaikkeen puuhasteluun kotona, saunomisesta hampaidenpesuun ja ruuanlaitosta tiskaamiseen. Uteliaisuudella ei ole mitään rajoja.

Willis, eli oikeasti Bruce Willis muodostaa toisen puoliskon meidän Kovien Jätkien tiimistä. Willis on kolmivuotias leikattu maatiaispoika. Se on yhtä leikkisä kuin nuorempi Arska, ja pojat touhuaakin kovasti keskenään. Formuloita leikitään joka päivä ja siinä saa kyytiä mun kukkapurkit ja Pullan hifit. Seinistä vauhtia ja taas mennään... Willistä en ole käyttänyt näyttelyissä vaikka se aika nätti kisu maatiaiseksi onkin. Lempiharrastus on verhojen repiminen alas.

Kassu-kissa on mun vanhempieni ylipainosta kärsivä kissavanhus. Ruokahalu on loputon eikä monista dieettiyrityksistä huolimatta kisun painoa ole saatu pudotettua (johtuu varmaan omistajien hellämielisyydestä ja tärykalvojen heikkoudesta, yli 10-kiloisesta jättiläisestä lähtee hiukan enemmän ääntä kuin tavallisesta mouruajasta). Nyt Kassu on kuitenkin tainnut itsekin ottaa itseään niskasta kiinni, se nimittäin käy joka päivä kaksi kertaa lenkillä. Naukuu aina niin kauan, että joku avaa sille käytävän oven... sitten se juoksee ensin vintin ovelle portaita ylös, sitten portaita alas ulko-ovelle, ja jos kukaan ei päästä juuri silloin ulos, se juoksee takaisin sisään. Kassu on erittäin hyvin oman arvonsa tunteva herra eikä voi sietää sitä, ettei saa tahtoaan läpi ;) Ehkäpä se juuri siksi onkin niin painava... muistaa aina ilmoitella tyytymättömyydestään melko äänekkäästi.

Tässäpä pari hassua kuvaa kisuistani:
1. Arska
2. Arskan erikoinen nukkumapaikka, näytön ja atk-pöydän ylätason välissä litistyneenä (mun mielestä se näyttää ihan Riiviöltä -> :evil: ...muistattehan ne Gremlins-leffat?)
3. Williksen lempi-nukkumapaikka, kylpyhuoneen lavuaari
4. Kassu (se ei mahdu kuvaan!)
5. Catfight!

Hehee, täähän on melkein ku pikkutyttö ois just kirjottanu johonkin ystävänkirjaan. "Kyllä meidän Musti ainakin..." jep, kaikkien lemmikithän ne on ainutlaatuisia ja omistajalleen rakkaita

 

[Jonski]

Noniih täähä threadi osu sopivasti! Aikeissa ollu jonku elukan hankkimista mikä ei ihan älyttömästi aikaa veis kuten koira, kun on muitakin kiireitä ja mielellään haluisin elukkaa mahollisimman hyvin hoitaa...Mutta asiaan, törmäsin tossa eläinkauppaan kaverin kanssa ja näin sellasen TODELLA laiskan näkösen pupun...Repesin samantien ja päätin että, tuo pitää saada!! Eikä ole pahan hintaisiakaa. Eli kysymys pupun omistajille: Millaista hoitoo tarvii? Paljonko ruokaa yms.? Ja vievätkö paljon sitä aikaa?

 

[ZannaZ]

.... Eli kysymys pupun omistajille: Millaista hoitoo tarvii? Paljonko ruokaa yms.? Ja vievätkö paljon sitä aikaa?

Kuten alotuspostista näkeekin ni mä oon vasta tosi nuori pupun omistaja mutta vastaanpa silti asiaan kuitenkin perehtyneenä. Ite päädyin pupuun juuri tuon takia, etteivät vie niin paljon aikaa kun koira eikä ole ni "tylsiä" kuin esim. terraario/akvaario-elukat, kun kuitenkin haluan seuraakini.

Kanit syövät varsinkiin pienet hermeliinit alussa todella vähän. Itse annan 2-3x/päivä pienen pätkän porkkanaa ja tietty heinää on oltava saatavilla kokoajan. Tuoreen rehun antamista tietty nostetaan sitä myöden kun pupu kasvaa. Ruuan määrä on suhteutettava pupun kokoon ja liikuntamäärään.

Kanin olisi hyvä antaa olla mahd. paljon vapaana esim. pihalla aitauksessa (myös katto ja lattia ettei kani joudu lintijen saaliiksi tai kaiva tietään karkuun) tai huoneistossa muuten. Jos se saa olla vapaana niin sitä ei tartte mitenkään muuten lenkityttää, mutta jos ei niin sen olisi hyvä viedä valjaissa pihalle vähän jalottelemaan. Kanit kuitenkin tarvitsevat käyttää jalkojaan ja loikkia.

Hoitosta saat kyllä ohjeet kaupastakin mutta pääasiat kun pidät kunnossa ni kanis pitäis olla tyytyväinen:
- tarpeeksi iso häkki (neuvotaan kyllä)
- viileää vettä aina saatavilla
- heinää aina saatavilla
- häkin pohjalla purua
- vessalaatikko mahdollisesti, jonne kaneille tarkoitettua "hiekkaa" tai kissan paakkuntumatonta hiekkaa
- tuoretta ruokaa sillon tällön päivässä
- kalkki ja suola- ja mineraalikivi
- kynsisakset
- harja (turkin hoitoon)
- salaattia, eikä kaalia EI SAA antaa!

Kaupassa kyllä saat kaiken tarvitsemasi tiedon ja tarvikkeet. Ne kertovat myös mitä ei saa tehdä ja antaa. Netistä myös löytyy hyvää tietoa. Tässä peruspaketti esim.:
http://protu.it.helsinki.fi/sonja/kani/
ylälaidassa ovat nuo linkit hoitoon, ravintoon yms. tärkeään

Lyhytkarvaisen turkkia ei tartte juurikaan hoitaa, sillon tällön vähän harjaa (kanit pitävät yleensä harjauksesta), pitkäkarvaisempaa tietysti enemmän, aivan kuten kissojen ja koirienkin kanssa. Kanin turkkia ei tulisi pestä, kani pesee itse itsensä monta kertaa päivässä, eivät ne pidä edes vedestä.

Kani voi olla päivisin esim. töiden tai koulun ajan oikein hyvin yksin, suljetussa häkissä, kun sillä on tarvittavat jutut saatavilla vaan kokoajan, ruokaa ja vettä. Pidemmille matkoille yms. tietty tarvitsee hoitajan, mutta kissan kantokopassa kulkee kätevästi mukana vaikka viikonloppu matkalle mummolaan jos kanilla on siellä vaan paikka missä olla. Olen kuullut että viikonlopunkin yli kani on pystynyt olemaan yksin, mutta toki ne ovat seurallisia ja kärsivät liiallisesta yksin olosta. Siksi monet hommavatkin kaksi kania (tärkeää etteivät tappele, siksi kaks leikkaamatonta urosta, usein leikatutkin, eivät tule kysymykseen koska 100% varmuudella tappelevat. Turvallisin yhdistelmä on leikattu poika + samaa rotua oleva tyttö) jos tietävät että ovat pidempiä päivä töissä tai muuten poissa.
Itse todellakin varmaan hankin tuolle tyttökanin kun ekaks ton kassa hetken elelen, koska käyn koulussa kuitekin päivisin. Voisivat pitää toisilleen seuraa sitten. Toki leikkaan Epun sitten.

Mielestäni oikein sopivan seurallinen (kun opettaa sen vaan seuralliseks pienestä asti), "vaivaton". Kannatan!

Tulikos tässä kaikki mitä kaipaat? Kysy vaan jos on kysyttävää. Mulla on mennyt Epun kanssa todella mukavasti ja pikkuinen on aika hyvin jo kotiutunut vaikka vasta toinen kokonainen päivä on täällä mun kanssa. Todella tyytyväinen olen hankintaani! Suosittelen koko sydämestäni!

ZannaZ :haart: Eppu

 

[Naene]

Koira on... oisko se nyt 9 vuotias tms, vanha herrasmies Huono kuva mutta tällä koneella ei ole mun lempparikuvia ne on kotikoneella odottelemassa mun paluuta :P Kuvassa koira ihmettelemässä että mitä vittua mä jenkeissä teen. Miksi tässä maassa on joku kokolattiamatto eikä kivaa viileää puulattiaa ääähh. sori sotku.

Se olikin hassua kun koira lensi Suomeen takaisin kun Suomessa oli hemmetin kylmä... dogi oli poiminut matkaansa Teksasista varsin isokokoisen punkin. Koira oli Suomessa ulkona 10 minuuttia ja joku oli katsonut että mikä ihme siltä tippui tuolta turkista... mammuttikokoinen punkki oli jäätynyt kuoliaaksi :lol2:
Hähää. mitäs meni häirittee Suomalaista.


Okei liian isoja tiedostoja mulla enkä osaa pienentää niin tässä sitten joku... kumma :D


E: kuva poistettu, liian iso.

 

[Everlast]

Mulla on kaksi viljakäärmettä. Ne on vähän sellasia matoja isompia, toinen on musta ja toinen punainen.

En kyllä tiedä pääsekö ne oikein lemmikki määritelmän piiriin, tuskin ne mua tunnistaa.

Kerran mä olin alasti(170 cm, 82kg) ruokkimassa niitä ja toinen niistä hyppäs terraarion lasiin kiinni...kai se luuli että mun penis oli hiiri...sen jälkeen mä on ruokkinut niitä housut jalassa.

 

[Naene]

Mulla on kaksi viljakäärmettä. Ne on vähän sellasia matoja isompia, toinen on musta ja toinen punainen.

En kyllä tiedä pääsekö ne oikein lemmikki määritelmän piiriin, tuskin ne mua tunnistaa.

Kerran mä olin alasti(170 cm, 82kg) ruokkimassa niitä ja toinen niistä hyppäs terraarion lasiin kiinni...kai se luuli että mun penis oli hiiri...sen jälkeen mä on ruokkinut niitä housut jalassa.

"luuli että sun penis on hiiri".... :lol2:

hihii hyvä. Ensi kerralla kun joku mulle näyttelee niin käytän tota tekosyynä kans, "luulin että se oli hiiri" :D

 

[Everlast]

"luuli että sun penis on hiiri".... :lol2:

hihii hyvä. Ensi kerralla kun joku mulle näyttelee niin käytän tota tekosyynä kans, "luulin että se oli hiiri" :D

Älä viitti purra, se oikeesti sattuu. :(

 

[Timba79]

Kaksi kissaa löytyy meidän taloudesta + sitten "äitikissa" ;)

Tässä tulee muutama kuvakin. Yksi näistä onkin jo pitkään komeillut avattarena.

Kissat rakastaa kovasti toisiaan, sisaruksia kun ovat, mutta yleensä nämä hetket menee tappeluksi...

Sitten tuleekin mun kaikki kolme kissaa, yhdestä näkyy vain puolet. ;)

Ja viimeisessä YRITÄN lukea pakkotoistoa, mutta apuri on vähän joskus jopa tielläkin.

 

[Gillyanne]

Hyvä ketju, ZannaZ! Lemmikkijuttuja on aina kiva lueskella - ja nyt viime päivinä olisi myös kaivattu hieman "vertaistukea" ja muiden kokemuksia, kun yksi karvaisista kavereista sairasteli. :( Noh, ei mitään vaarallista onneksi, ja nyt on jo lääkekuuri kohta puolessa ja pikku mussukka terve taas!

No, mutta asiaan. Minun & avokin eloa sulostuttaa kolme kissimirriä, kaksi narttua ja yksi kolli, leikattuja maatiaisia kaikki tyynni. Toinen nartuista täytti hiljattain 11 vuotta, nuoremmat taas ovat vasta 2-3 -vuotiaita molemmat. Suht rauhaisasti on rinnakkaiselo sujunut, vaikka kisut vasta muutama kk sitten saman katon alle tulivatkin (wanha neiti on siis meikäläisen pitkäaikainen seuralainen, nuoremmat taas avokin).

On ne vaan niin ihania nuo karvakuonot, ei niiden seuraamiseen ja paijaamiseen ikinä kyllästy. :haart: Välillä tosin meinaa hieman olla huumorintaju koetuksella, esim. kun elukka on yön aikana oksentanut sänkyyn (tykkää nukkua mun jalkopäässä) tai emännän poissaollessa kenkään... onneksi osasi kuitenkin valita ikäkulun lenkkarinrajan... :lol2:

EDIT:

Ja viimeisessä YRITÄN lukea pakkotoistoa, mutta apuri on vähän joskus jopa tielläkin.

Jep, tuttua on. Muutaman kilon painoisen nartun kanssa tuo vielä jotenkuten onnistuu, mutta kuusikiloisen kollin ängätessä syliin nousee vaikeusaste yllättäen huomattavasti :D

 

[Relg]

Ainut elukka tällä hetkellä on leopardigekko. Ollut jo useemman vuoden, ja ihan mukava kaveri on. Ei ollenkaa sellanen paikallaan möllöttäjä. Käärmekin kiinnostaisi kun olisi aikaa ja tilaa..

Edellinen elukka oli ex avopuolisko kanssa asuessa hermeliini merkkinen kani. Kiva otus sekin, ja sopivan helppohoitoinen. Harmi vaan että Myski sitten kuolla kupsahti tänä talvena about 4,5v ikäisenä.

Joskus tulevaisuudessa rotikan haluisin, mutta saas nyt nähdä koska sille on aikaa ja tilaa..toivottavasti vielä joskus...

 

[Naene]

Älä viitti purra, se oikeesti sattuu. :(

ainiin totta toltahan mä sen sain vahingossa kuulostamaan.

eijei, mä ajattelin lähinnä juosta karkuun/lämästä kuoliaaksi muahahaa.

Noeinyssentään. senkun huvitti tuo hiiri ajatus. Sulle pitäs selkeesti ostaa sellaset hiirialushousut mitä mä olen ainakin jossain pornomessuilla läpällä nähnyt. Käärmeet menee ihan solmuun.

 

[Powerhousu]

Timba!!! Missä sun parta on??? Et oo yhtään ittes näkönen.

 

[Timba79]

Timba!!! Missä sun parta on??? Et oo yhtään ittes näkönen.

Tuo kuva on jostain vuodelta 2004 ja alkupäästä. Eihän sitä edes kehtaan ilman partaa olla, kysytään vielä baarissa paperit. :D

On ne vaan niin ihania nuo karvakuonot, ei niiden seuraamiseen ja paijaamiseen ikinä kyllästy. Välillä tosin meinaa hieman olla huumorintaju koetuksella, esim. kun elukka on yön aikana oksentanut sänkyyn (tykkää nukkua mun jalkopäässä) tai emännän poissaolleessa kenkään... onneksi osasi kuitenkin valita ikäkulun lenkkarinrajan...

Meidän poistsu on aina oksennellut paljon, milloin ahmii ja milloin oksentaa karvojaan. Se on niin hellyyttävä, kun on nyt oppinut ainakin yrittämään ehtiä sinne veskiastialle oksentamaan. Se siis pistää päänsä sinne astiaan ja yrittää oksentaa sinne. Aina ei ihan ehdi/onnistu, mutta enpä ole moista kuullut kissan oppineen ihan itsestään. :haart:

 

[Artemis]

Meillä on 7 gerbiiliä, 2 kissaa ja 2 luppakorva jänistä. Yhteensä 11 lemmikkiä.

Toivottavasti enää ei putkahda enempää elukoita koska näistäkin on jo kauhea työ. Uskomatonta kuinka erilaisa luonteita eläimillä voi olla, ei yhtäkään samanlaista. kaikilla omat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Kaksi pikimustaa gerbiiliä (äiti ja tytär) ei voi tunnista kumpi on kumpi muuten kuin katsomalla mitä ne puuhaavat päästessään jalottelemaan häkistä. :D :haart: :haart:

 

[Elchubagabra]

Mä en tykkää kissoista. Koirat taas mun mielestä rokkaa. Varsinkin Suomen pystykorva (TM) on kova sana. Se ei ole mikään pilalle jalostettu puuteli, tai naapurustoa terrorisoiva verikoira. Ja mikä kaikista tärkeintä, se ei ole mikään "homolaiskapilallejalostettukultainennouttaja".

 

[Tähtityttö]

Kaksi kania löytyy täältä. Molemmat hermeliinejä. Syksyllä 9-vuotias albiinomussukkani päätti lähteä vihreämmille niityille heinää puputtamaan, joten sen tilalle hankittiin suloinen vaaleanruskea vauva, joka on nyt siis reilu puolivuotias. Kaverina sillä on toinen naaras, kohta neljävuotias Tumppi. Ja pikkuinen on siis Nyytti.

Kuten alotuspostista näkeekin ni mä oon vasta tosi nuori pupun omistaja mutta vastaanpa silti asiaan kuitenkin perehtyneenä. Ite päädyin pupuun juuri tuon takia, etteivät vie niin paljon aikaa kun koira eikä ole ni "tylsiä" kuin esim. terraario/akvaario-elukat, kun kuitenkin haluan seuraakini.

Kani ei ole niin helppo eläin kuin luulisi. On kuitenkin välttämätöntä, että omistajan seurallisuudesta riippumatta pupulla on seuraa JATKUVASTI, tai se tylsistyy täysin. Olen nähnyt raukkoja, jotka vain apaattisesti istuvat häkissään koska niitä ei todellakaan kiinnosta mikään, kun ovat jatkuvasti yksin. Ihmisen seura on ok, mutta parasta seuraa kanille on toinen kani. Kaksi urosta eivät tule toimeen, kaksi naarasta tulevat yleensä (sanotaan että samasta poikueesta tulevat parhaiten toimeen, mutta meillä kaikki ovat tulleet toimeen, vaikka eri poikueista ovat olleekin.). Pitää vaan osata totuttaa ne. Mutta se onkin sitten toinen juttu, kysy Jonski lisää vaan jos tarttet. Ja uros ja naarashan tiedetään mutta tosiaan, jos haluaa, uroksen voi leikata (itse vastustan tällaista "epäluonnollisuutta").

Kanit syövät varsinkiin pienet hermeliinit alussa todella vähän. Itse annan 2-3x/päivä pienen pätkän porkkanaa ja tietty heinää on oltava saatavilla kokoajan. Tuoreen rehun antamista tietty nostetaan sitä myöden kun pupu kasvaa. Ruuan määrä on suhteutettava pupun kokoon ja liikuntamäärään.

Kaksi jälkimmäistä lausetta pitävät hyvin paikkansa. Omat kanini ovat kyllä pienenäkin syöneet paljon, joten ihmettelen tuota väitettä vähän syömisestä (ettei pupusi vain ole kipeä?). Heinä on kanin perusravintoa, sen lisäksi ainakin kasvavalla kanilla on oltava myös rehupellettejä saatavilla mieluiten kokoajan. Huom. EI siemensekoitusta, sillä ne ovat lihottavia ja epäterveellisiä. Porkkanaa saa antaa, ja vastoin Zannazin käsitystä MYÖS salaattia saa antaa, mutta kohtuudella tietenkin. Salaatin tulee tietysti olla hyväkuntoista, ja mielellään huoneenlämpöistä, sillä muuten tulee mahavaivoja helposti. Noilla neljällä on hyvä lähteä liikkeelle, myöhemmin voi kanille tarjoille banaania (pieniä paloja silloin tällöin=herkkua!), kiinankaalia (pieniä määriä), persiljaa, näkkileipää jne jne. Kaalia EI saa antaa, sillä se kerää kaasua pupuraasun massuun (näin tekee myös PUNA-apila, eli sitäkään ei suositella). Lisäksi kanilla tulee AINA olla jotain kovaa purtavaa, esim. tummaa kuivattua leipää ja /tai pajunoksia, sillä kanin hampaat kasvavat nopeasti ja jatkuvasti, ja jos se ei saa kuluttaa niitä pureksimalla kovaa, on edessä lääkärikäynti (ei hyvä).

Kanin olisi hyvä antaa olla mahd. paljon vapaana esim. pihalla aitauksessa (myös katto ja lattia ettei kani joudu lintijen saaliiksi tai kaiva tietään karkuun) tai huoneistossa muuten. Jos se saa olla vapaana niin sitä ei tartte mitenkään muuten lenkityttää, mutta jos ei niin sen olisi hyvä viedä valjaissa pihalle vähän jalottelemaan. Kanit kuitenkin tarvitsevat käyttää jalkojaan ja loikkia.

Kanin TÄYTYY olla vapaana useita tunteja, OLISI HYVÄ jos se saisi olla vapaan koko päivän (tai koko ajan). Kääpiökania (hermeliini ym. pienet rodut) ei saa pitää ulkona talvella (seuraa nuha -> armoton kuolema). Kesällä kani voi olla ulkotarhassa, jossa tosiaan Zannazin mainitsemat lattia ja katto pakollisia. lisäksi tarhassa tulee olla koppi/mökki, mihin kani halutessaan pääsee suojaan (pitää piilopaikoista). Häkissään kyhjöttävä vankeudessa elävä kani on onneton (ajatelkaa jos itse asuisitte yhdessä pienessä huonessa, olisiko kivaa ja rikas elämä?) ja sen elinikä lyhenee huomattavasti (ja on sisällöltään köyhä elämä..). Jos menet valjaissa ulos, lenkin olisi suositeltavaa kestää vähintään puoli tuntia (muista että kanit viihtyvät puskissa, joten varaa mukaan hyvää lukemista :D ).

Hoitosta saat kyllä ohjeet kaupastakin mutta pääasiat kun pidät kunnossa ni kanis pitäis olla tyytyväinen:
- tarpeeksi iso häkki (neuvotaan kyllä)
- viileää vettä aina saatavilla
- heinää aina saatavilla
- häkin pohjalla purua
- vessalaatikko mahdollisesti, jonne kaneille tarkoitettua "hiekkaa" tai kissan paakkuntumatonta hiekkaa
- tuoretta ruokaa sillon tällön päivässä
- kalkki ja suola- ja mineraalikivi
- kynsisakset
- harja (turkin hoitoon)
- salaattia, eikä kaalia EI SAA antaa!

Hyvä lista, paitsi jo edellämainittu virheellinen käsitys salaatista, jota saa siis kohtuudella antaa. Kaikki kanit eivät myöskään syö suola-ja mineraalikiviä (tosin ne pitää olla saatavilla, muuten ei voi tietää, syökö se), joten ei pidä huolestua, jos ne jäävät koskemattomiksi (näin meidän nykyisillä vekkuleilla, ei kivet kelpaa ei). Lisäksi ehdottomasti savinen painava ruokakuppi, jota kani ei saa kaadettua, jonne tulee siis pellettejä ja jonne voi myös näkkärit ja porkkanat laittaa. Kuppi tulee pestä säännöllisesti (söisitkö itse kakkaiselta lautaselta?!?)

Lyhytkarvaisen turkkia ei tartte juurikaan hoitaa, sillon tällön vähän harjaa (kanit pitävät yleensä harjauksesta), pitkäkarvaisempaa tietysti enemmän, aivan kuten kissojen ja koirienkin kanssa. Kanin turkkia ei tulisi pestä, kani pesee itse itsensä monta kertaa päivässä, eivät ne pidä edes vedestä.

Terve kani pesee itseään useita kertoja päivässä, joten turkkia ei tosiaan pahemmin tarvitse hoitaa. Ainoastaan karvanlähdön aikaan turkkia täytyy harjata, jotta kani ei itse syö karvojaan (seurauksena suolitukos-ummetus-hengenlähtö). Turkkia ei saa pestä, sillä kanit vilustuvat todella_herkästi. Jos pupu on kipeä tai turkissa on muista oudoista syistä jotain kakkaa, voi pyyhkiä varovasti haalealla vedellä ja kuivata sen jälkeen huolellisesti, mutta tämä on äärimmäinen varotoimenpide.

Kani voi olla päivisin esim. töiden tai koulun ajan oikein hyvin yksin, suljetussa häkissä, kun sillä on tarvittavat jutut saatavilla vaan kokoajan, ruokaa ja vettä. Pidemmille matkoille yms. tietty tarvitsee hoitajan, mutta kissan kantokopassa kulkee kätevästi mukana vaikka viikonloppu matkalle mummolaan jos kanilla on siellä vaan paikka missä olla. Olen kuullut että viikonlopunkin yli kani on pystynyt olemaan yksin, mutta toki ne ovat seurallisia ja kärsivät liiallisesta yksin olosta. Siksi monet hommavatkin kaksi kania (tärkeää etteivät tappele, siksi kaks leikkaamatonta urosta, usein leikatutkin, eivät tule kysymykseen koska 100% varmuudella tappelevat. Turvallisin yhdistelmä on leikattu poika + samaa rotua oleva tyttö) jos tietävät että ovat pidempiä päivä töissä tai muuten poissa.

Kani voi olla häkissä, mutta kuten sanottu, se ei halua olla siellä. Kani pärjää yksin (ruokittuna ja juoman kanssa) n. vuorokauden, pitemmillä matkoilla hoitaja on ehdoton. Kissan kantokoppa on hyvä omistaa kuljetusta (ja mahdollisia eläinlääkärireissuja) varten. Kani kuitenkin stressaa herkästi, ja siksi sen olinpaikkaa ei tulisi suotta vaihdella, eli esim. viikonloppureissu on liian lyhyt matka kanille siirreltäväksi paikasta toiseen (tietysti jos mitään muita vaihtoehtoja ei todella kertakaikkiaan ole, niin..) Kani on herkkä eläin ja voi saada sydärin jo pelkästä automatkasta, joten aina kannattaa järkeä käyttää, raahatako se mukana lyhyelle reissulle.

Mielestäni oikein sopivan seurallinen (kun opettaa sen vaan seuralliseks pienestä asti), "vaivaton". Kannatan!

Mulla on mennyt Epun kanssa todella mukavasti ja pikkuinen on aika hyvin jo kotiutunut vaikka vasta toinen kokonainen päivä on täällä mun kanssa. Todella tyytyväinen olen hankintaani! Suosittelen koko sydämestäni!

Vaivattomasta en tiedä, vaivaton jos vertaa hevoseen :D Lutuisia ovat ja seurallisia, oppivat muuten mitä uskomattomimpia asioita kun tarpeeksi häärää niiden kanssa. Lisättäköön vielä, että kania ei tarvitse opettaa seuralliseksi, vaan se on yksi seurallisimmista ihan itse. Se oppii yksinäiseksi, jos sillä ei ole seuraa ja leikkikaveria.

Sorry jos kuulostan saarnalta tai jotain, tiedän vaan niin monta tapausta puutteellisista hoidoista, että vihaks pistää. Kysykää vaan, jos haluutte lisätietoja tai ohjeita häkin tekoon tms tms. Kaikkea en mäkään varmaan tiedä, mutta kaneja on ollut pienestä pitäen, ja paljon on opittu, tosin ihka ensimmäinenkin pupu eli 9-vuotiaaksi, eli ei varmaan ollut ihan huono elämä silläkään pupuskalla.

Ja kirjoitelkaahan pupujenne kuulumisia tänne!

Edit: hyvällä hoidolla (hermu)kani voi elää helposti 8-10 vuotta, eli siitä on seuraa pitemmäksikin aikaa. Siksi sitä ei pidä ostaa hetken mielijohteesta. Jos on valmis panostamaan lemmikkiinsä vain vuodeksi tai pariksi, suosittelen hiiriä.

Edit2: ZannaZ, Eppu on ihan mun Nyytin värinen..