Kylläpäs vitutti pitkästä aikaa oikein makeasti herätä keskellä yötä semmoseen omituiseen särähdykseen. Nousin aika helvetin nopeasti ylös sängystä varmana, että nyt on koko olohuone tulessa ja äkkiä pitää etsiä vaatteet päälle, ettei säntää olohuoneeseen alasti, kun siellä on vieraitakin (ei ollut).
Olohuoneeseen päästyäni odotti kaunis näky. Telkkari oli lentänyt lattialle televisiotasolta ja jokin muukin näytti muuttuneen; kaksi Ikeasta ostettua lasihyllyä television yläpuolella eivät olleetkaan totutulla paikalla. Lähempi tarkastelu osoitti toisen lasihyllyistä räjähtäneen säpäleiksi, toinen oli vahingoittumattomana lattialla. Siinä meni muutama kasvi, mm. rakkaudella vaalimani köynnöskasvi, pari lahjaksi saatua Mariskoolia, Iittalan kynttilänjalkoja, joita olen keränyt muutaman vuoden ja muuta pientä sälää.
Pikkasen aikaa tärisin siinä paikallani ja piti istahtaa vähäksi aikaa, jonka jälkeen laitoin nukkumaan, koska kyllähän ne roinat pysyy siinä lattialla, vaikka yrittäisinkin nukkua loppuyön.
Aamulla sitten könysin takas makkarista olohuoneeseen ja kompastuin pölynimurin letkuun ja jotenkin työnsin oikeaa jalkaa eteenpäin sillä tavalla, että oikean jalan isovarvas löysi lattialla lojuvan lasinsirpaleen, joka aukaisi muutaman sentin haavan jalkapohjaan ja vuosin runsaasti verta pomppiessani vessaan hakemaan paperia tyrehdyttämään verta.
Töitten jälkeen vois sitten jo miettiä rojujen korjaamista lattialta.
Positiivista tässä tosin on se, että on kotivakuutus, joka korvaa omavastuuosuutta lukuunottamatta kaiken ja rahat tulee tilille jo ensviikolla.