Voi Luoja, että osaan olla jumissa taas tän esseeni kanssa! Katoin kysymystä ja mietin et "Justjoo, täähän on ihan helppo!". Sit aloin suurempia miettimättä kirjoittaa ja nyt, laajan taustatyön ja 1000 sanan jälkeen olen sitä mieltä, että olisi pitänyt tehdä kokonaan eri aiheesta. Olen kuitenkin liian laiska heittämään kaikkea tehtyä työtä hukkaan ja aloittamaan alusta, joten tässä sitten kärvistellään ja koitetaan miettiä et miten tohon paskaan saisi mitään järkeä. Tää on just tää inhottava tunne mikä tulee välillä esseitä kirjoittaessa, sellanen et tietää jo kirjoittaessaan, että nyt mennään kysymyksen ohi. Kuitenkaan ei oikein osaa selvittää tilannetta mitenkään, vaan se ratkaiseva älynväläys puuttuu. Yleensä tää älynväläys on just se seikka, mikä erottaa keskinkertaisen esseen loistavasta. Enkä suostu kirjoittamaan keskinkertaista esseetä, joten tässähän sitten nakerretaan kynsiä vitutuksessa, luetaan journaaleja ja odotetaan inspiraatiota :jahas:
Ainiin ja sen jälkeen kun olen saanut tuon osan kirjoitettua, jäljellä on vielä yhteensä 3500 sanaa. FML.