Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Olen kuulemma hoitanut työni huonosti - ainakin työkavereideni mielestä. Se mua vituttaa, että esimiehen piti tulla sanomaan siitä eikä kenelläkään valittajalla ollut pokkaa tulla sanomaan sitä suoraan päin naamaa. Arvostan nimittäin huomattavasti enemmän suoraan annettua palautetta selän takana annettuun verrattuna.
Ihmiset ei uskalla usein tulla sanoon suoraan. Pelkää sitä että leimautuu ja ei tiedä kuinka palautteen ottaja siihen reagoi. Onhan se ymmärrettävää sinänsä. Vaikkakin se suora palaute on aina parempi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vittu mitä paskaa työpaikan lounasruokala on nykyään. Ruoka maksaa sen 6e ja sillä saa palan pizzaa tms. tai 6 lihapullaa. Annokset on siis todella pieniä ja taso on pudonnut kotiruuasta jonnekin einesruuaksi. Joku kokkikartanon ateria on laadukkaampi, kuin lounasruokalan! Viimeksi lounaalla oli 2 nakkia ja perunoita, mikä kuulostaa siltä mitä voisi saada jossain Linnanmäellä tms. tuohon hintaan. Tuota subventoidaan verorahoilla vielä ja työntekijät on minimipalkalla olevia mamuja, niin miten helvetissä ruuasta ei saada tuon parempaa?
 
Ai milloin tämä paska loppuu? No ei milloinkaan voin sanoa sen 42v kokemuksella.
Isän terveys aiheuttaa päivittäin minulle ongelmia ja joka kerta kun puhelin soi saan pelätä pahinta. Perjantaina pistettiin koira ikuiseen uneen. Ja autossa on raidepää + 2*aksiaalinivel paskana. Ja työ on täyttä paskaa...

On niin vitun tyhjä olo että perjantaista lähtien olen joka kerta nukkumaan mennessä toivonut että jospa en enää heräisi... On niin hirveän ikävä kaveria joka lohdutti huonoina päivinä jo reilun 7 vuoden ajan.

Nyt on viellä tyhjempi olo.... tai en edes tiedä että mitä vittua mä täällä surffaan mutta isä kuoli eilen...
 
Nyt on viellä tyhjempi olo.... tai en edes tiedä että mitä vittua mä täällä surffaan mutta isä kuoli eilen...
Otan osaa. Kovasti voimia!
 
Isän menetys on harmillista, otan osaa. Ironista, koska tulin juuri valittamaan siitä miten jotkin isäni toimintatavat välillä vituttavat kuten välillä muutenkin perinteiset suomalaiset pidättyväiset tavat. Hieman huono ensipostaus.
 
Eka loma päivä... ja meni poliisi laitoksella selvittäessä isän kuolemaan joka ei ollut luonnollinen... on sitten ihan helvetin tyhjä olo ja empä olisi uskonut että voi näin vähillä unilla elää...
 
Muista että ihminen tarvii sitten sitä unta, muuten hajoo pää itseltäkin. Menee sitten vaikka sänkyyn pyöriin tai vaikka kattoon leffaa, kuunteleen musiikkia ym ym. Voimia vielä @japa !
 
Miten idiootti pitää olla, että kokoaa väärin IKEAn lasten kirjoituspöydän?! Lisäksi maha on kuin potkupallo taas, kiitos sen miten sattunut sukupuoli minussa ilmenee tähän aikaan kuukaudesta...:mad::(
 
Tällä hetkellä minua vituttavat pääasiassa seuraavat asiat:

- Polvivamman seurauksena jatkuva liian pitkä judotauko
- Irakin ja Syyrian islamilainen valtio (eli ISIS-nimellä tunnettu hörhöjen sakki)
- Venäjän ulkopolitiikka ja paluu vanhaan neuvostoaikaiseen vainoharhaisuuteen
- Kreikka ja Syriza
- Fitnesspäiväkirjat-ohjelma
 
Oma isä vie tavaroitani ja syyttää mua että hävittelen niitä ja lopulta palauttaa ne salaa takaisin. Lisäksi se tai joku muu sukulaiseni sabotoi elämääni myös, kuten aika moni muukin.
 
Tallentelin työkoneelta kaiken oleellisen tikulle viimeisinä työpäivinä ja pistin sen hyllynreunalle kotiin saapuessa. Nyt kun olisi tarvetta esimerkiksi ceeveelle niin eihän sitä enää siitä löydy. En ole itse koskenut kyseiseen hyllyyn moneen viikkoon, mutta siivousmaniasta kärsivä äitini kyllä heilui imurin kanssa lähistöllä. Pölypussinkin vein viikonloppuna roskikseen ja nekin on jo tyhjennetty sen jälkeen.
 
Liukastuin terassilla ja jalan toiseksi pienin varvas tökkäsi kahden terassilaudan väliin. Nyt se on päältä musta ja ei kärsi varata päkiälle painoa. Just suunnittelinkin että pitäisin kevyen viikon mutta nyt taitaa tulla pakon edessä ainakin jaloille.
 
Heinäkuun loppu on perinteisesti työpaikalla hiljaisinta aikaa.

Tällä viikolla mukanani on ollut uusi työntekijä nro 1, jonka on tarkoitus aloittaa työ pisteessä A. Harmi vain, että pisteessä A ei juurikaan tapahdu mitään, joten perehdyttäminen ei ole edistynyt.

Maanantaina seurueeseeni liittyy uusi työntekijä nro 2, joka perehtyy pisteeseen B. Ilmeisesti myös työntekijä nro 1 seuraa sitkeästi perässä, vaikka ko työtehtävät eivät hänelle kuulu, koska mitäpä muuta hän voisi/osaisi tehdä sillä aikaa.

Olo on kuin pillipiiparilla.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom