- Liittynyt
- 17.12.2003
- Viestejä
- 2 076
- Ikä
- 41
Miksei esimerkiksi jonkin hienon asian keksijällä olisi perustetta sanoa haluavansa korvauksen keksinnöstään? Koska hänellä on jo kaikkea? Maailmassa jossa on rajoituksia, ei voi omistaa/tehdä kaikkea mitä haluaisi (välttämättä). Ehkä hän haluaa talon Alpeilta. Muut ihmiset varmaankin tuossa vaiheessa ajattelisivat, "No, onhan tuo ihan hyvä ja merkittävä jätkä, annetaan sille se talo Alpeilta" ja sellainen rakennetaan. Alpit ovat rajoitettu alue, jonne kaikki eivät mahdu. Palkitsematta jättäminenkin voi olla vaihtoehto, mutta se ei kannusta jatkamaan. Mitä siinä vaiheessa nyt tuolla sinun utopiassasi tapahtuu, kun joku toivoisi jotain mitä ei voi saada, mutta jollain muulla on?totta, mutta silti kenenkään ei tarvitsisi tehdä työtä elääkseen. raha ei olisi enää sama asia, mitä se nyt on. uskon että tämä myös vähentäisi ihmisten tarvetta päteä autoilla ynnä muilla tavaroilla. kellään ei olisi mitään perustetta sanoa, että minulle kuuluu enemmän tavaraa, koska työllä ei olisi mitään merkitystä eikä työelämässä menestyvät ihmiset enää olisikaan millään tavalla spesiaaleja, kun koko työelämää ei olisi. toki ihmiset voisivat vaihdella tavaroita, mutta mikään ei enää tekisi heistä eriarvoisia. kun tavaramääriä tietysti jouduttaisiin rajoittamaan, niin kenelläkään ei todellakaan olisi mitään perustetta vaatia enemmän kuin joku muu. ihmisistä tulisi tasa-arvoisia.
Olisi oikeasti mielenkiintoista tietää, mihin maapallon resurssit riittävät ja minkä verran ihmisen lopullinen omaisuus olisi, jos kaikki resurssit jaettaisiin tasan. Vai rajoitetaanko lisääntymistä sen verran, että kaikille varmasti riittää tarpeeksi. Jälleen oltaisiin tilanteessa, jossa joku pystyy hyötymään keksinnöstään, vaihtamalla sen oikeuteen tehdä vaikka enemmän lapsia, "Jos en saa hankkia kahtakymmentäviittä muksua, ei tipu fuusiovoimalan suunnitelmia." Tai mitä jos susiruma Slarto keksiikin vaatia itselleen maailman kauneimman vaimon, tai ei saadakaan sitä fuusiovoimalaa. Pakotetaanko joku tuohon? Mistä tiedetään, että ihmiset tyytyvät lopulta johonkin tiettyyn maksimiin? Mistä tiedetään, että joku ovela ei keksikään vaatia korvauksia?
/me ei usko että ihminen on pohjimmiltaan kiva olento, joka ei tavoittele omaa etuaan, quiz todennäköisesti taas on päinvastainen tapaus.