Deleted member 40111
Koen että tähän on tartuttava koska uskon kritiikin kohdistuvan ainakin osittain itseeni. Itse olen sitä mieltä että voimanosto on urheilulaji jossa toisistaan mittaa ottavat urheilijat ja urheilijoilla tarkoitan tässä yhteydessä ihmisiä jolla on terveelliset elämäntavat,hyvä peruskunto sekä aito kiinnostus omasta terveydestä.
Voimanosto on hieno laji ja elämäntapakin mutta on hyvä pitää mielessä että vaikka se olisi merkittävä osa elämää niin koko elämä se ei missään nimessä ole ja jos ajatusmaailma pyörii pelkän yhteistuloksen ympärillä jo 17 vuotiaana niin jää paljon mahtavia asioita kokematta ja saattaapa urakin loppua yllättävan lyhyeen...
Nimimerkillä Ottopotto lienee ihan lähipiirissäkin nostaja joka kilpailee yli 10 kertaa vuodessa varusteilla sekä ilman ja takoo jatkuvasti kansallisia kärkituloksia ja omaa fysiikan jolla napattaisiin joka vuosi keholavoilta mitali.
Todettakoon tässä vielä että ajattelin itsekkin 10v sitten asioista samalla tavalla kuin potto mutta pikkuhilljaa aloin ymmärtää mistä tässä elämässä on kysymys eikä siinä todellakaan ole kysymys siitä kuka nostaa eniten.
Lähes poikkeuksetta kovimpia kavereita ovat ne jotka tekevät pitkän ja nousujohteisen uran ollen yli 35v parhaimmillaan.
Siitä olen yhtä mieltä että ei voimanostajan tarvitse olla alle vitosen rasvoissa mutta ei se rasvaprosentti saisi mielestäni olla yhtä kuin kengän numero.
Janne Seppälä
+1. Jos tämän lajin uskottavuutta halutaan nostaa ja viedä lajia urheilullisempaan suuntaan, on ihan naurettava katsoa kisoja, joissa kisaillaan kellä on isoin maha. Se ei näytä urheilulliselta. Komppaan täysin vanhaa viisasta voimanostajaa, joka totesi voimanostajan rakenteen keskimäärin muuttuneen atleetista pyknikoksi parinkymmenen vuoden aikana. Itseäni kuvottaisi olla läski ja sitä kautta elää epäterveellisesti. Sen takia pitääkin tyytyä tähän hitaaseen massan kasvattamiseen ja tulosten sitäkautta myös. Jos sitä joskus oltaisi edes 82,5kg sarjassa suht kireässä kondiksessa niin tyytyväinen olisin. Urheilusta tässä ennenkaikkea on kyse, painonnosto lavat on täynnä hyväkuntoisia atleetteja ja laji onkin suosiossa maailmalla. On toki sielläkin superissa "isompia" heppuja, mutta ei sillä tavoin kuin voimanostossa. Kyllä siinä menee metsään ja pahoin, jos penkkipunnerruksen nostomatka minimoidaan tajuttomasti läskiä keräämällä. Sitten otetaan paidalla se 400kg. Itse ainakin pyrin kehittämään tuloksiani tiettyyn painoluokkaan, ja vaihdan painoluokkaa vain jos siihen on pakottava tarve(yksinkertaisesti ei pääse enää alemmaksi).
Ehkä esimerkiksi se, että Jarmo Virtasesta tuli voimanostajalegenda monen katsojan silmissä saattoi saavutusten lisäksi johtua siitä, että Jarmo oli rautaisen peruskunnon omaava urheilullisen olemuksen omaava nostaja. Jarmo teki hirmutulokset monessa eri painoluokassa. Häneen oli helppo samaistua. IPF kisoissa oikeastaan seuraankin mielenkiinnolla vain sarjat sinne ysikymppiin saakka, ei epäurheilullisten bulkkisikojen kyykyt ja penkin kiinnosta niin paljoa. Pro puolella on sitten isommissakin sarjoissa toki urheilullisia nostajia, esim. Konstantinovs. Voimamiespuolella oli onni että Jouko Ahola ja Pudzi voittivat MVM tittelin mahakkaiden miesten nenän edestä.