Villi luonto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Krabba
  • Aloitettu Aloitettu
Susi on noista pedoista ainoa mitä ei ole silmäkkäin tullut vastaan. Meikäläisittäin varsin outo ilmestys nykyisin. Töissä on jäljet kyllä tulleet varsin tutuiksi. Ahman olen tavannut metässä kahdesti, viimeksi menneenä syksynä näin alle 40 metrin päästä. Varsin sympaattinen ja harmiton eläjä. Karhuja olen tavannut useasti, metätystilanteessa vielä kohtaaminen puuttuu. Viime syyskuussa tapasin emon ja kolme pentua noin 30 metrin etäisyydeltä. Pennut tuli tielle ensin ja jäivät hetkeksi leikkimään, kunnes emo sitten otti tien haltuun. Toista minuuttia seisoi siinä kahdella jalalla ja veti vainua niin saatanasti, kun näkihän se, jotta tuossa tuo ukko seisoo, mutta ei sen tarkemmin hoksannut. Laskeutui sitten alas ja paineli pentujen perässä kauraan syömään. En muuten hirvinnyt salamalla kuvaa siitä ottaa... Toukokuussa näin aikaisemmin ison uroksen. Ilveksiä olen nähnyt niin monesti, etten edes muista, viimeksi elokuussa näin ison mirrin melkein pihassa, kun tulin töistä kotia. Noista pöllöstä miulla ois kyllä kuvia sitten melkein kaikista mitä pohjois-karjalassa esiintyy ja paljon. Ei tosin mitään ammattilaisten tasoisia, mutta ainakin kohtalaisia kuvia kuitenkin. Miulla on mm. viirupöllöille muutama pönttö metässä ja aina niissä jossain tapaa joku pari pesiä, tosin mennyt talvi oli niin huono myyrätalvi, ettei läheskään kaikki pöllöt edes pesineet. Nythän on puolestaan menossa vuosikymmenen myyrävuosi, joten ensi keväänä on varmasti taas pöntöillä elämää. Muuan kaveri rengastaa lintuja, niin sen mukana olen sitten ollut havukoita ja pöllöjä rengastamassa, sieltäkin olisi aika paljon kuvia. Sitten varoitus; jos tapaatte niitä varsin sympaattisen näköisiä ja pörröisiä pöllön pentuja metässä, elkää menkö lähelle jos päänahkaanne pidätte arvossa! Varsinkin se Viirupöllö-äiti on todella äkäinen jälkiläistensä päältä ja tulee sitten kyselemättä silmille. Ja on muuten terävät kynnet.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
IMG_37692.jpg
Kun oli niistä pöllöistä puhe, niin sanokaapas, kuka se siinä istuu omenapuussa ja tuijottaa olohuoneen ikkunasta sisälle?
 
Da. Tuossa se muutaman illan tuijotteli ikkunan takana. Lintulaudan alla käy jumalaton myyrien kuhina, niin niitä se siinä kyttää. Aivan saatanan kesy on, joskus tuntuu, että mitenkähän lähelle sitä oikein hirviää mennä, kun se siinä silmiin tapittaa...
IMG_13162.jpg
Siinä sitten yksi Viirupöllön poikanen odottaa rengastamistaan.
IMG_23822.jpg
Siinä sitten edellämainitun äiti kuvattuna kevättalvella. Tätä yhdistelmää suosittelen hyvin vahvasti varomaan.
IMG_30262.jpg
Ja sitten yksi Hiirihaukan poikanen rengastusvuorossa.
 
tst sanoi:
Kuinka moni muuten tunnustaa täällä koskaan nähneensä jotain meikäläisen luonnon suurpedoista ja minkälaisessa tilanteessa?
Click to expand...

Karhun nähnyt luonnossa noin 10 metrin päästä. Ase oli kyllä valjailla selässä, mutta ei siinä kyllä mitään kerenny tehä ku koira pöläytti silmille :D. Muutaman muunki kerran nähny karhun, mutta en aivan noin läheltä. Ampumaan en vielä ole päässyt.

Suurin piirtein kaikki muut suurpedot on tullut nähtyä, paitsi suden. Yllättävän paljon näkyy myös kotkia ja haukkoja. Merikotka on hienon näköinen eläin. Viime syksynä katselin monta kertaa kiikareiden läpi. Ja ennen ku joku puun halaaja nostaa metelin, niin kyseessä ei ollut kiikarin kivääri.
 
tst sanoi:
Da. Tuossa se muutaman illan tuijotteli ikkunan takana. Lintulaudan alla käy jumalaton myyrien kuhina, niin niitä se siinä kyttää. Aivan saatanan kesy on, joskus tuntuu, että mitenkähän lähelle sitä oikein hirviää mennä, kun se siinä silmiin tapittaa...
Click to expand...

Kai se siitä poistuu, jos katsoo sun tulevan liian liki.
Ei taida nälissään pahasti aristella ihmistä. Muutoinhan noi ois korvessa, mikäli siellä ruoka riittää.

Pitäis oikeastaan katsella tuossa keväällä jostain noita poikasia, niin vois käydä niitä hivenen kuvaamassa... pitää pistää 'pyyntiä' paikallisille tietäjille, niin saa noi mestat selville eikä tarvi itse ravata tolkuttomia alueita. Pitää nyt vielä katsoa missä sitä tuossa vaiheessa asustaa.

Muistan elävästi sen tapauksen, kun tunturipöllö oli opetellut viemään kanakoiramiehiltä haavakot. Aivan helvetin röyhkeä pariskunta oli. Ne siis suorastaan seuras metsästäjiä ja poimi kaikki pudonneet matkaa, mikäli kerkesivät ennen koiraa kaadolle. 2 syksyä ne vainos siinä yhden tunturin alueella kaikkia, mutta ei sitten enää kolmantena vuonna näkynyt. Hienon näköinen tuo lähes vitivalkoinen lintu oli.

Maakotka on tullut kanssa lähes joka syksy vastaan jossain reissulla. Kerran se jahdisteli kaverin rantanplania (beaglen ja pohjanpystykorvan sekoitus) ja katsoin, että noinko se hittolainen meinaa tehdä itsemurhan iskemällä koiraan kiinni. Ei sitten onnekseen iskenyt.

Paljon noista linnuista löytys stooreja, tavanomaisia kuin eriskummallisia.
 
juho998 sanoi:
Karhun nähnyt luonnossa noin 10 metrin päästä. Ase oli kyllä valjailla selässä, mutta ei siinä kyllä mitään kerenny tehä ku koira pöläytti silmille :D. Muutaman muunki kerran nähny karhun, mutta en aivan noin läheltä. Ampumaan en vielä ole päässyt.
Click to expand...
Hienoa. Se karhun tuijotus on kyllä kanssa aika pistävä. Se toukokuinen lallukka hyppäsi auton edessä muutaman kymmenen metrin päästä tien yli, vaan sitten kun pääsin kohdalle, niin siinähän se tuijotti semmosen 10-15 metrin päässä näreen takana. Sillä oli sitten kaverilla hätänen karkko, kun se siitä lähti. Mie ryntäsin vielä perään, jotta oisin siinä suon reunassa sen vielä kerinnyt näkemään, vaan mennyt mikä mennyt. Otin sitten kolmekuisen karhukoiran alkion kontista ja kävin liinassa sitä mörriä jälittämässä, hyvä treeni kohtalaisen tuoreella jäljellä:hyper:
 
tst sanoi:
Hienoa. Se karhun tuijotus on kyllä kanssa aika pistävä. Se toukokuinen lallukka hyppäsi auton edessä muutaman kymmenen metrin päästä tien yli, vaan sitten kun pääsin kohdalle, niin siinähän se tuijotti semmosen 10-15 metrin päässä näreen takana. Sillä oli sitten kaverilla hätänen karkko, kun se siitä lähti. Mie ryntäsin vielä perään, jotta oisin siinä suon reunassa sen vielä kerinnyt näkemään, vaan mennyt mikä mennyt. Otin sitten kolmekuisen karhukoiran alkion kontista ja kävin liinassa sitä mörriä jälittämässä, hyvä treeni kohtalaisen tuoreella jäljellä:hyper:
Click to expand...

Pakko myöntää että hieman saatto syke nousta :D. Kerkesin justiinsa kuulla pienen ryminen, mutta odotin hirveä tai poroa. Yllätys oli melkonen ku yhtäkkiä oli karhu nokan edessä.

Isälle kävi muutama vuosi suunnilleen sama tilanne. Katto jo kaukaa että hirvi makuulla, ja lähti hiipimään kohti. Pääsi noin 15 metrin päähän ku yhtäkkiä karhu hyppää ylös ja ottaa jalat alleen. Oli kuulemma ollu melkonen yllätys molemmille osapuolille :D. Oli vielä työreissulla eikä ollut edes asetta mukana.
 
Nuo viirupöllöt ovat kyllä mukavia. Veljen kanssa oon ollu pari kertaa apuna rengastamassa niitä niin siinä sai vähän varovasti liikkuu kun lähestyttiin poikasia. Ensimmäiseksi alko kuuluu varoitusäänet ja sitten alkoivat lentelemään meidän lähellä.

Veljellä ol ihan helvetinmoinen varustus suojana emoa vastaan. Itse oleskelin suojassa jonkin matkan päässä ja vahdin ettei emo päässyt yllättämään veljeä kun se kiipes pesäpöntölle, josta se sitten otti poikaset pusseihin ja sitten rengasti ne maassa. Yleensä se emo piti ottaa ekaks kiinni että sinne pesälle uskalsi mennä. On ollu kuulemma muutaman kerran lähellä ettei oo pöllö repiny ranteita auki kun hanskat ovat olleet huonosti kädessä. Ihan mielenkiintoisia reissuja on ollu. Vielä kun pääsis haukkoja rengastamaan..
 
armeijassa tuli hirviä ja susia vastaan useammalla leirillä..metsästysreissulla sit tuli vastaan ensin höyryävä paskanmarjakasa, toisella puolen suota työsti karhu karkuun..tais jäädä pyyhkimättä kun tuli niin nopea lähtö :D pari vuotta sitten kesällä tuli soudeltua järvellä vähän vesilintupoikueita laskeskellessa niin joutsen pariskunta otti vähän nokkiinsa ja voi jumalauta että vetelivät läheltä venettä..on muuten aika vaikuttavan näköinen otus kun metrin päästä lentää ohi.
 
Joutsenet on kyllä muutenkin vakuuttavia, niiltä saa helposti nenilleen jos menee liian lähelle pesää/poikasia, vaikka poikaset olisi jo isoja. Kauhee sähinä ja sihinä ja ne näyttääkin niin vihasilta.
 
S-T sanoi:
Vau, joku oli siis vielä nähnyt ihan oikean rusakon Helsingissä! Kun muutin tälle asuinalueelle tossa reilut 5 vuotta sitten, rusakkoja oli joka puolella. Nyt en oo kuukausiin nähny yhtäkään rusakkoa - kaneja vaan vilistää joka puolella.
Click to expand...
Tänä aamuna näin kaks!! Vähän ennen seiskaa talsin linja-autopysäkille,
niin puistossa, Lauttasaaressa köpöttelivät peräkkäin.
 
Luonnon seuraaminen on aika kuningastouhua. Kiva katsella eri eläimien touhua ja kasvien elämää. Maalta kun olen kotoisin, niin omalla pihamaallakin näki leikkiessä jo kaiken näköistä elikkoa. Nykyisin kaupungissa asuessa luonnon seuraaminen on vieläkin mielenkiintoisempaa ja hauskempaa. Tähän päälle on vielä televisiosta kateltava sillon tällön avarasta luonnosta ja muista dokkareista muiden mantereiden elämää.

Kevyt offtopic:

Tällä hetkellä lueskelen luonnonsuojelija Tim Flanneryn kirjoittamaa "Ilmaston muuttajat"-kirjaa, joka paneutuu suurelta osin luonnon monimuotoisuuden katoamiseen ilmaston muuttuessa. Pistää todella miettimään omaakin elämän- ja kulutustapaa. Suosittelen lämpimästi! :thumbs:
 
Ja minä olen syönyt aikuista Laulujoutsenta. Ankka kun ankka.

Tämä päivä meni taas aivan pimeästä kahteen asti tuolla metässä. Ilveksen perässä meni taas, kaksi eri kissaa oli liikkunut, toinen ehkä ylivuoteinen ja toinen iso kolli. Näätä oli pomppinut myös yhtä vaaran kuvetta ja saukon jälkiä oli taas puron varret aivan täynnä. Teeriä näin kymmeniä ja yhen meton. Näätän perään taidan lähteä aamulla pystykorvien kanssa ja ottaa kultakurkulta turkin pois.
IMG_08762.jpg
Siinä sitä isompaa.
 
Vois laittaa tännekin:
Sääksikamera Seilin saaressa Nauvossa

Sääksiä ei tietysti tavella näy pesällä, mutta merikotkia tuolla päivystää usein. Juuri äsken kotkapari pisteli suihinsa pyydystämänsä kalan. Nyt on jäljellä enää veritahrat lumessa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom