Vituttaa niin ankarasti

[Turrikka]

Auts. Mutta ainakin tiedät nyt sanoa omille mukuloille ettei haaveita kannata ainakaan muiden sanomisten takia kuopata, mutta terve realismi tosiaan hyvä pitää mukana Joskus se haaveiden tavoittelu tuottaa tulosta, joskus ei, mutta sitäpä se elämä on. Mutta toisaalta koskaan ei ole myöskään myöhäistä. Ootko miettinyt jos koittaisit päästä johonkin pelifirmaan vaikka oppisopimuksella? Jos tosiaan pula on osaavasta työvoimasta, niin luulis että firmat mielellään näkisivät sen vaivan että saisivat täsmäkoulutetun, osaavan työntekijän. Ja jos ala sua siis edelleen kiinnostaa.

Kiinnostaa kyllä ala edelleen, suoritan kesän jälkeen tuon datanomin tutkintoni loppuun ja jos kenkää tulee haen johonkin it-alan koulutukseen. tuota oppisopimus vaihtoehtoa en ole miettinytkään mutta kyllä se varmasti on ihan varteenotettava vaihtoehto varsinkin kun saan datanomin paperit ja hieman lisää alan koulutusta.

yksi suuri kriteeri tulevaan ammattiin on uran kehitys mahdollisuudet. Tällä hetkellä olen laaduntarkastajana urani huipulla ja olen ollut melkein kaksi vuotta talossa. palkka ei nouse ennen kuin 10vuoden päästä joku jää eläkkeelle ja työnkuva ei muutu enää miksikään.

kyllä tää pahin vitutus taas tästä pikkuhiljaa laantuu ja tulee taas mieleen ettei nää ehkä tulevat potkut ole mikään maailmanloppu vaan ehkä ennemmin hyvä tilaisuus päästä jollain tavalla elämässä eteenpäin kunnes on asuntolaina maksettuja saa alkaa miettimään työelämästä pois jäämistä toki riippuen pidänkö silloisesta työstäni.

 

[Weak]

Olkapää kipeenä. Ei voi treenata yläkroppaa. Vittuperkele.

 

[tokoro]

Olkapää kipeenä. Ei voi treenata yläkroppaa. Vittuperkele.

Voltaren 23,2mg!

 

[Hermanni9]

Elisan asiakaspalvelu. Katoin netistä, että palvelua olisi 24h häiriöilmoituksiin, mutta siihen viittaava numero ottaa puheluita vain 19 asti. Alle 2 viikkoa ollut Viihde ja toiminut yllättäen erittäin keskinkertaisen huonosti. Toista päivää netti kadoksissa ja useina päivinä 100M netti antaa 2Mb latausnopeudeksi. Taidan palata Soneran asiakkaaksi.

 

[pyssy]

Elisan asiakaspalvelu. Katoin netistä, että palvelua olisi 24h häiriöilmoituksiin, mutta siihen viittaava numero ottaa puheluita vain 19 asti. Alle 2 viikkoa ollut Viihde ja toiminut yllättäen erittäin keskinkertaisen huonosti. Toista päivää netti kadoksissa ja useina päivinä 100M netti antaa 2Mb latausnopeudeksi. Taidan palata Soneran asiakkaaksi.

Laitoin privalla vinkin. Odottelee siinä langalla, niin pääsee vikailmoituksiin tai puhelimen katoamisiin jne...

 

[Kojiamko]

Alaselkä vihlas perkeleesti ekassa kovassa etukyykkysarjassa - > treeni vituiks. Löi iha lukkoo. Varmaan jalat tukossa tai jotain

 

[Axelpass Tommi]

Kiinnostaa kyllä ala edelleen, suoritan kesän jälkeen tuon datanomin tutkintoni loppuun ja jos kenkää tulee haen johonkin it-alan koulutukseen. tuota oppisopimus vaihtoehtoa en ole miettinytkään mutta kyllä se varmasti on ihan varteenotettava vaihtoehto varsinkin kun saan datanomin paperit ja hieman lisää alan koulutusta.

yksi suuri kriteeri tulevaan ammattiin on uran kehitys mahdollisuudet. Tällä hetkellä olen laaduntarkastajana urani huipulla ja olen ollut melkein kaksi vuotta talossa. palkka ei nouse ennen kuin 10vuoden päästä joku jää eläkkeelle ja työnkuva ei muutu enää miksikään.

kyllä tää pahin vitutus taas tästä pikkuhiljaa laantuu ja tulee taas mieleen ettei nää ehkä tulevat potkut ole mikään maailmanloppu vaan ehkä ennemmin hyvä tilaisuus päästä jollain tavalla elämässä eteenpäin kunnes on asuntolaina maksettuja saa alkaa miettimään työelämästä pois jäämistä toki riippuen pidänkö silloisesta työstäni.

Välillä on ihan hyvä että tulee pakko tehdä muutoksia, vaikkei se silti aina tunnu.

- - - Updated - - -

Ei oo mikään avain onneen se koulutus. Aika vähissä taitaa olla alat tässä maassa jossa vakituinen duuni olisi nykypäivänä automaatio. Samaa paskaa se on ihan korkeakoulutetuillakin nykyään etenkin jos satut olemaan työurasi alkupuolella, yt-neuvotteluja, työttömyyttä, pätkätöitä. Ja esim. korkeakoulutettujen työttömyys nousee jotain 50% vuosivauhtia.

Arpapeliä se työnsaanti nykyään kaikille jos ei ole a) suhteita tai b)yli-ihminen.

Näin se on. Lääkärit lähes ainoa poikkeus.

Mä voisin kyllä vaihtaa oman "asiantuntijatyön" aina välillä johonkin käsityöhön. Suurin osa kavereista on määräaikaisia tai muusta syystä epävarmassa tilanteessa.

 

[härrkä]

Elisan asiakaspalvelu. Katoin netistä, että palvelua olisi 24h häiriöilmoituksiin, mutta siihen viittaava numero ottaa puheluita vain 19 asti. Alle 2 viikkoa ollut Viihde ja toiminut yllättäen erittäin keskinkertaisen huonosti. Toista päivää netti kadoksissa ja useina päivinä 100M netti antaa 2Mb latausnopeudeksi. Taidan palata Soneran asiakkaaksi.

Onko Bewanin pystyssä seisova valkoinen kaapelimodeemi? Mikäli kyllä, ongelmat poistumat vaatimalla Ciscon modeemi sen tilalle. Elisa on kyllä pilannu myös Ciscon laitteen firmwaren kokonaan eikä uusinta firmista saa enää mitenkään siltaavaksi, eikä wlan toimi, mutta netti toimii kohtalaisen hyvin. Vanhalla firmiksellä Ciscon purkki oli täydellinen siltaavassa tilassa eikä pätkässyt koskaan. Sillä Bewanin boksilla ei kyllä tee hevon helvettiä.

 

[Kride]

Toisinaan vituttaa ammattimiehet, jotka eivät ota vastuuta tekemisestään, eivätkä omaa osuttaan aikataulussa pysymisestä. Olo on välillä kuin lastentarhanopettajalla: pitää muistuttaa aikarajoista, jotka on jo sanottu moneen kertaan, ja vaikka on moneen kertaan varmistettu, että ohjeistus on ymmärretty, niin siltikään ei homma toimi.

 

[Narkissos]

Kiinnostaa kyllä ala edelleen, suoritan kesän jälkeen tuon datanomin tutkintoni loppuun ja jos kenkää tulee haen johonkin it-alan koulutukseen. tuota oppisopimus vaihtoehtoa en ole miettinytkään mutta kyllä se varmasti on ihan varteenotettava vaihtoehto varsinkin kun saan datanomin paperit ja hieman lisää alan koulutusta.

yksi suuri kriteeri tulevaan ammattiin on uran kehitys mahdollisuudet. Tällä hetkellä olen laaduntarkastajana urani huipulla ja olen ollut melkein kaksi vuotta talossa. palkka ei nouse ennen kuin 10vuoden päästä joku jää eläkkeelle ja työnkuva ei muutu enää miksikään.

kyllä tää pahin vitutus taas tästä pikkuhiljaa laantuu ja tulee taas mieleen ettei nää ehkä tulevat potkut ole mikään maailmanloppu vaan ehkä ennemmin hyvä tilaisuus päästä jollain tavalla elämässä eteenpäin kunnes on asuntolaina maksettuja saa alkaa miettimään työelämästä pois jäämistä toki riippuen pidänkö silloisesta työstäni.

Tietysti kannattaa pyrkiä unelmiaan kohti, mutta huomauttaisin etteivät nuo pelilafkat mitään suuria työllistäjiä kuitenkaan ole ja niillä on pulaa osaavista työntekijöistä, joka tarkoittaa kuitenkin sellaista 5-10v työkokemusta. Tosiaan monpuolisia hommia niissäkin firmoissa ja eivät kuitenkaan sulje pois uraa muualta.

Itellä tällä hetkellä helvetinmoinen vitutus duunista.

 

[hoyhenen_kevyt]

Vituttaa kun on aina nälkä, enkä pysty hallitsemaan syömisiäni ollenkaan. 1,5kk treeni- ja ruokavaliotaukoa olosuhteiden pakosta ja vaaka näyttää +6 kiloa. No, jospa enää 2 viikkoa tätä paskaa. Ja sitten taas vituttaa kun työkaverit vittuilee naurettavan tiukasta ja puulle maistuvalta ruokavaliolleni. Vaan eipä se haittaa :D

 

[Japetius]

Vaikka elämässä on kaikki hyvin tällä hetkellä. Lakkiaiset takana, mukavaa aikaa vietettynä ystävien kanssa, työpaikkoja kaksin kappalein, rahatilanne hyvä ja muutenkin mukavaa, niin silti vituttaa oma kateus ja siitä johtuva katkeruus.

Rakastan omaa tyttökaveria yli kaiken ja tällä hetkellä tuntuu, että on ns. se oikea. Mutta kuitenkin semmonen dilemma tässä on, että kun tullaan sen verran erilaisista perheistä, niin väkisinkinhän siinä tulee näkemyseroja. Itse olen tottunut siihen, että maksan käytännössä kaiken itse omilla rahoillani. Ruuan ja katon pään päälle saan kotoa, muut saan ostaa itse. Näin on ollut jo siitä asti kun ekan kerran 13-vuotiaana lähdin kesätöihin. Johtuuko se perheen taloudellisesta tilanteesta vai asenteista, ei sen niin väliä, itse olen tyytyväinen ja ylpeä siihen mitä oon saanut aikaan.
Tyttöystävä taas tulee perheestä, jossa kaikki maksetaan ja ns. hyysätään kuntoon. Maku monenki asian suhteen on melko kallis, käytettyjä tuotteita ei edes harkita, vaan kaikki on saatava uutena hetikaikkinyt. Budjetit juhlissa ja tavallisessa elämässä on toki suurempia, mutta pääasia on se, ettei tyttökaverin tarvitse itse maksa yhtään mitään. Kännykät, autot, laskut, vaatteet ja sellaiset suurimmalta osin maksetaan. Nyt tässä kun tyttöystävä on muuttamassa omaan asuntoon, niin vituttaa se että tyttökaveri sanoo että "maksaa säästöistään" joka kattais vuokrat, takuuvuokrat, huonekalut ja niin edelleen. Kun taas fakta on se, että vanhemmat suoraan puhuvat minunkin kuullen siitä että käyvät ostamassa sen ja sen. Uuteen asuntoon ei tule yhtään mitään käytettyä huonekalua, vaan vanhempien luona kotona säilyy vanhat huonekalut ja asuntoon hankittiin kaikki tavarat uutena huonekaluliikkeistä ja myymälöistä.
Tässäkään ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta pakko se on myöntää että tämä herättää minussa kateutta jota en haluais tuntea. Harmittaa, koska haluan toiselle kaikkea hyvää, mutta kun toimintatavat on tuollaisia niin se sitten tottakai vähän köyhemmästä perheestä tulevaa sälliä hieman harmittaa ja siitä syystä oon vihainen ittelleni.

Aivan älytöntä hommaa...

 

[Weak]

Vaikka elämässä on kaikki hyvin tällä hetkellä. Lakkiaiset takana, mukavaa aikaa vietettynä ystävien kanssa, työpaikkoja kaksin kappalein, rahatilanne hyvä ja muutenkin mukavaa, niin silti vituttaa oma kateus ja siitä johtuva katkeruus.

Rakastan omaa tyttökaveria yli kaiken ja tällä hetkellä tuntuu, että on ns. se oikea. Mutta kuitenkin semmonen dilemma tässä on, että kun tullaan sen verran erilaisista perheistä, niin väkisinkinhän siinä tulee näkemyseroja. Itse olen tottunut siihen, että maksan käytännössä kaiken itse omilla rahoillani. Ruuan ja katon pään päälle saan kotoa, muut saan ostaa itse. Näin on ollut jo siitä asti kun ekan kerran 13-vuotiaana lähdin kesätöihin. Johtuuko se perheen taloudellisesta tilanteesta vai asenteista, ei sen niin väliä, itse olen tyytyväinen ja ylpeä siihen mitä oon saanut aikaan.
Tyttöystävä taas tulee perheestä, jossa kaikki maksetaan ja ns. hyysätään kuntoon. Maku monenki asian suhteen on melko kallis, käytettyjä tuotteita ei edes harkita, vaan kaikki on saatava uutena hetikaikkinyt. Budjetit juhlissa ja tavallisessa elämässä on toki suurempia, mutta pääasia on se, ettei tyttökaverin tarvitse itse maksa yhtään mitään. Kännykät, autot, laskut, vaatteet ja sellaiset suurimmalta osin maksetaan. Nyt tässä kun tyttöystävä on muuttamassa omaan asuntoon, niin vituttaa se että tyttökaveri sanoo että "maksaa säästöistään" joka kattais vuokrat, takuuvuokrat, huonekalut ja niin edelleen. Kun taas fakta on se, että vanhemmat suoraan puhuvat minunkin kuullen siitä että käyvät ostamassa sen ja sen. Uuteen asuntoon ei tule yhtään mitään käytettyä huonekalua, vaan vanhempien luona kotona säilyy vanhat huonekalut ja asuntoon hankittiin kaikki tavarat uutena huonekaluliikkeistä ja myymälöistä.
Tässäkään ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta pakko se on myöntää että tämä herättää minussa kateutta jota en haluais tuntea. Harmittaa, koska haluan toiselle kaikkea hyvää, mutta kun toimintatavat on tuollaisia niin se sitten tottakai vähän köyhemmästä perheestä tulevaa sälliä hieman harmittaa ja siitä syystä oon vihainen ittelleni.

Aivan älytöntä hommaa...

:lol2:

 

[HemmoX]

Vaikka elämässä on kaikki hyvin tällä hetkellä. Lakkiaiset takana, mukavaa aikaa vietettynä ystävien kanssa, työpaikkoja kaksin kappalein, rahatilanne hyvä ja muutenkin mukavaa, niin silti vituttaa oma kateus ja siitä johtuva katkeruus.

Rakastan omaa tyttökaveria yli kaiken ja tällä hetkellä tuntuu, että on ns. se oikea. Mutta kuitenkin semmonen dilemma tässä on, että kun tullaan sen verran erilaisista perheistä, niin väkisinkinhän siinä tulee näkemyseroja. Itse olen tottunut siihen, että maksan käytännössä kaiken itse omilla rahoillani. Ruuan ja katon pään päälle saan kotoa, muut saan ostaa itse. Näin on ollut jo siitä asti kun ekan kerran 13-vuotiaana lähdin kesätöihin. Johtuuko se perheen taloudellisesta tilanteesta vai asenteista, ei sen niin väliä, itse olen tyytyväinen ja ylpeä siihen mitä oon saanut aikaan.
Tyttöystävä taas tulee perheestä, jossa kaikki maksetaan ja ns. hyysätään kuntoon. Maku monenki asian suhteen on melko kallis, käytettyjä tuotteita ei edes harkita, vaan kaikki on saatava uutena hetikaikkinyt. Budjetit juhlissa ja tavallisessa elämässä on toki suurempia, mutta pääasia on se, ettei tyttökaverin tarvitse itse maksa yhtään mitään. Kännykät, autot, laskut, vaatteet ja sellaiset suurimmalta osin maksetaan. Nyt tässä kun tyttöystävä on muuttamassa omaan asuntoon, niin vituttaa se että tyttökaveri sanoo että "maksaa säästöistään" joka kattais vuokrat, takuuvuokrat, huonekalut ja niin edelleen. Kun taas fakta on se, että vanhemmat suoraan puhuvat minunkin kuullen siitä että käyvät ostamassa sen ja sen. Uuteen asuntoon ei tule yhtään mitään käytettyä huonekalua, vaan vanhempien luona kotona säilyy vanhat huonekalut ja asuntoon hankittiin kaikki tavarat uutena huonekaluliikkeistä ja myymälöistä.
Tässäkään ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta pakko se on myöntää että tämä herättää minussa kateutta jota en haluais tuntea. Harmittaa, koska haluan toiselle kaikkea hyvää, mutta kun toimintatavat on tuollaisia niin se sitten tottakai vähän köyhemmästä perheestä tulevaa sälliä hieman harmittaa ja siitä syystä oon vihainen ittelleni.

Aivan älytöntä hommaa...

Itse kyllä ymmärrän mitä tarkoitat sillä kysehän on selkeästi periaatteesta. Itseäkin vituttaa kun aikuisia ihmisiä pitää hyysätä...

 

[irtakk]

Vituttaa kun on aina nälkä, enkä pysty hallitsemaan syömisiäni ollenkaan. 1,5kk treeni- ja ruokavaliotaukoa olosuhteiden pakosta ja vaaka näyttää +6 kiloa. No, jospa enää 2 viikkoa tätä paskaa. Ja sitten taas vituttaa kun työkaverit vittuilee naurettavan tiukasta ja puulle maistuvalta ruokavaliolleni. Vaan eipä se haittaa :D

Mua taitaa vituttaa päinvastanen asia, kun ei tee mieli yhtään syödä. Kaikki ruoka pitää tunkea väkisin kurkusta alas.

 

[Reivi]

Toisinaan vituttaa ammattimiehet, jotka eivät ota vastuuta tekemisestään, eivätkä omaa osuttaan aikataulussa pysymisestä. Olo on välillä kuin lastentarhanopettajalla: pitää muistuttaa aikarajoista, jotka on jo sanottu moneen kertaan, ja vaikka on moneen kertaan varmistettu, että ohjeistus on ymmärretty, niin siltikään ei homma toimi.
katso liitettä 116232

Väittäisin että tällä hetkellä syynä on lähestyvät lomat -> helppo jättää hommat jonkun muun ongelmaksi, tai ainakin siirtää niitä elokuulle. Nimimerkillä: Vaihteeksi eilisen paimentanut IV-urakoitsijaa että saataisiin vastaanotto ennen juhannusta hoidettua, eikä vasta elokuussa.

 

[Donpoge]

Auto oli 3viikkoa bosch huollossa herttoniemessä, tänään tuli se odotettu viesti että auto valmis noudrttavaksi! No aikaahan tuossa meni, alkuperäinen korjaus arvio ylittyi myös, mutta eipä tullut sitä pelkäämääni tonni remonttia olihan tuo p*rseestä olla prätkän varassa 3 viikkoa, satoi tai paistoi, tässä nyt kivassa kuumeessa kotona saa maata sairaslomalla, mutta onpahan taas auto, mieli saa levätä.

 

[Axelpass Tommi]

Vaikka elämässä on kaikki hyvin tällä hetkellä. Lakkiaiset takana, mukavaa aikaa vietettynä ystävien kanssa, työpaikkoja kaksin kappalein, rahatilanne hyvä ja muutenkin mukavaa, niin silti vituttaa oma kateus ja siitä johtuva katkeruus.

Rakastan omaa tyttökaveria yli kaiken ja tällä hetkellä tuntuu, että on ns. se oikea. Mutta kuitenkin semmonen dilemma tässä on, että kun tullaan sen verran erilaisista perheistä, niin väkisinkinhän siinä tulee näkemyseroja. Itse olen tottunut siihen, että maksan käytännössä kaiken itse omilla rahoillani. Ruuan ja katon pään päälle saan kotoa, muut saan ostaa itse. Näin on ollut jo siitä asti kun ekan kerran 13-vuotiaana lähdin kesätöihin. Johtuuko se perheen taloudellisesta tilanteesta vai asenteista, ei sen niin väliä, itse olen tyytyväinen ja ylpeä siihen mitä oon saanut aikaan.
Tyttöystävä taas tulee perheestä, jossa kaikki maksetaan ja ns. hyysätään kuntoon. Maku monenki asian suhteen on melko kallis, käytettyjä tuotteita ei edes harkita, vaan kaikki on saatava uutena hetikaikkinyt. Budjetit juhlissa ja tavallisessa elämässä on toki suurempia, mutta pääasia on se, ettei tyttökaverin tarvitse itse maksa yhtään mitään. Kännykät, autot, laskut, vaatteet ja sellaiset suurimmalta osin maksetaan. Nyt tässä kun tyttöystävä on muuttamassa omaan asuntoon, niin vituttaa se että tyttökaveri sanoo että "maksaa säästöistään" joka kattais vuokrat, takuuvuokrat, huonekalut ja niin edelleen. Kun taas fakta on se, että vanhemmat suoraan puhuvat minunkin kuullen siitä että käyvät ostamassa sen ja sen. Uuteen asuntoon ei tule yhtään mitään käytettyä huonekalua, vaan vanhempien luona kotona säilyy vanhat huonekalut ja asuntoon hankittiin kaikki tavarat uutena huonekaluliikkeistä ja myymälöistä.
Tässäkään ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta pakko se on myöntää että tämä herättää minussa kateutta jota en haluais tuntea. Harmittaa, koska haluan toiselle kaikkea hyvää, mutta kun toimintatavat on tuollaisia niin se sitten tottakai vähän köyhemmästä perheestä tulevaa sälliä hieman harmittaa ja siitä syystä oon vihainen ittelleni.

Aivan älytöntä hommaa...

No ainakin tiedostat nuo omat ajatuksesi. Olen minäkin katsonut vierestä kun joku ikiopiskelijabimbo saa kaiken valmiina aina asunnosta autoon ja työpaikkaan ja itse joutuu sykkimään huomattavasti enemmän huomattavasti paremmilla suorituksilla. Tosin en ymmärrä miten voit kunnioittaa tuota typykkää jos on kaikki kannettu eteen.

 

[joojuujoo]

vituttaa koska 1300 suunnistajaa keulii viikoksi urheiluopistolle ja ei pääse salille.. ja niin hyvät kelitki että ei viitti pihalla olla :D

 

[no-body]

Itse kyllä ymmärrän mitä tarkoitat sillä kysehän on selkeästi periaatteesta. Itseäkin vituttaa kun aikuisia ihmisiä pitää hyysätä...

Mitäs vikaa siinä sinänsä on, jos vanhemmat pystyvät ja haluavat auttaa tyttöä oman elämän alkuun eikä kämppää tarvitse kalustaa eurolavoilla ja ruokaa hakea Alepan takapihan roskiksesta? Ei siitä muutu sen paremmaksi ihmiseksi, että elämästä pitäisi selvitä aina yksin ja vaikeimman kautta.