- Liittynyt
- 21.12.2002
- Viestejä
- 389
Suoraan lopullisen version kirjoittaminen mustekynällä vaatii kyllä melkoista verbaalista lahjakkuutta ja erinomaista asioiden jäsentelyä omassa mielessään jo kirjoitusvaiheessa. En sano että se on mahdotonta, mutta erittäin vaikeaa se kyllä on. Tietysti olen kateellinen niille, jotka niin osaavat tehdä
Itse ainakin kirjoitan (tai ylppäreissä kirjoitin) asiat ensin paperille sitä mukaa kun juttua tulee. Tämän jälkeen yleensä tulee tarkasteltua tekstin ulkoasua ja korjailtua kielioppivirheitä. Erityisen paljon ainakin itselläni tulee sanajärjestyksen vaihtoja ja erilaisten kapulakielisten ilmaisujen korvaamista toisilla, jotta tekstistä tulisi mahdollisimman sujuvaa. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin sitten vielä puhtaaksikirjoitusvaiheessa koko tekstin käytännössä uuden näköiseksi, eli järjestelin kappaleita ja lauserakenteita vielä jo kerran korjatun ja lopullisen version välissä.
Kun yrittää pitää mielessään esimerkiksi kokonaisen kappaleen sisällön, järkevän jaottelun ja asioiden esittämisjärjestyksen, on ainakin minusta äärettömän vaikeaa keskittyä samalla tekstin ulkoasun hiomiseen.
Kannattaa kuitenkin ylppäreissä kirjoittaa omalla tyylillään. Jokainen lukion ja peruskoulun pakollisen oppimäärän käynyt opiskelija luultavasti tietää, miten sitä tekstiä saa itse parhaiten aikaan. Vinkkinä kannattaa muistaa, että vaikka alkaa olla kaulaa myöten täynnä sitä omaa tekstiä, kannattaa tarkastella sitä kriittisesti ja ehdottomasti puuttua kaikkiin tekstistä löytyviin virheisiin. Harva asia harmittaa jälkeenpäin yhtä paljon, kuin arvosanan pudotus täysin turhien, huolimattomuudesta johtuvien kirjoitus- tai kielioppivirheiden takia.
Itse ainakin kirjoitan (tai ylppäreissä kirjoitin) asiat ensin paperille sitä mukaa kun juttua tulee. Tämän jälkeen yleensä tulee tarkasteltua tekstin ulkoasua ja korjailtua kielioppivirheitä. Erityisen paljon ainakin itselläni tulee sanajärjestyksen vaihtoja ja erilaisten kapulakielisten ilmaisujen korvaamista toisilla, jotta tekstistä tulisi mahdollisimman sujuvaa. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin sitten vielä puhtaaksikirjoitusvaiheessa koko tekstin käytännössä uuden näköiseksi, eli järjestelin kappaleita ja lauserakenteita vielä jo kerran korjatun ja lopullisen version välissä.
Kun yrittää pitää mielessään esimerkiksi kokonaisen kappaleen sisällön, järkevän jaottelun ja asioiden esittämisjärjestyksen, on ainakin minusta äärettömän vaikeaa keskittyä samalla tekstin ulkoasun hiomiseen.
Kannattaa kuitenkin ylppäreissä kirjoittaa omalla tyylillään. Jokainen lukion ja peruskoulun pakollisen oppimäärän käynyt opiskelija luultavasti tietää, miten sitä tekstiä saa itse parhaiten aikaan. Vinkkinä kannattaa muistaa, että vaikka alkaa olla kaulaa myöten täynnä sitä omaa tekstiä, kannattaa tarkastella sitä kriittisesti ja ehdottomasti puuttua kaikkiin tekstistä löytyviin virheisiin. Harva asia harmittaa jälkeenpäin yhtä paljon, kuin arvosanan pudotus täysin turhien, huolimattomuudesta johtuvien kirjoitus- tai kielioppivirheiden takia.