Vitamiinit ja mineraalit

Aamulla vai illalla D-vitamiini? Perustelut mukana, kiitos!
 
Aamulla, illalla otettu d-vitamiini tuntuu aika monella aiheuttavan yöllistä heräilyä ennen aikojaan. Ei oo mitään faktaa antaa, ihan forumeilta tarttunut juttu käyttäjien kokemuksista.
 
Meikällä menee:

A-vitamiini retinoli 1400 mikroa
D-vitamiini (kolekalsiferoli) 125 mikroa
E-vitamiini (D-alfa tokoferoli) 200IU , (Gamma tokoferoli) 400mg, (delta ja beta tokoferoli) 140mg
C-vitamiini 2X 500mg aamulla ja päivällä
B-vitamiini (vastaa ns. voimakkaita suomessa myytäviä b-vitskuja ei jaksa luetella tähän)
foolihappoa erikseen 400mikroa
Kalsiumsitraatti 2X600mg aamulla ja päivällä
Kupari 2mg
Magnesiumsitraatti 600mg illalla
Sinkki 200mg illalla
Q10 100mg
Kromi 2x 400mikroa
Kalaöljy 1,5 ruokalusikkaa (epa 800mg dha 500mg teelusikan arvot)
 
anticatabolic sanoi:
Meikällä menee:

A-vitamiini retinoli 1400 mikroa
D-vitamiini (kolekalsiferoli) 125 mikroa
E-vitamiini (D-alfa tokoferoli) 200IU , (Gamma tokoferoli) 400mg, (delta ja beta tokoferoli) 140mg
C-vitamiini 2X 500mg aamulla ja päivällä
B-vitamiini (vastaa ns. voimakkaita suomessa myytäviä b-vitskuja ei jaksa luetella tähän)
foolihappoa erikseen 400mikroa
Kalsium sitraatti 2X600mg aamulla ja päivällä
Kupari 2mg
Magnesiumsitraatti 600mg illalla
Sinkki 200mg illalla
Q10 100mg
Kromi 400mikroa
Kalaöljy 1,5 ruokalusikkaa (epa 800mg dha 500mg)
Click to expand...

Apteekinko olet käynyt ryöstämässä? :D
No ei vaan, ihan oikeakin kysymys olisi. Mitne pakki kestää 200mg sinkkiannosta? Itsellä maha menee sekaisin jo jostain 60mg kerta-annoksesta.
 
Mies847 sanoi:
No ei vaan, ihan oikeakin kysymys olisi. Mitne pakki kestää 200mg sinkkiannosta? Itsellä maha menee sekaisin jo jostain 60mg kerta-annoksesta.
Click to expand...
Toi sinkki menee mulla tyhjään mahaan just ennen nukkumaan menoa mankun kanssa. Ruuan kanssa ois tietysti parempi vetää... Yleensä uni tulee sen verran nopeesti, ettei tossa kerkee oikein huomata mitään side-effectsejä. :)
 
Nykyään on tällainen lista:

- Pirkka monivitamiini 1 kpl
- Calcium Forte + D-vitamiini 2 kpl
- Magnesium 1-2 kpl
- Valmarin 1-2 rkl
- Lactoseven-maitohappobakteerivalmiste 2 kpl
- Cuplaton tarvittaessa
- Omega-3-kalaöljy 2 kapselia
- Fast Green Tea-kapselit 2 kpl

Rautatabletteja syön vähän satunnaisesti. Lisäksi CLA+ on ollut käytössä, mutta loppui nyt eli pitäisi lisää hankkia.
 
Ostin sitten 3-6-7-9 Omegat , kaikki rasvahapot. Ja merkki on VN -tuotteet. OK?. Annostus on kaksi tabl. päivässä. Pari kaveria vetää aamuisin molemmat pillerit, väittävät että jos vetää illalla niin menee yöunet. Jotain faktaa?. Itse meinasin vetäistä illalla yhen maitorahkan kanssa (protskua riittää koko yö) ja aamulla sitten toisen aamupalan yhteydessä. Jotain suurempaa väliä miten vetää? Jotenkin ajattelis että jos vetää molemmat samaan aikaan niin sais" yliannostuksen" Järkävempi vetää eri aikaa?
 
Päivittäin menee:

Aamulla:
c-vitamiini 500mg
b-monivitamiini (now foods b-50)
d-vitamiini 25 μg

Päivällä:
10ml vitamar omega 3

Illalla:
sinkki (aminohappo kelatoitu) 30mg
magnesium sitraatti 400mg
 
anticatabolic sanoi:
Meikällä menee:

A-vitamiini retinoli 1400 mikroa
D-vitamiini (kolekalsiferoli) 125 mikroa
E-vitamiini (D-alfa tokoferoli) 200IU , (Gamma tokoferoli) 400mg, (delta ja beta tokoferoli) 140mg
C-vitamiini 2X 500mg aamulla ja päivällä
B-vitamiini (vastaa ns. voimakkaita suomessa myytäviä b-vitskuja ei jaksa luetella tähän)
foolihappoa erikseen 400mikroa
Kalsiumsitraatti 2X600mg aamulla ja päivällä
Kupari 2mg
Magnesiumsitraatti 600mg illalla
Sinkki 200mg illalla
Q10 100mg
Kromi 2x 400mikroa
Kalaöljy 1,5 ruokalusikkaa (epa 800mg dha 500mg teelusikan arvot)
Click to expand...

Ton kromin kanssa kannattaa olla varovainen, Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu munuais ja maksavaurioita kun on käytetty säännöllisesti yli 600mikrogrammaa. Yleinen turvalliseksi havaittu raja on 200mikrogrammaa vuorokaudessa.
 
Huhuh, mainosmiehen uhri. Joudut näemmä heräämään 2 tuntia normaalia aikasemmin, että kerkeet vetää huiviis jokaisen kalkkitapletin (?)
 
.

http://www.*******/product_detail.asp?prod_id=841 noita oon vedelly+ 4kpl omega kolmosia päivässä Tuossa MASS DAILY MULTI:ssa on 20 vitamiinia/hivenainetta. Osaako joku sanoa kannattaako jotain hankkia noiden lisäksi vielä ?
 
Lisäsin sivuilleni artikkelin, neppaan myös tänne.

Hieman yksinkertaista perusasiaa vitamiineista, hivenaineista ja kalaöljystä. Mukana myös oma suositukseni liikkuvalle ihmiselle.

Synteettinen vs. luonnollinen

Joissain medioissa on mainittu tutkimuksista, joiden mukaan synteettiset vitamiinit imeytyvät huonommin kuin luonnolliset. En voi kommentoida näiden mahdollisten tutkimusten laatua, sillä en ole itse lukenut yhtään. Kuitenkin, jos vitamiinimolekyyli valmistetaan synteettisesti, on sen oltava identtinen luonnollisen vitamiinin kanssa. Muuten se ei ole sama molekyyli. Jos imeytyminen on oikeasti huonompaa, sen täytyy johtua joko vitamiinivalmisteen apuaineista, tai muista tekijöistä. Esimerkiksi D-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen rasvaa, jota lohesta löytyy, mutta vitamiinivalmisteesta välttämättä ei.

Synteettinen vitamiini on siis valmistettu laboratoriossa, joten joku voi ajatella, että tämä ei ole luonnollista. Kuten jo mainitsin, molekyyli on täsmälleen samanlainen kuin luonnosta löytyvä, joten elimistö käsittelee sitä täsmälleen samalla tavalla. Sitä paitsi, suuri osa luontaistuotteista on oikeasti valmistettu laboratoriossa, joten näitäkin tulisi kutsua "luontaistuotteiksi". Itsensä huijaamisen voi siis lopettaa.

Imeytyminen

Vain liuennut molekyyli voi imeytyä verenkiertoon. Tämä fakta korostuu etenkin rasvaliukoisten vitamiinien kohdalla, sillä jos ravinnon mukana ei nautita yhtään rasvaa, häiriytyy rasvaliukoisten (A, D, E, K) vitamiinien imeytyminen. Vesiliukoiset vitamiinit imeytyvät paljon helpommin, eivätkä ne tarvitse veressäkään erillisiä kuljettajamolekyylejä. 

Osa vitamiineista ja hivenaineista saattaa estää tai parantaa toisen imeytymistä. Imeytyminen voi olla kilpailevaa (sama kuljetinmolekyyli) tai avustavaa. Vitamiinien imeytymistä voidaan heikentää tai parantaa myös ruoalla ja juomalla – toisin sanoen, jos haluat vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen, ole tarkkana mitä juot ruokajuomana.

Yksi oleellinen seikka on vielä ihmisten erilainen herkkyys imeytymiselle. Tätä ei voi millään ennakoida, vaan se on joko testattava tai tiedettävä. On olemassa myös malabsorptiona tunnettu tauti, jolloin vitamiinien ja/tai hivenaineiden imeytyminen on häiriintynyt. Sen oireina voivat olla esimerkiksi pitkäaikaiset vatsaoireet, laihtuminen tai selittämätön väsyminen.

Vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen (en saanut taulukkoa tehtyä tänne)

A-vitamiini: Rasva, E-vitamiini (IP) Liiallinen saanti (IH)
C-vitamiini: Hapot (IP) Liiallinen saanti/suuret annokset (IH)
D-vitamiini: Rasva
E-vitamiini: Rasva, keskipitkät rasvahapot (IP) Liiallinen saanti, runsas A-vitamiini, vehnäleseet, alkoholi (IH)
K-vitamiini: Rasva (IP) Antibiootit vähentävät suolistobakteerien syntetisoimaa (IH)
Magnesium: D-vitamiini, B[SUB]6[/SUB]-vitamiini (IP) Rasva, kalsium, fosfori (IH)
Rauta: Liha, kala, C-vitamiini (IP) Kananmuna, soija, maito, kalsium, tee, kaakao, punaviini, viljat (IH)
Sinkki: Liha, maito (IP) Runsas kuitu, kalsium (IH)
Kalsium: D-vitamiini, C-vitamiini, laktoosi (IP) Kuidut (IH)

IP: imeytymistä parantaa, IH: imeytymistä huonontaa

Osa vitamiinien ja hivenaineiden kuljetusmekanismeista on saturoituva, eli sen siirtokapasiteetti täytyty sitä nopeammin, mitä enemmän vitamiinia yritetään kuljettaa. Tästä syystä esimerkiksi C-vitamiinin yksittäisen annoksen kasvattaminen ylisuureksi ei tuo lisähyötyä, sillä jo 3 gramman annoksesta jää n. 75 % imeytymättä.

Yksi tärkeä imeytymiseen liittyvä asia on myös se, mihin suolaan hivenainemolekyyli on liitetty, toisin sanoen, missä muodossa se on valmisteessa. Eri muotojen biologinen hyötyosuus voi vaihdella todella paljon. Biologinen hyötyosuus tarkoittaa sitä, että kuinka paljon molekyylistä loppujen lopuksi päätyy verenkiertoon. Usein tarvittavan pitoisuuden aikaansaamiseksi lääkettä tai hivenaineita joudutaan syömään ylimäärä (tästä osaltaan johtuvat lääkkeiden haittavaikutukset). Yksi lääkekehityksen osa-alue onkin parantaa valmisteen imeytymistä elimistössä liittämällä sitä erilaisiin molekyyleihin.

Kalaöljy

Kalaöljystä puhutaan paljon. Lyhyesti: kalaöljy sisältää hyviä omega-3-rasvahappoja, erityisesti eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Kaikista tärkein omegakolmonen on alfalinoleenihappo (ALA), josta keho vääntää EPA:a ja DHA:ta (ALA >> välituotteita >> EPA >> välituotteita >> DHA). Näitä on kuitenkin hyvä saada myös ihan itsenään, koska tuo rasvahappojen konvertointi on aika rajoitettua, varsinkin kasviperäisestä omegakolmosesta.

Kalaöljyllä (tai oikeastaan omegakolmosilla) on paljon hyötyjä. Ne vähentävät elimistön tulehdus- ja stressireaktioita, sekä vähentävät muun muassa nivelten kiputiloja. Omegakolmoset auttavat polttamaan rasvaa ja säilyttämään lihasmassaa. Tämän lisäksi omegakolmosia pidetään ns. älyrasvahappoina, eli ne vaikuttavat älykkyyteen positiivisesti. Joidenkin tutkimusten mukaan omegakolmoset tekevät lapsista älykkäämpiä ja vähemmän yliaktiivisia!

No kuinka paljon ja missä suhteessa? Amerikkalaiset tutkijat suosittelevat että DHA:ta olisi enemmän suhteessa EPA:an, mutta eurooppalaiset tutkijat ovat taas päinvastaisella kannalla. En ole löytänyt yhtään tutkimusta, jossa olisi osoitettu tietyn rasvahapon kohdistuvan spesifisti nimenomaan aivoihin tai johonkin muuhun kudokseen, mutta väitetään, että DHA olisi enemmän aivospesifimpi kuin EPA, joka olisi sitten enemmän nivelspesifimpi. Yliannostusta kalaöljystä ei voi periaatteessa saada, tosin verenohennuslääkkeitä käyttävien tulisi olla varovaisia kalaöljyn kanssa (ohentaa verta). Annostus on yleensä 1-2 grammaa kalaöljyä vuorokaudessa, josta EPA:a n. 200-600 mg ja DHA:ta n. 100-400 mg.

Jotkut saavat yli kolmen gramman (jotkut pienemmästä) kalaöljyannoksesta vatsaoireita, jotka ilmenevät röyhtäyksenä. Tämä taipumus on yksilöllistä. Nykyään on saatavana ns. refluksivalmisteita, jotka eivät hajoa mahassa, ja tällä voidaan estää epämiellyttävät röyhtäykset.

Suositukset

Ohessa oma suositukseni purkkivitamiineja ja hivenaineita koskien. Muihin ravintolisiin, tai urheilijan suoritusta ja palautumista parantaviin valmisteisiin en ota tämän artikkelin yhteydessä kantaa. En myöskään mainosta tässä yhteydessä mitään tuotteita, joten jokainen voinee käydä itse apteekissa/luontaistuotekaupassa vertailemassa purkkien sisältöjä. Vinkkinä kuitenkin, että älkää ostako ensimmäistä tai toista käteen sopivaa valmistetta, sillä näissä on TODELLA paljon eroja hinta/laatu/hyöty-suhteessa.

D-vitamiini

D-vitamiini on varmasti kaikille tuttu tapaus, sillä niin paljon siitä on joristu joka ikisessä mediassa. Suositushan on aikuisille 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Ja sehän ei muuten riitä yhtään mihinkään. Osa tutkijoista suosittelee 20 mikrogrammaa, osa 50 mikrogrammaa, ja osa jopa yli 100 mikrogrammaa päivässä. Faktahan on se, että tämä vitamiini on vähemmän toksinen mitä aikaisemmin on annettu ymmärtää. 1900-luvun alkupuolella tätä annettiin lapsille 100 mikrogrammaa päivässä, ja joskus 1900-luvun puolen välin kinkamilla määrä tiputettiin puoleen. Sitten jossain vaiheessa se pudotettiin viiteen (!) mikrogrammaan päivässä, ja sillä on sitten menty eteenpäin. Itse olen käyttänyt jo pari vuotta kesäisin 50 mikrogrammaa päivässä, ja talvisin jopa 120 mikrogrammaa päivässä. En ole kuollut, päinvastoin.

D-vitamiini imeytyy ohutsuolesta passiivisen diffuusion kautta. Sen imeytymistehokkuus ruoasta on joidenkin lähteiden mukaan n. 50 %, lisäravinteista tehokkaammin. D-vitamiinihan on oikeastaan hormoni. Sitä on kahta muotoa ergokalsiferolia joka on peräisin kasvikunnasta, ja kolekalsiferolia joka on peräisin eläinkunnasta. Ensimmäisen hyötyosuus on todella pieni, ja sitä annettiin ennen lapsille. Sillä on todella vaikea vetää övereitä. Kaikille suositellaan nykyään kolekalsiferolia (ns. D3-vitamiini). D-vitamiini on rasvaliukoinen, ja imeytyy paremmin sellaisesta lisäravinteesta, missä se on jo valmiiksi liuennut rasvaan (gelatiinikapseli). Aurinko on toki ihanaa, mutta kesällä sitä tulee sen verran vähän, että viimeistään jouluun mennessä tasot veressä ovat laskeneet jo ihan liian alas.

D-vitamiinin hyödyt? No, tästä on julkaistu tutkimuksia todella paljon, ja niissä on todettu muun muassa seuraavaa:

  • D-vitamiini nopeuttaa rasvan palamista dieetillä (varsinkin vatsan seudulta), mutta säilyttää samalla lihasmassaa
  • D-vitamiini parantaa reaktioaikaa parantamalla hermoston toimintaa
  • D-vitamiini lisää proteiinisynteesiä
  • D-vitamiini lisää voimaa ja kestävyyttä

Oliko tässä kaikki? No ei todellakaan. Tutkimuksia on todellakin ziljoona. D-vitamiini vähentää oikeasti kuolleisuutta.

  • D-vitamiinin puutos on yhdistetty lähes kahteenkymmeneen eri syöpään.
  • D-vitamiinin puutos on yhdistetty sekä tyypin 1, että tyypin 2 diabetekseen
  • D-vitamiinin puutos on yhdistetty Alzheimerin tautiin ja masennukseen
  • D-vitamiinin puutos on yhdistetty verenpainetautiin, insuliiniherkkyyteen, lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään…
  • …ja henkilökohtaisesti tunnen monia ihmisiä joiden krooniset kivut ovat vähentyneet huomattavasti aloitettuaan suuremmat D-vitamiiniannokset.

C-vitamiini

C-vitamiini on urheilijalle hyvin tärkeä useasta syystä: se vahvistaa vastustuskykyä, on välttämätöntä monien entsyymien muodostumiseen, on välttämätöntä kudosten rakennusaineen, kollageenin muodostumiselle, sekä nopeuttaa palautumista. C-vitamiini imeytyy ohutsuolesta saturoituvan Na+-välitteisen kuljetuksen kautta. Mitä enemmän C-vitamiinia kerralla ottaa, sitä vähemmän siitä siis imeytyy. Siksi 5-10 gramman mega-annoksista ei ole hyötyä, ellei mahdollista ripulia lasketa hyödyksi.

C-vitamiinin suositeltava annos on 75 mg/vrk, mutta se ei riitä muuhun kuin pitämään puutostilat poissa. Itse suosittelen otettavaksi 1-3 grammaa päivässä, 1-2 ottokertaan jaettuna: kovan treenin jälkeen ja iltaisin. Jos C-vitamiinia käyttää flunssaan, sitä voi ottaa useamman kerran päivässä, mutta yli kahden gramman kerta-annoksista ei liene hyötyä. C-vitamiinin käytöstä flunssaan on kolmenlaisia tutkimustuloksia; se joko ei auta, se auttaa, tai se ennaltaehkäisee sitä. Itse uskon 1-3 gramman päiväannosten sekä ehkäisevän flunssaa, että 1-3 gramman päivä-/lisäannosten auttavan orastavan flunssa kumoamisessa. Pidän joka tapauksessa tärkeänä lisäravinteena urheilijalle.

Kalaöljy

1-3 grammaa vuorokaudessa, riippuen EPA/DHA –suhteesta.

Magnesium

Vaikka magnesiumin tehon on joissain tutkimuksessa väitetty olevan olematon, suosittelen sitä silti urheilijoille, sillä hien mukana erittyy magnesiumia. Kun lihasmassa kasvaa, myös magnesiumin tarve lisääntyy. Magnesium on joka tapauksessa mukana lähes 350 aineenvaihduntaan liittyvän entsyymin toiminnassa, joten mitään ihan turhaa matskua se ei ole. Magnesiumia käytetään paljon kramppeihin ja suonenvetoihin, ja sanoivatpa tutkimustulokset mitä tahansa, se auttaa monia ihmisiä.

Magnesiumin muodolla on kuitenkin paljon merkitystä. Useissa valmisteissa magnesium on joko oksidi- tai hydroksidi-muodossa. Joidenkin tutkimusten mukaan näistä muodoista imeytyy vain 4 %. Loppu tulee läpi ja aiheuttaa ripulin. Jos siis magnesium ei tunnu auttavan, kokeile vaihtaa valmistetta. Yksi parhaista muodoista on magnesiumsitraatti ja sen liukoisuus onkin monta kertaa parempi. Toki hinta nousee sitä mukaa, mutta jos halvasta valmisteesta ei imeydy juuri mitään, niin onko siitä sitten hyötyäkään? Jos sitraattikin aktivoi suolta liikaa, voi kokeilla vaikka malaattia, mut en tiedä saako tätä Suomesta.

Magnesium imeytyy ohutsuolessa aktiivisella kuljetuksella ja passiivisella diffuusiolla. Ruoasta saatavan magnesiumin osuus on joiden lähteiden mukaan vain 40-50 %. Yliannostusta magensiumista on hankala ottaa, mutta suolamuodosta riippuen ylimäärä voi johtaa ripuliin. Suosittelen ottamaan 200-400 mg sitraattia vuorokaudessa. Jos mahdollista, magnesiumia kannattaa ottaa kaksi kertaa päivässä. Näin imeytyminen on parempaa. Magnesium voi väsyttää joitain ihmisiä. Silloin annos kannattaa ottaa iltaisin.

Magnesiumin kanssa kannattaa napostella yhtä aikaa B[SUB]6[/SUB]-vitamiinia, sillä se parantaa magnesiumin soluunottoa. Magnesium lisää delta-6-desaturaasin aktiivisuutta. Tämä on entsyymi, joka aloittaa ALA:n konversion muiksi rasvahapoiksi. Sinkki ja magnesium siis parantavat omegakolmosten hyväksikäyttöä elimistössä.

Sinkki

Myös sinkkivalmisteista löytyy sinkkiä eri muodoissa.Yleinen muoto valmisteissa on glukonaatti tai sitraatti, mutta tutkimusten mukaan pikolinaatti imeytyy parhaiten. Toki hinta nousee taas hieman, mutta meneepä tätä matskua sitten enemmän perillekin.

Sinkki vahvistaa immuunijärjestelmää ja toimii antioksidanttina. Jotkut käyttävät sinkkiä myös hedelmättömyyteen, joten sinkkilisällä saattaa saada liikettä paikkoihin. Sinkin väitetään estävän flunssaa jos sitä käytetään yli viisi kuukautta yhteen menoon. Myös sinkin käytöstä on samanlaisia flunssan oireita vähentäviä ja flunssan tuloa estäviä tutkimustuloksia, kuin C-vitamiinista - otetaan heti oireiden ilmaannuttua ja tsadam, flunssa meni pois. Sinkillä on myös suotuisia vaikutuksia ihoon ja hiuksiin. Sinkki edistää joidenkin tutkimusten mukaan myös testosteronin tuotantoa!

Sinkin saantisuositus on 15 mg päivässä, mutta itse nakkailen pikolinaattia ääntä kohti 22 mg päivässä. Puutostiloissa tätä mätetään jopa 50 mg vuorokauteen, joten eipä tästäkään övereitä saa. Itse syön nimenomaan immuunijärjestelmän vahvistamiseksi.

Myös sinkki lisää delta-6-desaturaasin aktiivisuutta.

Toisin sanoen, tarvitset nämä lisäravinteet (ja vain nämä):

  • D-vitamiini 50-100 mikrog. / vuorokausi
  • C-vitamiini 1-3 g / vuorokausi
  • Magnesiumsitraatti 200-400 mg / vuorokausi
  • Sinkkipikolinaatti 20-40 mg / vuorokausi

Näin. Kysykää jos haluatte tarkempaa faktaa ja/tai infoa jostain muusta vitamiinista/hivenaineesta.
 
Yksinkertaisesti ilmaistuna ero luonnollisen ja synteettisen välillä on se että synteettinen on yleensä yksittäinen aine joka pitää puutostilat poissa mutta ei tarjoa antioksidanttivaikutusta jotka tulevat siitä kokonaisuudesta mitä pillereissä puuttuu mutta esiintyy ruuassa. Toi C-vitamiini on hyvä esimerkki jossa askorbiinihapolla estetään puutteet mutta sillä ei tutkimusten mukaan saavuteta luonnollisen C-vitamiinin tuomaa antioksidanttivaikutusta. Siksi ravintoaineet kannattaa ensisijaisesti saada luonnollisesta ja monipuolisesta ruuasta.
 
Täytyy oikein erikseen kiittää tästä tekstistä. Itseäni kiinnostaa vastaavat ravintopuolen asiat ym. joten tämänlaiset tekstit avaa hyvin aihetta selkokielelle. Kuin myös tulee käytyä läpi kaikki muut kirjoittamasi tekstit ja ei muuta voi sanoa kuin toivottavasti jaksat kirjoitella näitä, on varmasti todella monelle ihmiselle hyödyllistä. Kiitos!

ps. Onko tuossa kuinka suurta viitekehystä miltä väliltä imeytymistä parantavat että imeytymistä ehkäisevät tekijät vaikuttavat, aka. kuinka nopeasti vitamiinit ym. imeytyvät pillerimuodossa? Käytännön esimerkkinä esim. tuleeko huomattavaa hyötyä vaikkapa magnesiumin imeytymiselle, jos aamusin vetäisee tyhjään vatsaan pelkän magnesiumin ja vasta n. 45min myöhemmin (rasvapitoisen) ruuan kanssa muut kivennäis- ja hivenaineet? Verrattuna siihen, jos ottaa magnesiumin muiden vitamiinien ja hivenaineiden kanssa ruuan kera? Jos kerta rasva haittaa magnesiumin imeytymistä, that is. Kyllä epäselvää tekstiä, aamukahvin vaikutus ei ole vielä alkanut.
 
Vitamiinivalmisteiden ja hivenaineiden kanssa kannattaa kyllä sen verran pitää pää kylmänä, että jos kehossa ei ole niiden aiheuttamia puutostiloja, niillä on hyvin vähäinen vaikutus kokonaisolotilaan ja suorituskykyyn muutoin. Mulla on laajasta spektristä eri hivenainevalmisteita laaja käyttökokemus useamman vuoden ajalta, ja siinä missä olen niiden havainnut parantavan ja ylläpitävän yleistä hyvää olotilaa, eivät ne ole aikaansaaneet mitään maagista tai erikoista, eli kokonaisterveydentila ei ole annosten suurentamisen jälkeen muuttunut miksikään. Yliannos on ihan eri asia, mutta jos satsaa satoja euroja vuodessa vitamiineihin joiden saantimääristä 90% vaikuttaa vain plasebon osalta, niin kannattaa kyllä siinä vaiheessa tarkastella uudestaan lisäaineiden saantia, jos huomaa sen, että niitä lappaa naamaan kaksin käsin, mutta juuri mitään ei tapahdu.

Pointti ei siis ole siinä, että jos joku netissä sanoo, että nyt just sä tarvit niin ja niin paljon vitamiinia koska muuten kuolet, sulle tulee syöpä ja rasva ei pala, vaan siinä, että kannattaa kokeilemalla etsiä itselleen sopiva annos.
 
Dragofix sanoi:
Yksinkertaisesti ilmaistuna ero luonnollisen ja synteettisen välillä on se että synteettinen on yleensä yksittäinen aine joka pitää puutostilat poissa mutta ei tarjoa antioksidanttivaikutusta jotka tulevat siitä kokonaisuudesta mitä pillereissä puuttuu mutta esiintyy ruuassa. Toi C-vitamiini on hyvä esimerkki jossa askorbiinihapolla estetään puutteet mutta sillä ei tutkimusten mukaan saavuteta luonnollisen C-vitamiinin tuomaa antioksidanttivaikutusta. Siksi ravintoaineet kannattaa ensisijaisesti saada luonnollisesta ja monipuolisesta ruuasta.
Click to expand...

Joo, tämä on ihan hyvä pointti, jos siis puhutaan nimenomaan antioksidanteista. Jätin kuitenkin antioksidantit tästä pois kokonaan. Pointtina oli vain hieman selventää molekyylitasolla tuota eroa. Toki tästä voisi kirjoitella paljon syvällisemminkin.

Dann sanoi:
Täytyy oikein erikseen kiittää tästä tekstistä. Itseäni kiinnostaa vastaavat ravintopuolen asiat ym. joten tämänlaiset tekstit avaa hyvin aihetta selkokielelle. Kuin myös tulee käytyä läpi kaikki muut kirjoittamasi tekstit ja ei muuta voi sanoa kuin toivottavasti jaksat kirjoitella näitä, on varmasti todella monelle ihmiselle hyödyllistä. Kiitos!

ps. Onko tuossa kuinka suurta viitekehystä miltä väliltä imeytymistä parantavat että imeytymistä ehkäisevät tekijät vaikuttavat, aka. kuinka nopeasti vitamiinit ym. imeytyvät pillerimuodossa? Käytännön esimerkkinä esim. tuleeko huomattavaa hyötyä vaikkapa magnesiumin imeytymiselle, jos aamusin vetäisee tyhjään vatsaan pelkän magnesiumin ja vasta n. 45min myöhemmin (rasvapitoisen) ruuan kanssa muut kivennäis- ja hivenaineet? Verrattuna siihen, jos ottaa magnesiumin muiden vitamiinien ja hivenaineiden kanssa ruuan kera? Jos kerta rasva haittaa magnesiumin imeytymistä, that is. Kyllä epäselvää tekstiä, aamukahvin vaikutus ei ole vielä alkanut.
Click to expand...

Ole hyvä. Imeytymisistä täytyisi varmaan lukea valmiste- ja formulaatiokohtaiset tutkimustulokset, sillä valmisteen apuaineet vaikuttavat imeytymiseen aika paljonkin. Iso osa vitamiineista ja hivenaineista imeytyy siis ohutsuolessa, mutta kaikki menee käytännössä mahalaukun kautta. Ja sehän tyhjenee keskimäärin 0,5-2 tunnissa, riippuen mitä kaikkee sinne on tunkenut. Jos vitskun/lääkkeen ottaa eka, niin yleensä riittää, kun puoli tuntia odottaa ennen syömistä. Jos taas syö eka, niin voi odottaa vaikka sen kaksikin tuntia ennen vitskun ottamista, varsinkin jos on rasvapitoista mäiskettä napostanut.

Pyrin kirjoittelemaan nämä artikkelit tälleen yksinkertaistaen, juuri siten, että kaikki tajuaa. En siis väheksy kenenkään kykyä lukea tieteellistä tekstiä, mutta kokemusteni mukaan tällainen rennompi teksti menee monelle paremmin päähän. Osalle tämän palstan lukijoista tämä on varmaan niin peruskamaa ettei mitään väliä, mutta jos yksikin lukija saa mun teksteistä jotain uutta irti, niin olen onnistunut. Tarvittaessa voidaan vetää sitten tiede esiin vaikka kuinka syvältä. Näyttää tosin mullakin olevan tuolla vähän epäselviä kohtia… syytän kahvia :)

maserati sanoi:
Vitamiinivalmisteiden ja hivenaineiden kanssa kannattaa kyllä sen verran pitää pää kylmänä, että jos kehossa ei ole niiden aiheuttamia puutostiloja, niillä on hyvin vähäinen vaikutus kokonaisolotilaan ja suorituskykyyn muutoin. Mulla on laajasta spektristä eri hivenainevalmisteita laaja käyttökokemus useamman vuoden ajalta, ja siinä missä olen niiden havainnut parantavan ja ylläpitävän yleistä hyvää olotilaa, eivät ne ole aikaansaaneet mitään maagista tai erikoista, eli kokonaisterveydentila ei ole annosten suurentamisen jälkeen muuttunut miksikään. Yliannos on ihan eri asia, mutta jos satsaa satoja euroja vuodessa vitamiineihin joiden saantimääristä 90% vaikuttaa vain plasebon osalta, niin kannattaa kyllä siinä vaiheessa tarkastella uudestaan lisäaineiden saantia, jos huomaa sen, että niitä lappaa naamaan kaksin käsin, mutta juuri mitään ei tapahdu.

Pointti ei siis ole siinä, että jos joku netissä sanoo, että nyt just sä tarvit niin ja niin paljon vitamiinia koska muuten kuolet, sulle tulee syöpä ja rasva ei pala, vaan siinä, että kannattaa kokeilemalla etsiä itselleen sopiva annos.
Click to expand...

Olen aivan samaa mieltä. Ehkäpä tosta mun tekstistä voi lukea rivien välistä sen pienen kärjistyksen, että itsekin kannattaa asioihin perehtyä. En väitä, että noilla vitskuilla saisikaan mitään maagista aikaan, mutta mun mielestä toi hyvän olotilan ylläpito ja parantaminen on nimen omaan sitä mitä näiden vaikutuksella haetaan. En itsekään suosittele käyttämään satoja euroja lisävitskuihin. Jos osaa oikeasta paikasta ostaa, ei vuositasolla pitäisi montaa kymppiä mennä. Ja toi mun lista on aika lyhyt (tosin unohdin tosta viimeisestä listasta näköjään kalaöljyn), viisi valmistetta, ja näidenkin käyttöä pyrin perustelemaan urheilun näkökulmasta. Katselin joskus minkälaisia määriä noi "kolmen markan koulutuksen" saaneet vitamiini- ja hivenaineanalyysisepet "määräsivät" ihmisille, ja siellä saattoi olla parhaillaan 20-30 ERILAISTA vitamiinivalmistetta myytynä potilasraukalle.

Ja sulla on ihan oikea pointti tossa viimeisessä lauseessa. Näiden nettikirjoitusten ei pitäisi olla mitään jumalan sanoja ja itseisarvoja, vaan enemmänkin aiheuttaa keskustelua ja pohdintaa mikä on tarpeellista ja mikä ei.

Plasebosta kuitenkin sen verran, että mitä väliä jos sillä saavutetaan joku toivottu olotila, eikä sillä ole haittoja (omat rahathan saa tuhlata mihin vain)? Lääkäritkin määräävät yllättävän paljon reseptivapaita särkylääkkeitä ja vitamiineja plaseboksi, ja kummasti se vaiva häviää…
 
Timo Kettunen sanoi:
Toisin sanoen, tarvitset nämä lisäravinteet (ja vain nämä):

  • D-vitamiini 50-100 mikrog. / vuorokausi
  • C-vitamiini 1-3 g / vuorokausi
  • Magnesiumsitraatti 200-400 mg / vuorokausi
  • Sinkkipikolinaatti 20-40 mg / vuorokausi
Click to expand...

Tästä vielä sen verran että mites se kalaöljy oli? Jos ei tule syötyä kalaa joka viikko niin hyvä ottaa se 1-2g päivässä? Ja käsittääkseni silloin, kun kalaa tulee syötyä enemmänkin, noita kapseleita ei tarvi.
 
Ninni_ sanoi:
Tästä vielä sen verran että mites se kalaöljy oli? Jos ei tule syötyä kalaa joka viikko niin hyvä ottaa se 1-2g päivässä? Ja käsittääkseni silloin, kun kalaa tulee syötyä enemmänkin, noita kapseleita ei tarvi.
Click to expand...

Joo, unohdin tästä viimeisestä listasta sen kalaöljyn. Oleellista kalan syömisessä on se, onko kala rasvaista vai ei. Jotain haukee nyt voi vetää vaikka 2 kiloa päivässä, mutta ei se rasvan määrä siitä lisäänny. Rasvaista kalaa jos imaisee n. 150 g päivässä, ei sillä viikolla tarvitse kalaöljyjä ottaa, mutta harva mättää kalaa edes joka toinen päivä. Ja 1-2 grammaa fisuöljyjä päivässä on hyvä määrä, jos niissä on oikeasti järkimäärä EPA:a ja DHA:ta. Esim. yhdessä apteekkituotteessa EPA/DHA-suhde on 662 mg/472 mg, kun jossain luontaistuotteessa se oli jotain 200 mg /100 mg.
 
Ihan hemmetin hyvä ketju! Kiitti tästä, tuli paljon uutta tietoa! :thumbs:

E: Millaista kalaöljyä suosittelisit? Tarkoitan, että missä olisi noi EPA-DHA suhteet korkeimillaan?
 
Back
Ylös Bottom