Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Vituttaa niin ankarasti – ketju jossa höyryt päästetään ulos ennen kuin pää räjähtää

Meta description: Keskustelua arjen ärsytyksistä, vastoinkäymisistä ja tilanteista jotka nostavat verenpaineen – tänne saa purkaa ilman filtteriä.


Vituttaa NIIIIIII-IN rankasti ettei mitään rajaa....Influenssa, korkea kuume, koko kroppaa särkee, erityisesti lonkat ja polvet....Saatanallinen päänsärky......Vitun sali jää käymättä useamman päivän PERKELES......
Ukko huikkas aamulla pusut ja lähti ilosena töihin. Ei tarjoutunut viemään lasta tarhaan, ei kysynyt miten voin....VOI VITUN AJATTELEMATON PASKA!! :curs: 38,8 kuumeessa tekeekin terää tehdä kävelylenkkejä sateessa kun äijä menee vielä autolla töihin ja tarha on matkan varrella...On tää elämä ihan vitun ihmeellistä, enkä mä tollasella mulkulla mitään tee!!!! :wall:
 
Yhdyn muihin..
Ite just kävin viikonloppuna yhen tytön luona josta pidin ja seki piti musta "seukattii"
kuukausi.. Lähin oikee varta vasten vantaalta vaasaan täks viikonlopuks (oli kutsunu mut sinne) ja kuinka ollakkaan viikonlopun jälkeen se ilmotti mulle töihin tekstarilla, että ei se ookkaa valmis viel pariin vuoteen ja et ei meist olis koskaa paria tullukkaa.. huom!! tää tyttö oli innokkaammin mukana jutussa, ku minä?? ei oo kivaa.. oli jo toinen tän vuoden puolella ja rahaa on menny=(
Kyl on pas?a olo tuntuu ettei kukaan välitä...grrr
 
Pari viikkoa sitten elämä näytti aurinkoiselta ja kirjoittelin tällaista. Nyt kaikki menee vituiksi.
Kaksi viikkoa oli täydellistä, ja vappu-perjantaina tuntuu, kuin joku olisi kaapannut hänen kehonsa. Hän on iloinen, kun soittaa. Hän on vihainen, kun ehdin perille. Hän leppyy, raivostuu taas. Vappu meni pilalle, viime tapaamisesta selvisimme juuri ja juuri. Raivostumisten syynä voi olla se, että hänen kämppiksellaan menee paremmin, että hän ei ole saanut vielä postista visa- korttiaan, tai vaikka se, että lupasin ajaa hänet hänen kotiinsa 100 km:n päähän huonekaluja hakemaan. Hän raivostui siitä, että oli minusta riippuvainen, että "pitää mielistellä jotain vitun jätkää, jotta saisi omia tavaroitaa haettua porukoiden luota kämppäänsä." Ja sitten hän taas leppyi. Ja suuttui. Ja leppyi. Ja viimeksi, kun nähtiin, melkein suuttui, mutta osasimme sen treffin jättää siihen, ettei homma mennyt käsistä.

Kaiken tämän jälkeen, kunhan tänään ajamme hänen porukoidensa luokse, haemme tavarat ja tulemme takaisin, kun hän ei enää "ole riippuvainen jonkun toisen autosta"... bänksit tulee ihan sata-varmasti. Mutta selvitäänkö ilman riitelyä edes automatka.... eivätkös vastakkaiset luonteet sovi yhteen? Itse olen kaveri, joka ei suutu koskaan, hän taas napsahtaa, jos orava katsoo pahasti lenkillä.... Hoh hoijaa.

Ja hän ei kuulemma rupea muuttumaan kenenkään vitun luuserin vuoksi. Mikä ei lupaa hyvää jatkolle (mille jatkolle??). Luulin, että luonteeni saisi hänet rauhoittumaan, mutta ei. Ehkä kannattaa jättää homma kesken, kun vielä ei vihata toisiamme kuin kissat koiria. Että jäisi edes jonkinlainen "hyvä" muisto jutusta.....

JA kun tavattiin viimeksi, alussa hän oli EVVK ja hiljaa... kun sitten puhuin ja juttelin hänelle, niin about 20 min myöhemmin hän taas leppyi, alkoi juttelemaankin ja 30 min kuluttua olimme taas tosi hyvissä väleissä, naureskeltiin, vitsailtiin, hän sanoi ettei ollut tarkoittanut niitä pahoja asioita sanoa... sitten jokin taas meni pieleen ja hän rupesi ilkeilemän, kiroilemaan, WTF?! Olisi edes kausia, että kerran kuukaudessa tai kerran viikossa olisi vihainen, mutta hän saattaa olla raivostunut milloin vain, eikä syy ole minussa, kun syy ei ole MISSÄÄN, mutta vihaa silti riittää....

No lähdenpä nyt ajelemaan häntä noutamaan, onkohan iloinen, vai taas vittuuntunut maailmalle..
 
Tuo mixun tyttöhän kuulostaa aivan MINULTA :) Se pelkää varmaan ettei kelpaa sulle tai on saanu pahasti takkiisa joskus, yritä kestää. Kyllä se siitä rauhoittuu kunhan olet osoittanut olevas sen luottamuksen arvonen... Luulisin
 
Mixu: ymmärsin, että lähette ajamaan muijan porukoitten luokse hakemaan sen tavaroita ja sen jälkeen jätät sen. Ei näin. Jätät sen nyt, niin ei tarvi lähtä kuskaamaan sen kamoja, jos se kerta on niin vittumainen akka.
 
kun hän ei enää "ole riippuvainen jonkun toisen autosta"... bänksit tulee ihan sata-varmasti.
Click to expand...

yajo: kyse oli siitä että se nainen varmaankin haluaa tehdä bänksit koska ei tarvi enää mixua eikä hänen autoaan.
 
Mixu. Usko vanhempaa miestä ja vihellä peli nyt poikki! Jos homma on jo alkuvaiheessa tuollaista, niin mikä onkaan tilanne vaikkapa vuoden päästä jos suhde sattuu kestämään sinne asti. Ei ole tosin tietoa tuon naisen iästä,mutta tuollainen käytös ei vaikuta kovinkaan kypsältä ja tuollaista tunteiden ailahtelua äärilaidasta toiseen on rauhallisen ja tasaisen luonteen omaavan ihmisen erittäin vaikea ymmärtää ja kestää. Varsinkin jos nämä raivonpurkaukset kanavoituvat aina sinuun henkilökohtaisesti. Välillä voi senkin ymmärtää ja hyväksyä, että kun elämä potkii päähän niin se paha olo kaadetaan sen lähimmän ihmisen niskaan, mutta jos se paha olo ja raivo on lähes pysyvä, tai usein toistuva olotila, niin kannattaa miettiä oletko valmis kestämään sitä vuodesta toiseen. Vastakohdat eivät välttämättä täydennä toisiaan ja jos toista nimitellään luuseriksi jo kahden viikon seurustelun jälkeen, niin jotain on vialla ja pahasti! Mutta loppujen lopuksi päätös on sinun. Tässä kuitenkin hieman vastaavaa kokeneen näkökulmaa pohdittavaksi :kippis1:
 
Just just. Taas näitä miesten mielipiteitä. Ite oon kundikaverin kanssa jo vuoden seurustellu ja 2 viikon tapailun jälkeiset jatkuvat kiukuttelut ovat vähenneet siihen että kerran kuussa saatan napista seksin puutteesta tai vastaavasta... Ja syy kiukutteluuni oli juuri se että pelkäsin että taas käy niinku aina, eli saan paskaa niskaan ja paljon. Mutta iteppään valintasi teet. Sinuna yrittäisin saada hänet tuntemaan olonsa paremmaksi ja antasin kiukuttelun mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
 
Missukka sanoi:
Tuo mixun tyttöhän kuulostaa aivan..
Click to expand...

Maanis-depressiiviselta.
 
Mixu sanoi:
Pari viikkoa sitten elämä näytti aurinkoiselta ja kirjoittelin tällaista. Nyt kaikki menee vituiksi.
Kaksi viikkoa oli täydellistä, ja vappu-perjantaina tuntuu, kuin joku olisi kaapannut hänen kehonsa. Hän on iloinen, kun soittaa. Hän on vihainen, kun ehdin perille. Hän leppyy, raivostuu taas. Vappu meni pilalle, viime tapaamisesta selvisimme juuri ja juuri. Raivostumisten syynä voi olla se, että hänen kämppiksellaan menee paremmin, että hän ei ole saanut vielä postista visa- korttiaan, tai vaikka se, että lupasin ajaa hänet hänen kotiinsa 100 km:n päähän huonekaluja hakemaan. Hän raivostui siitä, että oli minusta riippuvainen, että "pitää mielistellä jotain vitun jätkää, jotta saisi omia tavaroitaa haettua porukoiden luota kämppäänsä." Ja sitten hän taas leppyi. Ja suuttui. Ja leppyi. Ja viimeksi, kun nähtiin, melkein suuttui, mutta osasimme sen treffin jättää siihen, ettei homma mennyt käsistä.

Kaiken tämän jälkeen, kunhan tänään ajamme hänen porukoidensa luokse, haemme tavarat ja tulemme takaisin, kun hän ei enää "ole riippuvainen jonkun toisen autosta"... bänksit tulee ihan sata-varmasti. Mutta selvitäänkö ilman riitelyä edes automatka.... eivätkös vastakkaiset luonteet sovi yhteen? Itse olen kaveri, joka ei suutu koskaan, hän taas napsahtaa, jos orava katsoo pahasti lenkillä.... Hoh hoijaa.

Ja hän ei kuulemma rupea muuttumaan kenenkään vitun luuserin vuoksi. Mikä ei lupaa hyvää jatkolle (mille jatkolle??). Luulin, että luonteeni saisi hänet rauhoittumaan, mutta ei. Ehkä kannattaa jättää homma kesken, kun vielä ei vihata toisiamme kuin kissat koiria. Että jäisi edes jonkinlainen "hyvä" muisto jutusta.....

JA kun tavattiin viimeksi, alussa hän oli EVVK ja hiljaa... kun sitten puhuin ja juttelin hänelle, niin about 20 min myöhemmin hän taas leppyi, alkoi juttelemaankin ja 30 min kuluttua olimme taas tosi hyvissä väleissä, naureskeltiin, vitsailtiin, hän sanoi ettei ollut tarkoittanut niitä pahoja asioita sanoa... sitten jokin taas meni pieleen ja hän rupesi ilkeilemän, kiroilemaan, WTF?! Olisi edes kausia, että kerran kuukaudessa tai kerran viikossa olisi vihainen, mutta hän saattaa olla raivostunut milloin vain, eikä syy ole minussa, kun syy ei ole MISSÄÄN, mutta vihaa silti riittää....

No lähdenpä nyt ajelemaan häntä noutamaan, onkohan iloinen, vai taas vittuuntunut maailmalle..
Click to expand...

mul oli sama juttu. muija suuttus joka jutust mitä tein tai ei mielyttäny sitä... toi o sellanen asia mikä vaan pahentuu ajan myötä... niinku meil kävi... sanon nyt suoraa jos on noin pahaa jo alus nii jätä heti, kokemus puhuu :thumbs:
 
Kun viimeksi näin tyttö"ystäväni", pyysin sitä ilmoittamaan millon se haluu nähä...no ei tullut ilmotusta et millon haluis nähä, tosin pisti kyllä muuta viestii ihan spontaanisti.
Tästä rohkaistuneena pyysin neitiä ulos (vaikka nimenomaan sovittiin että hän ilmoittaa millon käy...).
Sovittiin taas et hän ilmoittaa milloin sopii hänen aikatauluun (vittu mä se lopulta pyydän taas ulos! :curs: )

Ja vittu nyt riitti mulle....Jos se saatana ei vittu tajuu pistää sitä viestii niin olkoon. Mähän en enää yhtään viestiä sille pistä, ellei se anna eka itsestään mitään kuulua.
(Helvetti tota kauniimpaa sukupuolta ei tajuu millään... :itku: )
 
Jumalauti näitähän lukiessa tulee itellekki huono fiilis.
 
".

Mixu sanoi:
Pari viikkoa sitten elämä näytti aurinkoiselta ja kirjoittelin tällaista. Nyt kaikki menee vituiksi.
Kaksi viikkoa oli täydellistä, ja vappu-perjantaina tuntuu, kuin joku olisi kaapannut hänen kehonsa. Hän on iloinen, kun soittaa. Hän on vihainen, kun ehdin perille. Hän leppyy, raivostuu taas. Vappu meni pilalle, viime tapaamisesta selvisimme juuri ja juuri. Raivostumisten syynä voi olla se, että hänen kämppiksellaan menee paremmin, että hän ei ole saanut vielä postista visa- korttiaan, tai vaikka se, että lupasin ajaa hänet hänen kotiinsa 100 km:n päähän huonekaluja hakemaan. Hän raivostui siitä, että oli minusta riippuvainen, että "pitää mielistellä jotain vitun jätkää, jotta saisi omia tavaroitaa haettua porukoiden luota kämppäänsä." Ja sitten hän taas leppyi. Ja suuttui. Ja leppyi. Ja viimeksi, kun nähtiin, melkein suuttui, mutta osasimme sen treffin jättää siihen, ettei homma mennyt käsistä.

Kaiken tämän jälkeen, kunhan tänään ajamme hänen porukoidensa luokse, haemme tavarat ja tulemme takaisin, kun hän ei enää "ole riippuvainen jonkun toisen autosta"... bänksit tulee ihan sata-varmasti. Mutta selvitäänkö ilman riitelyä edes automatka.... eivätkös vastakkaiset luonteet sovi yhteen? Itse olen kaveri, joka ei suutu koskaan, hän taas napsahtaa, jos orava katsoo pahasti lenkillä.... Hoh hoijaa.

Ja hän ei kuulemma rupea muuttumaan kenenkään vitun luuserin vuoksi. Mikä ei lupaa hyvää jatkolle (mille jatkolle??). Luulin, että luonteeni saisi hänet rauhoittumaan, mutta ei. Ehkä kannattaa jättää homma kesken, kun vielä ei vihata toisiamme kuin kissat koiria. Että jäisi edes jonkinlainen "hyvä" muisto jutusta.....

JA kun tavattiin viimeksi, alussa hän oli EVVK ja hiljaa... kun sitten puhuin ja juttelin hänelle, niin about 20 min myöhemmin hän taas leppyi, alkoi juttelemaankin ja 30 min kuluttua olimme taas tosi hyvissä väleissä, naureskeltiin, vitsailtiin, hän sanoi ettei ollut tarkoittanut niitä pahoja asioita sanoa... sitten jokin taas meni pieleen ja hän rupesi ilkeilemän, kiroilemaan, WTF?! Olisi edes kausia, että kerran kuukaudessa tai kerran viikossa olisi vihainen, mutta hän saattaa olla raivostunut milloin vain, eikä syy ole minussa, kun syy ei ole MISSÄÄN, mutta vihaa silti riittää....

No lähdenpä nyt ajelemaan häntä noutamaan, onkohan iloinen, vai taas vittuuntunut maailmalle..
Click to expand...

Jaa-a, vaikka entisiä muistoja onkin, en tommoista meininkiä jaksaisi kattella.

Muuten, oliko ko. henkilö samanlainen luonteeltaan silloin kun "seukkasitte" ?
 
".

Hollowheart sanoi:
Vähäsen aikaa sitte kerroin kuinka oli ja on ongelmia isäukon kanssa mun kaverisuhteista... Jaa no nyt tilanne on edennyt siihen että meiti elättää kuulemma itteni kun täytän 18v, eli tämän vuoden toukokuun 30. päivästä eteenpäin. Töitä ei ole tiedossa, ei kämppää tiedossa, ei mitään. Ja ARVATKAA KAHDESTI vituttaako nyt??

Että silleen...
Click to expand...

Luuletko oikeasti että oma faija potkaisisi oman lapsensa ulos ellei se edes kämppää saisi. Raivoissaan sitä uhkailee mitä kummallisemmilla asioilla.
 
Pulla sanoi:
Pakko tulla taas avautumaan. Alkoi vaan taas vituttamaan naiset ja heidan tyhmat kysymykset. Tassa kohtaa takoitan kysymyksia joihin ei kelpaa muu kuin yksi vastaus tai muuten on helvetti irti. :curs:

Esim. kadulla kavelee todella kaunis, hyvakroppainen ja treenattu nainen. Eli yleisten normien mukaan smoking hot. Siihen sitten tyttoystavasi tokaisee vittumaisella aanensavylla etta "no, olikos hyvannakoinen?"
Kertokaa joku mulle mita tahan vastataan kun kerran molemmat tietavat mika on oikea vastaus?

- Jaa vittu etta oliko?
- Tota kun paasis tuuppaamaan!!! nus nus!!!
- No hiljaa kauniimpi kuin sina senkin suomursu!

Vai yleispateva haistapaskavastaus:

- Kultaseni, mikaan eika kukaan ole kauniimpi kuin sina minun oma pikku ruusunnuppuni!

Jos mina naen komean ja hyvakuntoisen miehen (kylla minakin sellaisen tunnistan vaikka en ole kuin puoliksi homo) ja likka tokaisee etta olipas komea mies niin ihan hyvilla mielin totean vaan etta "perhana kun olikin kovassa kunnossa."

Ja tata samaa voisi soveltaa moneen muuhunkin tilanteeseen. Ihmetyttaa etta miksi vitussa pitaa kysya kysymyksia jos ei kerran kesta vastausta. voi vitunvitunvittu! :wall: vituttaa...
Click to expand...

Jaa-a, itsellä aina toimii tämä "ai mikä? en nähny" vastaus, vaikkakin "seurani" ei yleensä tommoista ole, että voi ihan totuudella laukoa mitä mieltä on, tietää ainakin että et jauha paskaa, ja sen jälkeen kehuskella ko. seuralaista, varsinkin kun ko. henkilö tietää ettet jauha kakkaa;F Hyvää tulee..

Vaikkakin, en aina tuota hameväkeä aina ymmärräkkään..

Otetaan dilemma "ensin näyttää kiinnostuneelta, hetken päästä toivoo että ei nähtäisi enää ikinä" .. ja sekin vielä ettei ole mielestään mikään k..pää edes ollut.. jaa-a, itse en ENÄÄ jaksa stressata naisista.. vieläkään kunnolla pääsyt edellisestä "suhteesta" jota ei edes suhteeksi voi kutsua, vuosi mennyt jo perkele!

Oho.. heti rupes stressaamaan;) :zzzz:
 
goodolmob sanoi:
Otetaan dilemma "ensin näyttää kiinnostuneelta, hetken päästä toivoo että ei nähtäisi enää ikinä" .. ja sekin vielä ettei ole mielestään mikään k..pää edes ollut.. jaa-a, itse en ENÄÄ jaksa stressata naisista.. vieläkään kunnolla pääsyt edellisestä "suhteesta" jota ei edes suhteeksi voi kutsua, vuosi mennyt jo perkele!

Oho.. heti rupes stressaamaan;) :zzzz:
Click to expand...

Sama ongelma. Ensin ollaan niin kiinnostuneita mutta sit tapahtuu jotain...
Miten voi kiinnostus lopahtaa täysin viikossa? Edellisellä kerralla oltiin niin tyytyväisiä et ei voinut ees kuvitella et pakit tulee....

Edit: vielä pahempi on kun ei tiedä mitä tyttö ajattelee. Toisin sanoen ei tuu viestii oikeestaan muulloin kun ite pistää...ulos kyl suostuu lähtee, aikaa vaan näkemiseen ei ikinä oo....vtuuun kaikki vedättäjät!
 
Mixu sanoi:
Pari viikkoa sitten elämä näytti aurinkoiselta ja kirjoittelin tällaista. Nyt kaikki menee vituiksi.
Click to expand...
Elänköhän jotain kaksoielämää skitsofreeninä, kun lueskelin tuota Mixun vanhaa postia itsellä oli vähän sama tilanne päällä. Nyt taas on itsellä sama tilanne kuin Mixulla, paitsi että meni jo poikki. Hassu sattuma. Toivottavasti tuossa sun hommassa nyt on vielä jotain pelastettavaa.
 
Back
Ylös Bottom