"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Liittynyt
13.6.2006
Viestejä
1 133
Tän päivän hesarissa oli todella tiukkaa tavaraa liittyen Yhdysvaltojen meneillään olevaan finanssikriisiin. Esim. näin uutisoitiin maailmalla ja Suomessa: "Finassimarkkinoiden tsunami" ja "mannerlaattojen törmäys rahoitusmarkkinoilla".

Nyt kysynkin onko kyseessä dinosauruksen kuolinkamppailu, jota on kiva täältä kaukaa Idästä katsoa, vai oikeasti maailmataloutta ja vakautta horjuttava kriisi, jota nyt länsimediassa maalataan iltapäivälehtien tasoisella uutisoinnilla.

Jenkeissä on kärsitty jo pitempään, mutta muualla maailmassa talous porskuttaa edelleen eteenpäin, tosin hitaammin kuin ennen. Suomen pankkisektori on hyvässä hapessa, samoin yritysten taseet. Kämppien hinnat tosin on korkealla, mutta kuitenkaan vielä ei ole näköpiirissä vakavaa uhkaa työllisyydelle ja porukat pystyvät edelleen maksaaman lainansa ajallaan. Kiina se vaan porskuttaa vaatimattomasti 8% talouskasvulla, Venäjä näyttelee muskeleitaan, ja ylipäätänsä kaikkialla muualla kuin länsimaissa näyttää menevän samalla radalla kuin viimeiset x-vuotta.

Itse taidan suuntautua sille kannalle, että media ja asiantuntijat joita me kuuntelemme, ovat systemaattisesti arvioineet oman länsimaisen teollisuusalueen merkityksen itseisarvoisesti liian suureksi globaalissa mittakaavassa. Vaikka USA:n talous kaatuisi tai joutuisi pakkaselle pitkäksi aikaa, taitaa maailma kuitenkin selvitä mustelmilla.

Tällä kertaa jopa toivon, että olisin oikeassa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Olen eri mieltä. Kehittyvät taloudet ovat edelleen täysin riippuvaisia länsimaiden kulutuksesta. Kun USA aivastaa, muu maailma saa nuhan. Ja tällä hetkellä USA:lla on varsinainen räkätauti menossa, josta voipi vielä kehittyä kunnioitettava keuhkokuume.

Maailmantalouden kehitys teknokuplan jälkeisestä taantumasta lähtien on ollut velkavetoinen. Se on perustunut halvoille koroille, löysille lainastandardeille ja asuntokuplalle, jollainen pääsi kehittymään Yhdysvaltojen lisäksi moniin muihin maihin, kuten Britanniaan, Irlantiin, Espanjaan jne. Tällainen taloudellinen "kehitys" ei ole kestävää. Lysti loppui siihen, kun asuntojen hinnat kääntyivät laskuun.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan eletty reilusti yli varojen helposti saatavan ja näennäisen halvan luoton ansiosta. Keskimääräinen ansiotaso ei todellisuudessa ole noussut. Kun tämä keinotekoinen velkakupla puhkeaa ja deflaatio pääsee valloilleen, myös kuluttajat joutuvat kiristämään nyörejään. Jenkeissä yksityinen kulutus on n. 70% kansantuotteesta ja tämän mukaan maailmantalous joko nousee tai taantuu.

Eniten tässä tulevat nenilleen saamaan ne tahot, joiden kehitys on perustunut tuotteiden vientiin rikkaisiin länsimaihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Kehittyvien talouksien oma kysyntä ei riitä pitämään yllä ylimitoitettua tuotantoa. Myös ne taloudet, jotka pääasiassa ovat rikastuneet öljyn ja energian hinnan nousulla (Venäjä, Saudi-Arabia jne) tulevat ottamaan takkiin, sillä kulutus on kääntynyt laskuun. Tämä ollaan jo nähty markkinoilla, kun öljyn hinta on tullut parissa kuukaudessa alas liki 40%.

Suomen talous on niin pieni ja riippuvainen suurempien maiden suhdanteista, että vaikka oma pesämme olisi sinänsä puhdas, emme selviä naarmuitta jos koko globaali talous hyytyy.
 
Jenkeissä on kärsitty jo pitempään, mutta muualla maailmassa talous porskuttaa edelleen eteenpäin, tosin hitaammin kuin ennen. Suomen pankkisektori on hyvässä hapessa, samoin yritysten taseet. Kämppien hinnat tosin on korkealla, mutta kuitenkaan vielä ei ole näköpiirissä vakavaa uhkaa työllisyydelle ja porukat pystyvät edelleen maksaaman lainansa ajallaan. Kiina se vaan porskuttaa vaatimattomasti 8% talouskasvulla, Venäjä näyttelee muskeleitaan, ja ylipäätänsä kaikkialla muualla kuin länsimaissa näyttää menevän samalla radalla kuin viimeiset x-vuotta.

Itse taidan suuntautua sille kannalle, että media ja asiantuntijat joita me kuuntelemme, ovat systemaattisesti arvioineet oman länsimaisen teollisuusalueen merkityksen itseisarvoisesti liian suureksi globaalissa mittakaavassa. Vaikka USA:n talous kaatuisi tai joutuisi pakkaselle pitkäksi aikaa, taitaa maailma kuitenkin selvitä mustelmilla.

Tällä kertaa jopa toivon, että olisin oikeassa.

Kiinalaisten kulutus on itse asiassa hyvin vähäistä. Suurin osa tuotannosta valmistetaan nimenomaan vientiin. Tähän pohjautuu Kiinan talouskasvu ja ei sitäkään voida ylläpitää jos tuotteille ei löydy ostajia lännestä.

Olen eri mieltä. Kehittyvät taloudet ovat edelleen täysin riippuvaisia länsimaiden kulutuksesta. Kun USA aivastaa, muu maailma saa nuhan. Ja tällä hetkellä USA:lla on varsinainen räkätauti menossa, josta voipi vielä kehittyä kunnioitettava keuhkokuume.

Maailmantalouden kehitys teknokuplan jälkeisestä taantumasta lähtien on ollut velkavetoinen. Se on perustunut halvoille koroille, löysille lainastandardeille ja asuntokuplalle, jollainen pääsi kehittymään Yhdysvaltojen lisäksi moniin muihin maihin, kuten Britanniaan, Irlantiin, Espanjaan jne. Tällainen taloudellinen "kehitys" ei ole kestävää. Lysti loppui siihen, kun asuntojen hinnat kääntyivät laskuun.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan eletty reilusti yli varojen helposti saatavan ja näennäisen halvan luoton ansiosta. Keskimääräinen ansiotaso ei todellisuudessa ole noussut. Kun tämä keinotekoinen velkakupla puhkeaa ja deflaatio pääsee valloilleen, myös kuluttajat joutuvat kiristämään nyörejään. Jenkeissä yksityinen kulutus on n. 70% kansantuotteesta ja tämän mukaan maailmantalous joko nousee tai taantuu.

Eniten tässä tulevat nenilleen saamaan ne tahot, joiden kehitys on perustunut tuotteiden vientiin rikkaisiin länsimaihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Kehittyvien talouksien oma kysyntä ei riitä pitämään yllä ylimitoitettua tuotantoa. Myös ne taloudet, jotka pääasiassa ovat rikastuneet öljyn ja energian hinnan nousulla (Venäjä, Saudi-Arabia jne) tulevat ottamaan takkiin, sillä kulutus on kääntynyt laskuun. Tämä ollaan jo nähty markkinoilla, kun öljyn hinta on tullut parissa kuukaudessa alas liki 40%.

Suomen talous on niin pieni ja riippuvainen suurempien maiden suhdanteista, että vaikka oma pesämme olisi sinänsä puhdas, emme selviä naarmuitta jos koko globaali talous hyytyy.

Samaa mieltä Tompan kanssa. Saas nähdä mitä tähän sekasotkuun vaikuttavat nämä keskuspankkien rahanpainamiset. Inflaatio varmaan kiihtyy entisestään. Tosin Krugman puhui, että (ainakin jenkeissä) inflaation sijaan saatetaan alkaa kärsimään deflaatiosta.

"So the core inflation guys (that includes me) were right: now that commodity prices are receding, it looks as if deflation, not inflation, is the real threat."
http://krugman.blogs.nytimes.com/

Mielenkiintoista olisi tietää, mitä "velkavivulla" osakemarkkinoille sijoittaneiden päässä liikkuu tällä hetkellä.
 
Keskuspankit eivät ole "painaneet" rahaa vielä, enkä usko että he tulevatkaan. Käytännössä merkittävä rahan painaminen tarkoittaisi defaulttaamista ja nostaisi velkakirjamarkkinoiden korot pilviin. Tämä ajaisi maailmantalouden Suuri Lama II:een.

Kysymyksessä on deflaatio. Suurin varallisuusluokka eli asunnot ja niihin liittyvät velat menettävät arvoaan hurjaa vauhtia.
 
Eniten tässä tulevat nenilleen saamaan ne tahot, joiden kehitys on perustunut tuotteiden vientiin rikkaisiin länsimaihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Kehittyvien talouksien oma kysyntä ei riitä pitämään yllä ylimitoitettua tuotantoa. Myös ne taloudet, jotka pääasiassa ovat rikastuneet öljyn ja energian hinnan nousulla (Venäjä, Saudi-Arabia jne) tulevat ottamaan takkiin, sillä kulutus on kääntynyt laskuun. Tämä ollaan jo nähty markkinoilla, kun öljyn hinta on tullut parissa kuukaudessa alas liki 40%.

Mitenkähän tuo Kiinan ja Intian kasvavan keskiluokan kulutus? Suurin osa esim. kiinasta tuotetusta tavarasta on kuitenkin halpaa bulkkiroinaa. Nyt kun öljyn ja muiden resurssien hinta tulee alas, niin varmaan myös inflaatio vaikkapa Kiinassa pienenee. Käytönnössähän Aasian kykyä ylläpitää omaa tuotantoa ei ole vielä kunnolla mitattu, eli asia selviää varmaan lähi vuosina. Venäjä on ehkä isompi ongelma ainakin Suomelle. Jos öljy ja kaasurahat loppuu, niin samalla Venäjän talouskasvu tyrehtyy. Lyhyellä aikavälillähän öljyn hinta saattaa hyvin alas, mikä taas ajaisi öljyntuottaja maat konkurssiin. Samalla pienenisi niitten kyky sijoittaa vaikkapa Jenkkeihin, missä kuumeisesti kaivataan rahaa kiertoon.

Jos oikein luin (wikipedia), niin Kiina, intia ja Venäjä ovat kokonaan lähes velattomia kansantalouksia, tai velka todella pieni verrattuna länsimaisiin kansantalouksiin. Samoin on säästäminen Kiinalaisissa kodeissa erittäin korkealla tasolla. Voidaan siis sanoa että karkeasti länsimaissa on törsätty samalla kun nousevat mahdit ovat rahoittaneet leikin.
 
Pitkällä tähtäimellä tosiaan kehittyvien talouksien sisäinen kulutus tuleekin nousemaan (sen on pakko) näiden tuotantoa vastaavaksi, mutta tällä hetkellä taloudeltaan BRIC maat ovat kääpiöitä verrattuna Yhdysvaltoihin tai EU:iin.

USA on velkaisuudestaan huolimatta niin rikas maa, että sen pillin mukaan tässä tanssitaan vielä jokunen vuosikymmen.

Kuvitellaanpa muuten hypoteettinen tilanne, jossa USA defaulttaisi (=printtaisi rahaa tai jättäisi maksamatta). Mitä kuvittelette että USA:n suurimmille velkojille tapahtuisi? Paremmin vai huonommin kuin USA:lle? Vinkki: Tavarat ovat jo Amerikassa. Kiinalaisilla kädessä läjä IOU:ia, joiden arvo riippuu TÄYSIN Amerikan maksukyvystä ja -halusta.

Jos olet miljoonan velkaa pankille, olet pankin orja. Jos olet tuhat miljardia velkaa pankille, pankki on sinun orjasi. ;)

E: Tässä oli muuten se syy, minkä vuoksi luotottajien kärsivällisyys on hyvin suuri USA:n tapauksessa ja miksi he jatkavat USA:n vajeiden rahoittamista - heidän on pakko.
 
Kuinkahan suuri osa maailman valuutasta on konvertattu dollareista euroihin/puntiin/johonkin? Jos ja kun esim. Kiinan suuri valuuttavaranto saadaan europohjalle (Tai Yuan pohjalla), ei USA:n talouden romahdus enää haittaa Kiinalaisia.
 
Keskuspankit eivät ole "painaneet" rahaa vielä, enkä usko että he tulevatkaan. Käytännössä merkittävä rahan painaminen tarkoittaisi defaulttaamista ja nostaisi velkakirjamarkkinoiden korot pilviin. Tämä ajaisi maailmantalouden Suuri Lama II:een.

Totta, säätelevät kuitenkin kierrossa olevan rahan määrää ja tässä tapauksessa ovat lisänneet sitä roimasti.

Kuinkahan suuri osa maailman valuutasta on konvertattu dollareista euroihin/puntiin/johonkin? Jos ja kun esim. Kiinan suuri valuuttavaranto saadaan europohjalle (Tai Yuan pohjalla), ei USA:n talouden romahdus enää haittaa Kiinalaisia.

Ei dollaria ole varmaankaan hirveästi dumpattu (vaihdettu muihin valuuttoihin) ainakaan keskuspankkien toimesta, koska kurssi on vahvistunut suhteessa euroon.
 
Keskuspankit eivät ole "painaneet" rahaa vielä, enkä usko että he tulevatkaan. Käytännössä merkittävä rahan painaminen tarkoittaisi defaulttaamista ja nostaisi velkakirjamarkkinoiden korot pilviin. Tämä ajaisi maailmantalouden Suuri Lama II:een.

Kerro sitten tyhmälle, mikä tämä on:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=8577

Eikö tämä nimenomaan ole sitä, että keskuspankki loi tyhjästä 350 mrd €? EKP lainasi pankeille rahaa olemattomalla korolla ja tämän rahan pankit voivat kymmenkertaistaa ja puskea markkinoille. Ja sitten ihmetellään, miksi inflaatio laukkaa.
 
Kerro sitten tyhmälle, mikä tämä on:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=8577

Eikö tämä nimenomaan ole sitä, että keskuspankki loi tyhjästä 350 mrd €? EKP lainasi pankeille rahaa olemattomalla korolla ja tämän rahan pankit voivat kymmenkertaistaa ja puskea markkinoille. Ja sitten ihmetellään, miksi inflaatio laukkaa.

Tuo raha pitää maksaa jonain päivänä takaisin. Keskuspankki vaatii myös vakuuksia näitä lainoja vastaan, joskin siitä voidaan keskustella minkä laatuisia nämä vakuudet ovat.
 
Tuo raha pitää maksaa jonain päivänä takaisin. Keskuspankki vaatii myös vakuuksia näitä lainoja vastaan, joskin siitä voidaan keskustella minkä laatuisia nämä vakuudet ovat.
eikös repo tarkoita sitä, että tuon rahan vastineeksi pitää osakkeiden liikkua ekp:n suuntaan? ja sitten sopimuksen mukaan osakkeet lunastetaan takaisin ekp:ltä?

eli siis ekp antoi tuon rahasumman osakkeita vastaan ja samalla osakkeenmyyjät sopivat siitä että ostavat osakkeensa takaisin joskus määrättynä ajankohtana.
 
http://www.econbrowser.com/archives/2007/08/what_is_a_liqui.html

Tuolla on jotain juttua.

New deposits can only be created by an act of the Fed itself, either in the form of an open market operation (in which the Fed credits a particular bank with new deposits in exchange for receipt of another asset of equal value) or a discount window loan (in which the Fed loans deposits to the bank, holding other assets from the bank as collateral).

Ymmärsin itse niin, että osakkeiden hyväksyminen lainan vakuudeksi olisi hyvin epätavanomaista Fedille.
 
Tuo raha pitää maksaa jonain päivänä takaisin. Keskuspankki vaatii myös vakuuksia näitä lainoja vastaan, joskin siitä voidaan keskustella minkä laatuisia nämä vakuudet ovat.

Tietenkin pitää, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että EKP loi tyhjästä rahaa ja laittoi sen markkinoille.

Kun velan takaisinmaksun aika on, markkinoilta poistuu (tai on poistunut) rahaa lainasumma + korko. Mutta sitä ennen EKP on ejakuloinut markkinoille taas lisää taikarahaa, jolla korot voidaan maksaa and then some more.

Miten tämä tilanne poikkeaa reaalitalouden kannalta siitä tilanteesta, että Zimbabwe painaa rahaa ja syytä sitä markkinoille? Käsittääkseni molemmissa tapauksissa kaikki maksavat tempauksesta rahan arvon alenemisena. Vai olenko väärässä?
 
Miten tämä tilanne poikkeaa reaalitalouden kannalta siitä tilanteesta, että Zimbabwe painaa rahaa ja syytä sitä markkinoille? Käsittääkseni molemmissa tapauksissa kaikki maksavat tempauksesta rahan arvon alenemisena. Vai olenko väärässä?

Ei mitenkään. Hyperinflaatio on päivän sana, mutta Jenkit voi vielä vedättää hetken aikaa esittämällä 4% inflaatiolukuja ja muita virallisia valheita, kuten "emme ole lamassa, emme edes taantumassa"...

Erona se, että Zimbabwessa jengi tietää totuuden ja sen mukaan eletään. Jenkeissä totuus iskee helvetin kovaa päin naamaa kun totuus paljastuu ja jengi alkaa tajuta, että ei se Fox News olekaan mikään totuuden torvi ja kyllä se pressakin osaa puhua paskaa (joo, ne kaikki ei tajunneet sitä vielä esim. Irakiin liittyen...)

Taitaa tämä luku olla aivan mitätön siihen nähden mitä tarvittaisiin eri lafkojen pelastamiseen...

http://www.reuters.com/article/idUKN16126320080917

Ja kuten jo todettu, millään takaisinmaksusuunnitelmilla ei ole mitään väliä kun raaka totuus on tämän hetkinen kierrossa olevan rahamäärän hyperinflatorinen lisääminen. Siitä siis seuraa hyperinflaatio. Piste. Se, onko jollain jotain tulevaisuudensuunnitelmia takaisinmaksun suhteen ei asiaan vaikuta.
 
Viimeksi muokattu:
Tietenkin pitää, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että EKP loi tyhjästä rahaa ja laittoi sen markkinoille.

Kun velan takaisinmaksun aika on, markkinoilta poistuu (tai on poistunut) rahaa lainasumma + korko. Mutta sitä ennen EKP on ejakuloinut markkinoille taas lisää taikarahaa, jolla korot voidaan maksaa and then some more.

Miten tämä tilanne poikkeaa reaalitalouden kannalta siitä tilanteesta, että Zimbabwe painaa rahaa ja syytä sitä markkinoille? Käsittääkseni molemmissa tapauksissa kaikki maksavat tempauksesta rahan arvon alenemisena. Vai olenko väärässä?

Ei se mielestäni ihan näin mene, vaan EKP:llähän on noi JVK:t tavallaan omassa "salkussaan", mutta niitä ei ole laskettu markkinoille. Eli ei tämä ole mitään uutta rahaa an sich, kuten Zimbabwen tapauksessa. Eli EKP:n tapauksessa rahat on laskettu mukaan kierrossa olevan rahan määrään (ainakin jonkin luokittelun mukaan), kun taas Zimbabwen tapauksessa on todellakin fyysisesti painettu lisää uutta rahaa. Käsittääkseni nämä EKP:n puskurirahastot kuuluvat johonkin seuraavista kategorioista (tai kaikkiin) http://www.ecb.int/stats/money/aggregates/aggr/html/hist.en.html eli ne eivät ole "uutta" rahaa.

Kaikkein paskintahan tässä vaiheessa olisi, jos keskuspankit eivät käyttäisi reservejään likdviditeetin parantamiseksi. FED:hän mm. toimi näin 1900-luvun alun pankkikriisin yhteydessä, eli ei laskenut valuuttaa markkinoille, vaikka sillä olisi siihen mahdollisuus ollutkin. Pankkeja meni nurin niin perkeleesti.
 
Ei se mielestäni ihan näin mene, vaan EKP:llähän on noi JVK:t tavallaan omassa "salkussaan", mutta niitä ei ole laskettu markkinoille. Eli ei tämä ole mitään uutta rahaa an sich, kuten Zimbabwen tapauksessa. Eli EKP:n tapauksessa rahat on laskettu mukaan kierrossa olevan rahan määrään (ainakin jonkin luokittelun mukaan), kun taas Zimbabwen tapauksessa on todellakin fyysisesti painettu lisää uutta rahaa. Käsittääkseni nämä EKP:n puskurirahastot kuuluvat johonkin seuraavista kategorioista (tai kaikkiin) http://www.ecb.int/stats/money/aggregates/aggr/html/hist.en.html eli ne eivät ole "uutta" rahaa.

Oolrait. Kiitos korjauksesta.
 
Oolrait. Kiitos korjauksesta.

Korjauksen korjaus:

Ei se eroa. Millään teknisillä yksityiskohdilla ei ole väliä, vaan raha on "uutta", kun se lasketaan keskuspankin ulkopuolelle ts. "kiertoon". Sillä onko se paperirahaa vai bittejä systeemissä, ei ole olennaista merkitystä. Kuten ei millään takaisinmaksupolitiikallakaan. Toki on kivempaa kuulla, että "kyllä tämä takaisin KP:lle maksetaan", kuin että "tässä kiertoon täysin vastikkeetonta uutta rahaa", mutta ennen kuin KP:n ja markkinoiden välinen raja ylitetään takaisinpäin, on markkinoilla ko. summa rahaa enemmän kuin aiemmin, josta seuraa vastaava inflaatio ko. ajanjaksoksi. Vasta kun ja jos se maksetaan takaisin, palautuu tilanne teoriassa ennalleen.

Myöskään KP:n kirjanpito tai likviditeettikategoriat ei oikeasti vaikuta inflaatioon. Raha ei ole kierrossa, vaikka KP kuinka ilmoittaisi, että tietyt tilit kuuluvat ilmoitettuun viralliseen kierrossa olevaan rahamäärään.

KP:n varat ja kierrossa oleva raha ovat toisensa poissulkevia vastakohtia. Käyttäkää järkeä tässä. Logiikka on yksinkertainen.

Jos asioita laitetaan perspektiiviin niin 10 vuotta sitten Long Term Capital Management loi nerokkuudellaan markkinoille $4 mrd dollarin reiän, jonka Fed sitten hoiti. Otsikot silloin olivat tyyliin "Fed rescues markets from financial meltdown" (joku voi googlaa, en jaksa). Nyt markkinoilla on jo nimellisesti 250 kertainen määrä rahaa Fediltä...
 
Melkoinen ralli päällä ympäri maailman. Suomessakin aika monessa osakkeessa kaksinumeroisia nousulukuja. Arvo-osuustilin avaamisessa meni nyt sen verran pitkään että missasin tämän ostotilaisuuden. Ei se mitään. Mikään olennainen ei ole muuttunut, paitsi että maailman viranomaiset näyttävät tosissaan yrittävän tehdä tästä laman. Jos jenkit toteuttavat uhkauksensa resolution trust corporationin henkiin manaamisella, niin amerikkalaiset veronmaksajat ottavat kohta kontoilleen sen 1000-2000 mrd $ asuntolainatappiot. Siinä vaiheessa jopa USA:n velanmaksukyky joutuisi kyseenalaiseksi.

En osta tähän ääliöralliin. Pitäkää tunkkinne. :)
 
Melkoinen ralli päällä ympäri maailman. Suomessakin aika monessa osakkeessa kaksinumeroisia nousulukuja. Arvo-osuustilin avaamisessa meni nyt sen verran pitkään että missasin tämän ostotilaisuuden. Ei se mitään. Mikään olennainen ei ole muuttunut, paitsi että maailman viranomaiset näyttävät tosissaan yrittävän tehdä tästä laman. Jos jenkit toteuttavat uhkauksensa resolution trust corporationin henkiin manaamisella, niin amerikkalaiset veronmaksajat ottavat kohta kontoilleen sen 1000-2000 mrd $ asuntolainatappiot. Siinä vaiheessa jopa USA:n velanmaksukyky joutuisi kyseenalaiseksi.

En osta tähän ääliöralliin. Pitäkää tunkkinne. :)

Niinpä. Tosin veikkaanpa, että sun arvio ei riitä. Tai ehkä just niihin asuntolainoihin, mutta ei niiden johdannaisiin ja koko paketin tai riittävän osan peittämiseen. Sitä paitsi mun mielestä USA:n velanmaksukyky ilman hyperinflaatiota on jo pitkään ollut hyvin kyseenalainen. Valtio voi ainaa painaa sitä printtiä, mut muutenhan jenkit käytännössä maksaa korot uudella lainalla. Eli kirstussa sitä rahaa ei ole yhtään.
 
Melkoinen ralli päällä ympäri maailman. Suomessakin aika monessa osakkeessa kaksinumeroisia nousulukuja. Arvo-osuustilin avaamisessa meni nyt sen verran pitkään että missasin tämän ostotilaisuuden. Ei se mitään. Mikään olennainen ei ole muuttunut, paitsi että maailman viranomaiset näyttävät tosissaan yrittävän tehdä tästä laman. Jos jenkit toteuttavat uhkauksensa resolution trust corporationin henkiin manaamisella, niin amerikkalaiset veronmaksajat ottavat kohta kontoilleen sen 1000-2000 mrd $ asuntolainatappiot. Siinä vaiheessa jopa USA:n velanmaksukyky joutuisi kyseenalaiseksi.

En osta tähän ääliöralliin. Pitäkää tunkkinne. :)

Oli tossa eilen pari toimaria ihan muutaman sentin päässä toteutumisesta. Eli ois tässä ääliörallissa ainakin salkku vihertänyt. ;)

No pistin samat toimarit ensiviikolle, en tosiaankaan itsekään sortunut tähän ralliin ostamaan mitään. Muutenkin tällaiset huimat nousupäivät on ehkä huonoin paikka ostaa yhtään mitään.
 
Back
Ylös Bottom