Voiko treeni olla liian lyhyt?

Pro Nutrition Fire Kick, 20 x 25 ml -20%
Re: Palautumisajat

Originally posted by Poser

Yleisenä ohjeena voivat KAIKKI pitää seuraavia arvoja palautumisajoissa sekä sarjojen pituuksissa:

Lihaskestävyys - toistot 15-> palautumisaika 0-30s.
Voimakestävyys - toistot 12-15 palautumisaika 20-60s.
Perusvoima - toistot 6-12 palautumisaika 1-4min.
Maksimivoima - toistot 1-6 palautumisaika 3-5min.

Eli kehonrakennustyyppisessä treenissä toistot ovat luokkaa 6-12/sarja, vastukset 60-85%, ja palautukset 15-120s. Sarjoja per lihasryhmä voi olla kolmesta jopa kahteenkymmeneen. Harjoituspainoja joutuu kuitenkin portaittain lisäämään, eikä pudottamaan. (ellei käytä tehokeinoja lue: pudotussarjat) On vain opittava löytämään sopivat aloituspainot. Heti alkuun liian paljon painoa, niin ei varmasti jaksa seuraavaa sarjaa samalla lailla. Painoja lisätessä toistomäärät tietysti hieman tippuvat, mutta päästään kuitenkin tavoitteeseen, eli saadaan lihas väsytettyä, vaikka viimeisissä sarjoissa ei olekkaan yhtä montaa toistoa kuin ensimmäisissä.

Pii:llä on treeni selkeästi maksimivoimapainotteinen, jos palautumisajat ovat luokkaa 5min. Tällöin pitää treenipainojenkin olla luokkaa 85-100%, jotta kehitystä tapahtuisi. Eli esim penkkiä treenatessa, (maksimiykkösen ollessa vaikka 200kg) tankoon ladataan 185kg, tehdään kolmonen. 5min palautus, ja sama uudelleen. Viidessä minuutissa lihas ehtii palautua (lähes) täydellisesti.

Että näin... Kysykää multa vaan! ;)

Olen täydellisesti samaa mieltä :thumbs:
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
Posser El Sonbatyn hyvään tekstiin pieni lisä: pumppivaikutuksen tuovan treenin toinen vaikutus on maitohapon voimakas erittyminen, mikä lisää myös paikallisten kasvutekijöiden määrää lihaksessa.
 
.

Originally posted by Sam225
Posser El Sonbatyn hyvään tekstiin pieni lisä: pumppivaikutuksen tuovan treenin toinen vaikutus on maitohapon voimakas erittyminen, mikä lisää myös paikallisten kasvutekijöiden määrää lihaksessa.


Täytyy hieman nyt korjata tuota Samin näkemystä asiasta...

Maitohappo ei lisää paikallisten kasvutekijöiden määrää lihaksessa.

Kun treeni on hyvin intensiivistä, happi ei aina riitä, joten lihasten on pakko tuottaa energiaa ilman happea. Energia vapautuu sitten hiilihydraateista maitohappoa tuottavan kemiallisen prosessin kautta.
Maitohappo voi toimia vain muutaman minuutin ajan, koska se hapettaa lihaksen, jonka täytyy sitten päästä eroon maitohaposta.

JOS maitohapon erittyminen lihakseen lisäisi kasvutekijöiden määrää, olisi esim. kilpapyöräilijöillä MIELETTÖMÄT reidet, koska heidän reisilihaksensa ovat jatkuvasti maitohapoilla. Maitohapon poistuminen lihaksesta on pyöräilijöillä nopeampaa, johtuen pitkällisestä lajikohtaisesta treenistä. Lihakset ikäänkuin "oppivat" poistamaan maitohappoa tehokkaammin.
 
Jep mutta...

Toisaalta kilpapyöräilijät harvoin syö bodarin opein. Tankkaavat vaan hiilareita niin ...keleesti että jaksavat ajaa lisää.

Ei muuten mutta eräs tuttuni harrasti sitä kunnes tuli järkiinsä ja aloitti sali treenin. Parin kuukauden 40/40/20 dietin jälkeen ne sen jalat oli TODELLA isot. Koko kroppa näytti "täyttyneen" mutta ne koivet oli oikeesti aika luonnottoman isot muuhun kroppaan nähden. Mikä taas on ihan loogistakin,just sen pyöräilytaustan muistaen.

PS: Tohon topiciin. " Yleensä teen kaksi sarjaa lihasta kohden. Yhden tulisi riittää mutta maailma ei ole täydellinen."

- Mike Menzer ( tietysti )
 
Re: .

Originally posted by Poser
Täytyy hieman nyt korjata tuota Samin näkemystä asiasta...

Maitohappo ei lisää paikallisten kasvutekijöiden määrää lihaksessa.

Kyllä minullakin on sellainen käsitys että esim. maksimaalinen maitohapontuotto (traumaattiset treenit) lisää ja aktivoi kasvuhormonireseptoreita lihaksissa ja stimuloi kasvuhormonin eritystä. Vastaavasti testosteronitasoihin (liian) kova treeni voi vaikuttaa haitallisesti.

Palstalla on joskus ollut puhetta näistä ja hst:n ja t-magin sivuilta löytynee löylyä.
 
Zone-sarja -42%
Happoa, happoa, enemmän happoa..

Maitohappo on vain ja ainoastaan ns. "sivutuote", jota syntyy kun lihasta rasitettaessa ensin käytetään lihaksen ATP-energiavarastot, jotka riittävät 2-3s. Jotta lihastyö jatkuisi, täytyy ATP:tä muodostaa äärimmäisen nopeasti solun kreatiinifosfaattivarastosta. Kreatiinifosfaattivaraston sallima työaika on 20s. Tämän jälkeen energia pitää muodostaa seuraavalla tavalla:

Maitohapollinen anaerobinen energianmuodostuksen vaihe on nimeltään glykolyysi. Glykolyysin avulla saadaan energiaa enintään noin 45 sekunniksi. Anaerobisessa glykolyysissä energiaa voidaan muodostaa ainoastaan glukoosista tai glykogeenista.
Kun glukoosimolekyyli hajotetaan anaerobisesti maitohapoksi, voidaan muodostaa esim. 2 - 3 ATP molekyyliä, mutta kun maitohappo hajotetaan edelleen hiilidioksidiksi ja vedeksi, muodostuu 30 - 38 ATP molekyyliä. Lihasten kestävyyssuoritus riippuu siis aina lihasaineenvaihdunnan aerobisesta osuudesta ja siten happihuollon riittävyydestä.

Lihasta rasitettaessa ensimmäiset 7 sekuntia ovat maitohapotonta energianmuodostusta ja siitä eteenpäin alkaa maitohapon muodostaminen.

Maitohappo on siis vain lihastyön jatkumisen kannalta välttämätön energiantuottotuote, ei aktivoi kasvuhormonireseptoreita, eikä maitohappo millään lailla stimuloi kasvuhormonin eritystä.

Jos tarvitsee vielä asiasta väitellä, lukekaa ensin lihasten energia-aineenvaihdunnasta niin tiedätte paremmin mitä maitohappo on...
..jos se ei tästä "vuodatuksestani" selvinnyt. :rolleyes:
 
Re: Happoa, happoa, enemmän happoa..

Originally posted by Poser
Maitohappo on vain ja ainoastaan ns. "sivutuote", jota syntyy kun lihasta rasitettaessa ensin käytetään lihaksen ATP-energiavarastot, jotka riittävät 2-3s. Jotta lihastyö jatkuisi, täytyy ATP:tä muodostaa äärimmäisen nopeasti solun kreatiinifosfaattivarastosta. Kreatiinifosfaattivaraston sallima työaika on 20s. Tämän jälkeen energia pitää muodostaa seuraavalla tavalla:

Maitohapollinen anaerobinen energianmuodostuksen vaihe on nimeltään glykolyysi. Glykolyysin avulla saadaan energiaa enintään noin 45 sekunniksi. Anaerobisessa glykolyysissä energiaa voidaan muodostaa ainoastaan glukoosista tai glykogeenista.
Kun glukoosimolekyyli hajotetaan anaerobisesti maitohapoksi, voidaan muodostaa esim. 2 - 3 ATP molekyyliä, mutta kun maitohappo hajotetaan edelleen hiilidioksidiksi ja vedeksi, muodostuu 30 - 38 ATP molekyyliä. Lihasten kestävyyssuoritus riippuu siis aina lihasaineenvaihdunnan aerobisesta osuudesta ja siten happihuollon riittävyydestä.

Lihasta rasitettaessa ensimmäiset 7 sekuntia ovat maitohapotonta energianmuodostusta ja siitä eteenpäin alkaa maitohapon muodostaminen.

Maitohappo on siis vain lihastyön jatkumisen kannalta välttämätön energiantuottotuote, ei aktivoi kasvuhormonireseptoreita, eikä maitohappo millään lailla stimuloi kasvuhormonin eritystä.

Jos tarvitsee vielä asiasta väitellä, lukekaa ensin lihasten energia-aineenvaihdunnasta niin tiedätte paremmin mitä maitohappo on...
..jos se ei tästä "vuodatuksestani" selvinnyt. :rolleyes:

Tuossa ei kyllä ollut mitään mitä itse en olisi tiennyt jo varmaan 10 vuotta sitten ja varmaan Samillekin ihan selviä juttuja... Mekanismit jotka säätelevät noita hormonitason juttuja riippuen treenistä ovat monimutkaisempia enkä itse oli niihin perehtynyt mutta faktaa siihen löytyy varmasti jos haluaa itse etsiä ellei täällä joku tiedä?
 
Re: Re: Happoa, happoa, enemmän happoa..

Originally posted by Sakkeus
Tuossa ei kyllä ollut mitään mitä itse en olisi tiennyt jo varmaan 10 vuotta sitten ja varmaan Samillekin ihan selviä juttuja... Mekanismit jotka säätelevät noita hormonitason juttuja riippuen treenistä ovat monimutkaisempia enkä itse oli niihin perehtynyt mutta faktaa siihen löytyy varmasti jos haluaa itse etsiä ellei täällä joku tiedä?

Niin... mutta pakko on kuitenkin kommentoida, vaikkei itselläsi ole hajuakaan väittämäsi tueksi. Jos väität jotain, niin perustele se myös. Muuten voit olla vaikka kirjoittamatta.
Treenaaminen kyllä stimuloi kasvuhormonin eritystä, mutta maitohappo itsessään ei liity tuohon tapahtumaan.
Tämä oli viimeinen kommenttini tähän asiaan, ei jaksa vääntää enää rautalangasta...
 
Re: Re: .

Originally posted by Sakkeus
Kyllä minullakin on sellainen käsitys että esim. maksimaalinen maitohapontuotto (traumaattiset treenit) lisää ja aktivoi kasvuhormonireseptoreita lihaksissa ja stimuloi kasvuhormonin eritystä.

Kumpi oli ensin, muna vai kana, vai putkahtivatko ne verenkiertoon yhtäaikaa? Ja putkahtiko muna verenkiertoon siksi että kanakin sinne ensin putkahti vai toisinpäin vai putkahtivatko ne sinne ihan vain toisistaan riippumatta ja siksi, että herra verenkierron haltija treenasi jollain tietyllä tavalla, joka stimuloi sekä kanan että munan putkahtamista verenkiertoon?

Olen kyllä itsekin lueskellut juttuja, joissa sanotaan, että maitohapon kertyminen stimuloi kasvuhormonin eritystä, mutta en tähän hätään löytänyt ainuttakaan "luotettavan näköistä tiedeartikkelia", jossa julistettaisiin tuollainen konklusiooni. Kaivappa, Sakke, vähän arkistojasi ja pistä meille vähän faktaa pöytään, vai joudummeko tyytymään siihen, että kana ja muna nyt vaan ovat verenkierrossa yhtäaikaa, mutta ihan toisistaan riippumattomista syistä ja itsenäisinä yksikköinä. :arvi: Kiinnostaisi tietää, vaikka kenenkään maailmoja se tieto tuskin kaataisi.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
En puhunut kasvuhormonista vaan paikallisista kasvutekijöistä, jotka vaikuttavat paikallisesti lihaksessa, esim IGF-1.

Lisäksi näyttäisi tuolla tutkimuksissa löytyneen myös kasvuhormonieritykseen liittyviä viitteitä noin "sivutuotteena".

Pikaisella etsinnällä jotain aiheesta:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...ve&db=PubMed&list_uids=12428484&dopt=Abstract

seuraava lainaus "muscular dystrophy associationin" sivulta, missä selitetään ideana se, mitä ajan takaa:

"In exercise, there is actual damage to the muscle fiber followed by a repair process. One compound believed to be released as part of this repair process is insulinlike growth factor type 1 or IGF-1. It is believed that IGF-1 stimulates small single cells that lie adjacent to the muscle fiber called satellite cells to proliferate (reproduce themselves). These cells are a vital part of the regenerative capacity of muscle when the muscle is injured. These single cells will fuse with a damaged muscle fiber and become a new muscle fiber segment replacing that which was destroyed. It will then produce all the proteins necessary to become a part of the contractile apparatus of the muscle fiber as well as the structural proteins needed to stabilize the muscle membrane increasing resistance to damage."

vielä viitteellä höystettyä:
http://www.ironmanmagazine.com/detail.php?pid=394
http://ajpendo.physiology.org/cgi/content/abstract/259/1/E89
 
Re: Re: Re: Happoa, happoa, enemmän happoa..

Originally posted by Poser
......
Treenaaminen kyllä stimuloi kasvuhormonin eritystä, mutta maitohappo itsessään ei liity tuohon tapahtumaan.

Aluksi vaikka T-Magista:

http://www.t-mag.com/nation_articles/173melt.html

"The increase in muscle fiber hypertrophy is thought to occur by a remodeling of protein within the cell and an increase in the size and number of muscle cells. Exercise scientists have noted that these dramatic muscle changes accompany growth hormone secretion (GH). And maximum GH levels are augmented directly through blood-lactate increases."

Japista aihetta sivuten

http://jap.physiology.org/cgi/conte...IRSTINDEX=0&sortspec=relevance&resourcetype=1

"The hGH concentration was significantly lower in ALK than in CTRL at 15, 20, and 30 min postexercise. These data indicate that an increase in blood hydrogen ion concentration may be partly responsible for the hGH response to acute high-intensity anaerobic exercise."

http://jap.physiology.org/cgi/conte...IRSTINDEX=0&sortspec=relevance&resourcetype=1

"One of the early processes to be involved in the stimulation of hypophyseal secretions of GH and gonadotropic hormones would be the intramuscular accumulation of metabolic subproducts such as lactate (La) and proton (12, 23). The elevated concentration of metabolites and associated acidification within the muscles stimulate chemoreceptors (29), which may then send afferent signals to the hypothalamic-pituitary system through group III and IV nerve fibers (7)."

"In addition, the time course of changes in concentrations of NE and GH appeared to be closely similar to that of La. "
 
Re: Re: Re: Re: Happoa, happoa, enemmän happoa..

Originally posted by Sakkeus
Aluksi vaikka T-Magista:

http://www.t-mag.com/nation_articles/173melt.html

"The increase in muscle fiber hypertrophy is thought to occur by a remodeling of protein within the cell and an increase in the size and number of muscle cells. Exercise scientists have noted that these dramatic muscle changes accompany growth hormone secretion (GH). And maximum GH levels are augmented directly through blood-lactate increases."

...ja tässä abstrakti yhden em. teemaggijutun lähteistä:

-----

J Appl Physiol. 1993 Feb;74(2):882-7.
Acute hormonal responses to two different fatiguing heavy-resistance protocols in male athletes.

Hakkinen K, Pakarinen A.

Department of Biology of Physical Activity, University of Jyvaskyla, Finland.

To examine endogenous hormonal responses to heavy-resistance exercise, ten male strength athletes performed two fatiguing but
different types of sessions on separate days. In session A the loads for the leg extensor muscles in the squat-lift exercise were maximal
so that the subjects performed 20 sets at 1 repetition maximum (RM) (20 x 1 RM x 100%), whereas during session B the loads were
submaximal (70%) but the subjects performed each of the 10 sets until the RM (i.e., 10 repetitions/set or 10 x 10 x 70%). The
recovery time between the sets was always 3 min. A decrease of 10.3 +/- 4.7% (P < 0.001) occurred in the squat-lift in 1 RM during
session A, whereas session B led to a decrease of 24.6 +/- 18.9% (P < 0.001) in 10 RM. Increases in the concentrations of serum
total and free testosterone (P < 0.05 and 0.05, respectively), cortisol (P < 0.001), and growth hormone (GH, P < 0.001) were
observed during session B, whereas the corresponding changes during session A were statistically insignificant except for the relatively
slight increase (P < 0.01) in serum GH level. The significant (P < 0.001) increase in blood lactate concentration during the two sessions
correlated significantly (P < 0.01) with the increase in serum GH concentration.
The morning values of serum testosterone and free
testosterone were significantly (P < 0.05-0.001) lowered on the 1st and 2nd rest days after the sessions.

-----
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom