Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mitä vittua
Voi fffffuuu sentään että tuli aiheutettua (tragi)komediaa ihan omasta takaa äsken. Oli nimittäin hieman ilmanpaineongelmia. Jalkatreenin viimesenä liikkeenä veivaan jalkaprässiä ja about puolivälissä alkaa tuntua että aamuinen reilumman puoleinen munakas alkaa tehdä tehtäväänsä. Väkeä kuitenkin sen verran paljon etten viitsi helpottaa oloa, mutta ärsyttävästi ilmakuplat kyllä häiritsevät keskittymistä. Salakavalien suhautusten avulla saan sarjat tehtyä ja tuntuu että olo helpottuikin ja sit vielä vatsat tekemään toiseen huoneeseen.
Innostuin liian aikaisin ja heti ensimmäisissä rutistuksissa paine tuntuukin taas entistä pahempana. Onneksi venyttelytilan ainoa reenaaja itseni lisäksi lähtee sopivasti ja ajattelen pelastavan hetkeni koittaneen. Kuuntelen askeleet ja kun ne häviävät kuuluvista...NYT! Iloinen soitanta raikuu varsin hyvin tilassa jossa ei ole mattoja, ei verhoja eikä yhtään mitään muutakaan äänieristystä. En anna sen haitata vaan sen ohikiitävän sekunnin ajan ehdin nauttia tuosta olotilasta ja tiedosta että loput vatsasarjat saa tehdä ilman minkäänlaista ilmakuplaa alavatsassa. Kunnes JUST SAMALLA hetkellä jumppahuoneeseen astelee venyttelemään varsin hyvännäkönen tyttö. Siihen samaan sekunttiin mahtui ajatus että ehkä se ei kuullut, mutta yhtä nopeasti oli selvää että TOTTA KAI se kuuli. Koitan seivata mitä pelastettavissa on, nappaan jumppapallon vierestäni ja alan vetkuamaan sillä toivoen että siitä lähtisi samanlaisia ääniä..noh ei tietenkään sinne päinkään. Ei muuta kun kamat kasaan ja vähin äänin kohti pukkaria. Onnellisten kanojen muniin se onnellisuus ei kyllä tartu tai ainakaan siirry meihin loppukäyttäjiin.. :jahas:
Asunnon ja työn etsiminen samanaikaisesti on jotain niin vituttavaa. Mulla lähtee nykyinen asunto alta kolmen viikon kuluessa ja siinä ajassa tulisi etsiä asunto ja työpaikka - muuten paluu vanhempien nurkkiin.
Kyllä sitä varmaan jonkinlaisen asunnon löytää, mutta eri asia sitten mistä ja millainen ja vielä se työpaikkakin olisi kiva. Tai jotenkin koko asia nyt vain aiheuttaa ihan kiitettävästi harmaita hiuksia ja stressiä ihan liikaa, kun muuten asiat ovat hyvin ja mun pitäisi nauttia vain elämästä. Ja välillä oikeasti miettii, että mitä jos asuntoa ei löydykkään tai työpaikkaa... en halua edes ajatella, koska menetän yöuneni.
Asiat jarjestyvat kylla, asuntoja ja toita on aina tarjolla!Oletko viela Englannissa?Asiat jarjestyvat kylla, asuntoja ja toita on aina tarjolla!

Jep! Totta ja haluan ajatella positiivisesti, että kyllä asiat järjestyvät kunhan vain jaksan nähdä hiukan vaivaa haluamieni asioiden eteen![]()
Todellakin jarjestyvat. Ellet keksi muuta niin tuut tanne mun sohvalle oleskelemaan siihen asti kunnes saat kaiken jarjestettya!


Kunnes JUST SAMALLA hetkellä jumppahuoneeseen astelee venyttelemään varsin hyvännäkönen tyttö. Siihen samaan sekunttiin mahtui ajatus että ehkä se ei kuullut, mutta yhtä nopeasti oli selvää että TOTTA KAI se kuuli.....
