Velka = raha, talousdemokratia ja rahoitusreformi

[SIC-]

Miten se oikein on valtion rahaa? Kyseessä on kuitenkin ihmisten omat rahat, vai tarkoitatko, että omistusoikeus on vain sovittu asia ja että kaikki omaisuus on valtion jos näin vain päätetään?

 

[Kaapeli]

Se on sen valtion rahaa. Miksi se pitää kierrättää ulkopuolisen tahon kautta?

Jos mulla on ruohonleikkuri ja pitäisi leikata ruoho, niin en mä sitä käy naapurin kautta kierrättämässä.

Siis kaikki raha kuuluukin valtiolle? Ja vieläpä Suomelle?

Pitäisiköhän Suomen siis ilmoittaa kaikille valtion obligaatioita ostaneille, että hei nää on meiän rahoja, ei me mitään makseta takaisin. Mahtaisi Suomen velkojat (erilaiset rahastot, yksityiset sijoittajat, toiset valtiot, pankit jne.) pitää hyvänäkin vitsinä.

 

[pååtta]

Siis kaikki raha kuuluukin valtiolle? Ja vieläpä Suomelle?

Pitäisiköhän Suomen siis ilmoittaa kaikille valtion obligaatioita ostaneille, että hei nää on meiän rahoja, ei me mitään makseta takaisin. Mahtaisi Suomen velkojat (erilaiset rahastot, yksityiset sijoittajat, toiset valtiot, pankit jne.) pitää hyvänäkin vitsinä.

Raha on puhtaasti valtion luomus. Kun valtio laskee velkakirjoja liikkeelle, jotka ovat nimetty niiden omassa valuutassa, niin ainut lähde rahalle jolla niitä voidaan ostaa on valtion oma keskuspankki. Näin ollen esim. USA:lle valtion velkakirjojen päästäminen markkinoille on puhtaasti rahapoliittinen toimenpide, rahoituksen hankkimisen kanssa tällä ei ole sinänsä tekemistä. Keskuspankki voi ostaa itsekin velkakirjat, eikä tämä aiheuta inflaatiota sen enempää kuin vaikka Nordean tai Goldman Sachsin ostamat velkakirjat. Tarkalleen ottaen jos keskuspankki ei lainaisi rahaa olisi seurauksena deflaatiopaineita kun rahan määrä supistuu taloudessa.

 

[S-kolmonen]

Pidän myös itsenäisyyspuolueita ja zeitgeist-liikettä ym. vähän hörhöinä (no ainakin jäseniä) ja ikävää, jos oikeasti täysin paikkansa pitävä tieto rahoitusjärjestelmän toiminnasta leimautuu ainoastaan johonkin vallankumousliikkeeseen.

Kaapeli, hyperinflaatiokäsityksesi on täysin virheellinen. Inflaatiopaineet tulevat, kun tuotantoa ei enää pystytä kasvattamaan nimellisen kysynnän kasvaessa. Usein kaikki tuotantokapasiteetti ei ole käytössä, varsinkaan taantumassa ja epävarmassa taloustilanteessa, joten hyperinflaatioargumentti ei ole kovin validi.

 

[Kaapeli]

Raha on puhtaasti valtion luomus. Kun valtio laskee velkakirjoja liikkeelle, jotka ovat nimetty niiden omassa valuutassa, niin ainut lähde rahalle jolla niitä voidaan ostaa on valtion oma keskuspankki. Näin ollen esim. USA:lle valtion velkakirjojen päästäminen markkinoille on puhtaasti rahapoliittinen toimenpide, rahoituksen hankkimisen kanssa tällä ei ole sinänsä tekemistä. Keskuspankki voi ostaa itsekin velkakirjat, eikä tämä aiheuta inflaatiota sen enempää kuin vaikka Nordean tai Goldman Sachsin ostamat velkakirjat. Tarkalleen ottaen jos keskuspankki ei lainaisi rahaa olisi seurauksena deflaatiopaineita kun rahan määrä supistuu taloudessa.

Suomen lainat olivat markka-aikana enimmäkseen dollareissa tai muissa ulkomaanvaluutoissa ja nyt sen lisäksi euroissa. Se on aivan pähkinöitä, jotka olivat markoissa. Omalta väestöltä ja organisaatiolta lainattua rahaa. Ja niitähän kannattaakin kusta iirikseen, niin ei tarvitte saman eduskunnan enää toista kautta istua tai odotella, että oma väestö pistäisi jeniäkään obligaatioihin.
Suomen suurin yksittäinen velkoja oli aikoinaan joku Kalifornialainen eläkerahasto. En tiedä onko enää. Ja laina ei varmasti ollut markkamääräinen.

- - - Updated - - -

PKaapeli, hyperinflaatiokäsityksesi on täysin virheellinen. Inflaatiopaineet tulevat, kun tuotantoa ei enää pystytä kasvattamaan nimellisen kysynnän kasvaessa. Usein kaikki tuotantokapasiteetti ei ole käytössä, varsinkaan taantumassa ja epävarmassa taloustilanteessa, joten hyperinflaatioargumentti ei ole kovin validi.

Nyt missasin siis missä kohdassa se lakkasi pitämästä paikkaansa, että rahan printtaaminen rahapulassa ei aiheuttaisi inflaatiota?
Kaikki tuotantokapasiteetti ei tosiaan ole aina käytössä, joka johtuu useimmiten kilpailutilanteesta, mutta julkisen sektorin rahankäyttö on sitten asia erikseen. Tulostamalla lisää rahaa paikkaamaan julkisen vajetta ei asiaa auta, koska se raha on hävitty inflaation sekä muiden mekanismien (ennenkaikkea sen, että kukaan ei halua arvonsa jatkuvasti menettävää paperia -> pääoma karkaa) kautta.

 

[iivili]

Jaha. Onko Kaapelin mielestä myös esim. tuo IMF:n Kumhof hörhö? Entä ekonomisti Frank Knight (toiminut mm. erään Milton Friedmanin opettajana) tai Henry Schultz, ns. Chicagon suunnitelman ja koulun tunnettuja heppuja, ovatko hekin olleet ihan vain turhakehörhöjä ja mielipuolisia propelihattuheppuja? Siitä vähän lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Chicago_plan

Nykyäänkin talousdemokratia käsittää vähän enemmän, kuin nuo Kaapelin mainitsemat kärjistykset. Joo, liikaa kaikenmaailman foliohattua kaipaavat ja salaliittoteorioita pyörittelevät mielipuolet ovat talousdemokraattisissa keskusteluissa äänessä, mutta kyllä sillä on 1930-luvulta lähtien ihan vankka akateeminen perusta. Pääpointtina olisi 100% reservivaatimus. Ei kukaan järkevä talousdemokraatti esim. vaadi pankkien kansallistamista, vaan ajaa sitä, että valtionpankin pitäisi olla ensisijainen rahanluoja tuon 100% reservivaatimuksen kautta, ei yksityisten liikepankkien. Liikepankit saisivat edelleen pysyä pystyssä ja jatkaa toimintaansa, mutta ne vain eivät enää olisi ensisijaisessa roolissa rahan ja velan luomisessa, vaan valtionpankki. Niinno jos haluaa, niin voihan tuotakin pitää kommunismina ja pankkien kansallistamisena, ainakin jos nyt on itse esim. sijoituspankkiiri ja hyötyy nykytilanteesta ja haluaa sen muuttumista siksi poliittisesti vastustaa.

Itelleni eräs pointti olisi rahan luonteen jakaminen kahtia. Voisi edelleen olla taalan, jenin ja euron kaltaisia globaaleja valuuttoja, joilla suuret sijoituspankit voisivat kasinopel...anteeksi, siis harjoittaa sijoitustoimintaa ihan rauhassa. Siitä joutaisi kumminkin erottaa ensinnäkin ihmisten kannalta elintärkeät asiat, kuten juomavesi, ruoka ja asuminen. On ihan jo elämän ja kuoleman, sodan ja rauhan kannalta hyvästä, että noilla asioilla ei keinotella. Globaalien valuuttojen lisäksi voisi ihan hyvin olla nykyistä paljon laajemmin käytössä Saksan chiemgauereiden tyylisiä paikallisvaluuttoja ja Sveitsin WIR pankin tyylistä pankkitoimintaa, joissa pääpointtina olisi palveluiden ostaminen. Tuo siksi, että vain palveluita ostamalla voi säilyä tulevaisuudessakin jonkunlainen työllisyys. Teollisuudesta, eli kaman valmistuksesta ei enää kovin monelle tehostuvan automaation myötä töitä tulevaisuudessa löydy.

 

[iivili]

Nyt missasin siis missä kohdassa se lakkasi pitämästä paikkaansa, että rahan printtaaminen rahapulassa ei aiheuttaisi inflaatiota?

Miten olisi vaikkapa nyt tämän viimeisimmän talouskriisin aikana? Varsinkin Fed ja Japanin keskuspankki ovat kilpaa luoneet lisää rahaa ostamalla valtion velkakirjoja, EKP myös, ehkä vähän hillitymmin vain, mutta silti koko euroalueella on deflaation riski, ei inflaation. On oikein yrittämällä yritetty luoda inflaatiota, jotta se leikkaisi liian suuriksi paisuneiden velkojen arvoa, mutta ei ole onnistuttu. Euroalueella ei ole lotraustoimenpiteistä huolimatta päästy tavoitteena olleeseen 2% inflaatioon, vaan käytännssä köyhemmissä eteläisissä euroalueen maissa on oltu deflaatiossa jo hyvän aikaa ja sen takia ne eivät missään nimessä pysty velkojaan maksamaan ja vauraammissa pohjoisemman euroalueenkin maissa (myös Suomessa, Saksa on ehkä vielä poikkeus tuohon) ollaan siinä ja kinttaalla, että mennäänkö deflaatioon vai ei.

Silti em. huolimatta pörssikurssit ovat nousseet aika kivasti. Miksi noin? Väitän, että siksi, että se luotu uusi raha ei tule oikeaan talouteen, ei oikeiden tuotteiden tekemiseen, ei palveluiden tuottamiseen ja ostamiseen, vaan pysyy ylisuuriksi pöhöttyneissä sijoituspankeissa ja heidän kasinopeleissään. Eikö tuo kuvio ja rakennelma ole tässä noin viimeisen 30v aikana tai viimeistään 2009 lähtien jo nähty ja voida todeta, että ei ole demokraattista, eikä toimi yhtään mitenkään päin muuten, kuin muutaman sadan maailman rikkaimman sijoituspankkiirin kannalta?

 

[S-kolmonen]

Nyt missasin siis missä kohdassa se lakkasi pitämästä paikkaansa, että rahan printtaaminen rahapulassa ei aiheuttaisi inflaatiota?
Kaikki tuotantokapasiteetti ei tosiaan ole aina käytössä, joka johtuu useimmiten kilpailutilanteesta, mutta julkisen sektorin rahankäyttö on sitten asia erikseen. Tulostamalla lisää rahaa paikkaamaan julkisen vajetta ei asiaa auta, koska se raha on hävitty inflaation sekä muiden mekanismien (ennenkaikkea sen, että kukaan ei halua arvonsa jatkuvasti menettävää paperia -> pääoma karkaa) kautta.

Tarvitaan efektiivinen kysyntä, jota ei synny pelkällä matalalla korkotasolla ja keskuspankin avomarkkinaoperaatioilla. Oletan nyt, että tarkoitat ''rahan painamisella'' tätä, mikä sattuu olemaan hyvin väärinkäytetty ilmaisu. Rahan endogeenisuudesta johtuen investointeja ei tapahdu, vaikka rahapolitiikalla ne on pyritty tekemään edullisiksi. Ongelma on huonot tuotto-odotukset ja vallitseva epäluottamus matalan kysynnän takia. Jotta ymmärtäisit, niin luotonannon kasvaessa, lisääntynyt kysyntä johtaisi vajaan tuotantokapasiteetin käyttöasteen nostamiseen ja positiivisiin reaalitalouden vaikutuksiin. Ei siihen, että inflaatio räjähtäisi ja yhteiskunta ajautuisi sekasortoon.

 

[Kaapeli]

Jaha. Onko Kaapelin mielestä myös esim. tuo IMF:n Kumhof hörhö? Entä ekonomisti Frank Knight (toiminut mm. erään Milton Friedmanin opettajana) tai Henry Schultz, ns. Chicagon suunnitelman ja koulun tunnettuja heppuja, ovatko hekin olleet ihan vain turhakehörhöjä ja mielipuolisia propelihattuheppuja? Siitä vähän lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Chicago_plan

Haaveilet siis 1930-luvusta? Hyvää aikaa...
Havainnet, että elämme aavistuksen globaalimmassa taloudessa nykyään kuin tuolloin. Ja paaluta ei tosiaan ole, jos ei tahdota lähteä jollekin parempi-korea-linjalle.

Nykyäänkin talousdemokratia käsittää vähän enemmän, kuin nuo Kaapelin mainitsemat kärjistykset. Joo, liikaa kaikenmaailman foliohattua kaipaavat ja salaliittoteorioita pyörittelevät mielipuolet ovat talousdemokraattisissa keskusteluissa äänessä, mutta kyllä sillä on 1930-luvulta lähtien ihan vankka akateeminen perusta. Pääpointtina olisi 100% reservivaatimus. Ei kukaan järkevä talousdemokraatti esim. vaadi pankkien kansallistamista, vaan ajaa sitä, että valtionpankin pitäisi olla ensisijainen rahanluoja tuon 100% reservivaatimuksen kautta, ei yksityisten liikepankkien. Liikepankit saisivat edelleen pysyä pystyssä ja jatkaa toimintaansa, mutta ne vain eivät enää olisi ensisijaisessa roolissa rahan ja velan luomisessa, vaan valtionpankki. Niinno jos haluaa, niin voihan tuotakin pitää kommunismina ja pankkien kansallistamisena, ainakin jos nyt on itse esim. sijoituspankkiiri ja hyötyy nykytilanteesta ja haluaa sen muuttumista siksi poliittisesti vastustaa.

Reservivaatimus ei sinällään minua heilauta.
Mutta nämä loput "talousdemokraattien" teesit... Todellako uskot, että kun valtio printtaa omaa rahaa kattamaan kaikki menonsa, eikä siis ota velkaa niihin, ei synny minkäänlaista inflaatiota ja voimme säilyttää nykyiset julkiset menot? Tämähän on kuitenkin koko "talousdemokratian" ydin, ettei menoja tarvitsisi leikata koskaan.

Itelleni eräs pointti olisi rahan luonteen jakaminen kahtia. Voisi edelleen olla taalan, jenin ja euron kaltaisia globaaleja valuuttoja, joilla suuret sijoituspankit voisivat kasinopel...anteeksi, siis harjoittaa sijoitustoimintaa ihan rauhassa. Siitä joutaisi kumminkin erottaa ensinnäkin ihmisten kannalta elintärkeät asiat, kuten juomavesi, ruoka ja asuminen. On ihan jo elämän ja kuoleman, sodan ja rauhan kannalta hyvästä, että noilla asioilla ei keinotella. Globaalien valuuttojen lisäksi voisi ihan hyvin olla nykyistä paljon laajemmin käytössä Saksan chiemgauereiden tyylisiä paikallisvaluuttoja ja Sveitsin WIR pankin tyylistä pankkitoimintaa, joissa pääpointtina olisi palveluiden ostaminen. Tuo siksi, että vain palveluita ostamalla voi säilyä tulevaisuudessakin jonkunlainen työllisyys. Teollisuudesta, eli kaman valmistuksesta ei enää kovin monelle tehostuvan automaation myötä töitä tulevaisuudessa löydy.

Naiivi ajatus siitä, että valtio osaisi asettaa vedelle, ruoalle ja asumiselle jotain järjellisiä ja loogisia kustannuksia. Mitään keinottelua ei voi tietenkään tapahtua, koska ovathan poliitikot absoluuttisen altruistisia, paitsi jos sattuu olemaan väärä puolue vallassa, joka on noin niinkuin aina. Itse asuntosijoittana en suurin surminkaan kaipaisi mitään valtiota kertomaan millä summalla kämppiä kannattaa rakennuttaa ja vuokrata. Meikäläisen puolesta voivat itkeä asuntopulaansa ja pistän fyrkkani johonkin muuhun sitten.
No ei... Kyllähän minä toki soisin valtiolle säätelyn vallan, mutta eiköhän ne vesi, ruoka ja asuminen kuitenkin lopulta ole edukkaampaa, jos 1) vedenkin saisi kilpailuttaa 2) ilman maataloustukia ja protektionismia, jossa samalla dumpataan Euroopan ylituotanto kehittyville markkinoille että samalla ostetaan sielä sama skeida takaisin mukamas halvemmalla, 3) vähemmän rakennusmääräyksiä (tarvitseeko tosiaan jokaisen 6:n kerroksen asunnon olla suunniteltu invaystävälliseksi?) jne. noin 20 pointtia lisää.

Työllisyys ja teollisuus varmaan säilynevät parhaiten, kun ei lähdetä luomaan Suomesta jotain helkkarin Venezuelaa, jossa paikalliset persu-populistit sössivät öbaut kaiken ja "talousdemokraatit" kusevat hunajaa. Öljyllä sai kaikenlaista, mutta sitten muu tuotanto ajettiinkin alas ja mineraaliköyhemmät valtiot viilettivät talouskasvussa ohi oikealta ja vasemmalta.

 

[Kaapeli]

Tarvitaan efektiivinen kysyntä, jota ei synny pelkällä matalalla korkotasolla ja keskuspankin avomarkkinaoperaatioilla. Oletan nyt, että tarkoitat ''rahan painamisella'' tätä, mikä sattuu olemaan hyvin väärinkäytetty ilmaisu. Rahan endogeenisuudesta johtuen investointeja ei tapahdu, vaikka rahapolitiikalla ne on pyritty tekemään edullisiksi. Ongelma on huonot tuotto-odotukset ja vallitseva epäluottamus matalan kysynnän takia. Jotta ymmärtäisit, niin luotonannon kasvaessa, lisääntynyt kysyntä johtaisi vajaan tuotantokapasiteetin käyttöasteen nostamiseen ja positiivisiin reaalitalouden vaikutuksiin. Ei siihen, että inflaatio räjähtäisi ja yhteiskunta ajautuisi sekasortoon.

Korjaat tuotto-odotukset, luotonannon sekä riskisijoittamisen ylilyönnit, tuotantokapasiteetin ongelmat ja epäluottamuksen kansallistamalla pankit, kieltämällä koron ja antamalla valtiolle luvan printata jotain markkoja niin paljon kuin sielu sietää? = "talousdemokratia".
Vai mikä tässä oli se pointti? Maailmassa on virheitä, sen tiedän ja myönnän, mutta onko se tämä talousdemokratia, joka ne korjaa?

 

[S-kolmonen]

Korjaat tuotto-odotukset, luotonannon sekä riskisijoittamisen ylilyönnit, tuotantokapasiteetin ongelmat ja epäluottamuksen kansallistamalla pankit, kieltämällä koron ja antamalla valtiolle luvan printata jotain markkoja niin paljon kuin sielu sietää? = "talousdemokratia".
Vai mikä tässä oli se pointti? Maailmassa on virheitä, sen tiedän ja myönnän, mutta onko se tämä talousdemokratia, joka ne korjaa?

Ei, ei, ei. Voisitko laittaa leimamisesi pois, en ole mikään ''talousdemokraatti'' ainakaan siinä yhteydessä kuin sinä sen käsität. Näkemyksesi inflaation luonteesta perustuu rahan kvantiteettiteoriaan, joka on täysin virheellinen ja puutteellinen syy-seuraus -suhteen selittäjänä. En usko, että kaikki maailman ongelmat poistuisivat, jos raha- ja finanssipolitiikka pelaisivat paremmin yhteen ja talouspolitiikan tavoitteille otettaisiin eri mittarit.

 

[D.Yates]

Kaapeli, hyperinflaatiokäsityksesi on täysin virheellinen. Inflaatiopaineet tulevat, kun tuotantoa ei enää pystytä kasvattamaan nimellisen kysynnän kasvaessa.

Näinhän se esitetään varmaan kansantalouden peruskurssilla. Tuo on vaan sen lajin yksinkertaistamista, jota kenenkään ei pitäisi erehtyä totena pitämään.

 

[D.Yates]

Silti em. huolimatta pörssikurssit ovat nousseet aika kivasti. Miksi noin? Väitän, että siksi, että se luotu uusi raha ei tule oikeaan talouteen, ei oikeiden tuotteiden tekemiseen, ei palveluiden tuottamiseen ja ostamiseen, vaan pysyy ylisuuriksi pöhöttyneissä sijoituspankeissa ja heidän kasinopeleissään.
?

Jos iso rahoituslaitos saa keskuspankilta ilmaista rahaa, kannattaako sen laittaa raha kiertoon ylikapasiteetin kanssa painivan teollisuuden investointeihin, teknofirman riskialttiiseen tuotekehitykseen vai osteleeko osakkeita jotka nousevat kun kaikki muutkin ostavat löysällä rahalla samoja osakkeita? Ei siinä tarvi paljoa miettiä.

Mitenkäs tämä kuvio saataisiin toimimaan?

 

[Kaapeli]

Ei, ei, ei. Voisitko laittaa leimamisesi pois, en ole mikään ''talousdemokraatti'' ainakaan siinä yhteydessä kuin sinä sen käsität. Näkemyksesi inflaation luonteesta perustuu rahan kvantiteettiteoriaan, joka on täysin virheellinen ja puutteellinen syy-seuraus -suhteen selittäjänä. En usko, että kaikki maailman ongelmat poistuisivat, jos raha- ja finanssipolitiikka pelaisivat paremmin yhteen ja talouspolitiikan tavoitteille otettaisiin eri mittarit.

Hyppäsin nähtävästi johtopäätöksiin liian pian siis, jos et olekaan ns. talousdemokraatti.
Olisit toki silti voinut kertoa oman ratkaisuehdotuksesi ongelmaan? Vai oliko vaan tarkoitus alleviivata sitä?

 

[S-kolmonen]

Ainakin muutamat talouskeskustelun vahvat myytit voitaisiin murtaa, niin nähtäisiin niitä ratkaisujakin laaja-alaisemmin.

 

[Kaapeli]

Estetään se inflaatio.

 

[iivili]

Huoh. Että noin halpaa settiä piti Kaapelin esittää. Heiluta vain leimakirvestä ja nimittele, jos et parempaan pysty, kommarikorttikin piti jo vetää esille. :jahas: Miten olisi taloustieteeseen perustuvat argumentit nykyisen järjestelmän puolesta? En sanonut haaveilevani 30-luvusta, enkä kommunismista, enkä myöskään kaipaa Venezuelan tyyppistä meininkiä, eikä se kenenkään täysjärkisen mielestyä voi olla Suomessa mahdollistakaan, koska meillä ei ole öljyä. Sanoin, että tietääkseni talousdemokratian perusteet kehiteltiin ns. Chicago suunnitelman yhteydessä, jota oli ihan korkeasti koulutettuja taloustietelijöitä tekemässä, Yhdysvaltain hallituksen tilauksesta. Kyseessä oli nimenomaan tilaus, jolla oli tarkoitus etsiä taloustieteellisiä keinoja silloiseen talouskriisiin. Miten saat tuohon kommunismin liitettyä? Kumhofin filmissä on sitten taas siitä kyse, miten se ns. Chicago plan voitaisiin siirtää nykyaikaan. Edelleen, IMF:n ekonomi on asialla. Miten saat siitä kommunismia tai ituhippihörhöilyä? Oletko yhtään tutustunut sveitsiläiseen WIR pankkiin tai Saksan chiemgauereihin? Jos jaksat tutustua, niin kerropa sen jälkeen, ovatko nekin mielestäsi propellihattuhörhöjen ja turhakeituhippien juttuja, turhia haaveita, jotka eivät voi toimia.

Pääpointtini on se, että olisi syytä vakavasti pohtia muutoksia ja vaihtoehtoja. En ole saarnaamassa, että vaihtoehto X on ehdottomasti ainoa oikea ja siihen pitää pyrkiä keinolla millä hyvänsä. Eräs pääpointti on myös siinä, uskooko itse kukin demokraattiseen päätöksentekokoneistoon ylimpänä vallankäyttäjänä. Yhä useamman usko on alkanut horjua ja valitettavasti toistaiseksi mielipaha ja pettymys on pääasiassa Euroopassa kanavoinut vähän helvetin typeriin ja rasistisiin populistipuolueisiin. Niillä ei ole ratkaisua meidän talous- ja työttömyysongelmiimme, vaan kunhan vain leikkivät sanoilla ja hamuavat poliittista valtaa. Ei sillä, semmoisellakin voidaan maailmassa saada muutoksia aikaiseksi, valitettavasti ja valitettavan moni nykyisistäkin ns. perinteisten ja maltillisten puolueiden edustajista on vain julkisuuden ja sanoilla leikkimisen myötä ääniä saanut. Teoriassa ja viime kädessä on kyse siitä, että eduskunnat ja hallitukset pystyvät komentamaan poliisivoimia ja armeijoita. Täten periaatteessa suurikin muutos vaikkapa pankki- ja rahoitusmaailmassa on mahdollista, koska heidän rahansa ovat käytännössä feikki/digirahaa, eikä heillä kummoista väkivaltakoneistoa ole komennossaan, ainakaan virallisesti. Eli mikäli jossain vaiheessa tulevaisuudessa riittävän suuri osa kansasta on sitä mieltä, että nykyinen rahoitusjärjestelmä on huono ja sitä pitää muuttaa, niin eikö edustuksellisen demokratian perusteiden mukaisesti tällöin kansanedustuslaitoksen pitäisi painostaa tai viime kädessä vaikka pakottaa rahoitusjärjestelmästä erilainen, kuin mitä se nyt on?

Korostan sitä, että mä en edelleenkään ole dorka, joka uskoo salaliittoteorioihin, liskomiehiin, illuminatiin jne. paskaan. Mutta mielestäni on hyvä vakavasti miettiä sitä, miksi olemme pankkien, palkkojen, velkojen ja rahan suhteen tässä tilanteessa maailmanlaajuisesti, kuin nyt olemme ja ketä ja kuinka monia ihmisiä tilanne hyödyttää? Onko syytä jatkaa samalla lailla, vai hakea muutosta? Jos tullaan johtopäätökseen, että muutosta tarvitaan, niin millaista? Ihan liian moni poliitikko laidasta laitaan ja keskeltä myös jauhaa edelleen niitä helvetin vanhentuneita mantroja, kuten esim. "Tarvitaan lisää työtä! Työllä tämä lama taittuu!" jne., eikä ikinä ota esille sitä, millaiset rakenteet ovat koko talousjärjestelmän ytimessä, että olisiko niissä mitään korjattavaa.

Tuossa vielä vanha, mutta ihan hyvä kirjoitus suomeksi siitä, mistä tämän ketjun aloittaneessa IMF:n ekonomi Kumhofin filmiesiintymisessä on kyse:
IMF tutki: mitä jos pankit eivät loisikaan enää meidän rahaamme? ? Rahan Valhe

 

[Sft]

Miten tälläiset muutokset vaikuttaisi piensijottajiin ja kohtalaisesti tienaaviin?

Yhä useamman usko on alkanut horjua ja valitettavasti toistaiseksi mielipaha ja pettymys on pääasiassa Euroopassa kanavoinut vähän helvetin typeriin ja rasistisiin populistipuolueisiin.

Ihmisten leimaaminen rasisteiksi on yhtä typerää kuin se, että joku leimaa sinut tässä aiheessa kommunistiksi. Btw, sana rasisti menettää merkityksensä kun sitä käytetään noin. Siitä tulee samanlainen sana kuin fasistista, tuskin kukaan kummemmin reagoi, jos vanha stalinisti syyttää muita fasisteiksi. Korkeintaan huvittuvat.

 

[iivili]

Sft, totta. Kieltämättä populistipuoleissa on eroja, osa on enemmän rasistisia, osa vähemmän ja osa ehkä ei yhtään rasistisia. Kärjistin siinä kommentissa liikaa, pahoitteluni.

 

[Kaapeli]

Huoh. Että noin halpaa settiä piti Kaapelin esittää. Heiluta vain leimakirvestä ja nimittele, jos et parempaan pysty, kommarikorttikin piti jo vetää esille. :jahas: Miten olisi taloustieteeseen perustuvat argumentit nykyisen järjestelmän puolesta?

Nyt taisit vetää aivan omia johtopäätöksiäsi pelkästä kuvasta, jonka oli tarkoitus hassutella talousdemokraattien käsityksellä inflaation sekä talouden "yksinkertaistetusta" hallinnasta, josta siis lisää tuossa seuraavassa kappaleessa. Kommunistiksi en ole ketään kutsunut, vaikka toki talousdemokratia jakaakin sosialismin kanssa paljon.

Miten olisi taloustieteeseen perustuvat argumentit nykyisen järjestelmän puolesta?

Miten olisi vaikkapa se aika helposti havaittava seikka, että nk. nykyistä talousjärjestelmää noudattavat valtiot menestyvät huomattavasti sekä menneitä että edelleen olemassa olevia vaihtoehtojaan paremmin?

Vaikkapa nyt esimerkkinä jo mainitsemasi Venezuela, joka oli vielä 3 vuotta sitten nimenomaan nk. talousdemokraattien lempilapsi. Valtio, joka ui "globalisaatiota" vastavirtaan, painaa omaa rahaansa kattaakseen menonsa ja kaiken ihanan lisäksi vieläpä kansallistaa rahoituslaitoksia. Siellähän tosiaan alettiin painamaan rahaa valtion toimesta, pankit kansallistettiin tai otettiin tiukkaan kontrolliin, lisättiin protektionismia ulkomaankaupassa ja tehtiin kaikenlaisia hauskoja muita radikaaleja uudistuksia (kuten luonnonvarojen kansallistaminen, joka johti öljyntuotannon romahdukseen sekä samalla talouden riippuvuuteen siitä), joita talousdemokraattien leiristä usein ehdotellaan.

Noh, nyt kyseinen maa kärsii yli 50% inflaatiosta, naapurimaihin verrattuna onnettomasta talouskasvusta, akuutista kulutustarvikepulasta, pääomakadosta ja kaikista talouskriisiin liittyvistä oheisongelmista (työttömyys, rikollisuus...) ja talousdemokraatit ovat yhtäkkiä ihan hiljaa koko maasta.

Nyt Venezuelan ostovoimansa suurelta osin menettänyt valuutta on virallisesti sidottu dollariin sen vakauttamiseksi, mutta juuri kukaan ei sitä saa dollareihin vaihdettua kuin mustassa pörssissä 10x hinnalla, jonka seurauksena tuonti sekä investoinnit ovat aikalailla seis. Rahan painamisen "omiin tarpeisiin" ja protektionistisen sekä taloutta ylikontrolloivan pääomat karkoittaneen talouspolitiikan ansiosta kohta ei tarvitse enää kaupoissa jonottaa tyhjien vessapaperihyllyjen edessä, kun voi pyyhkiä pyllynsä omalla rahalla. S
Yllättäen myöskään Venezuela joutuu edelleenkin ottamaan velkaa pankeilta ja muilta rahoitusta tarjoavilta laitoksilta, jotta se saa ulkomaanvaluuttaa, jolla voisi edes pyörittää koko maata jotenkuten. Eipä siis talousdemokratian teesit vieneet tarvetta valtionvelan kasvattamisellekaan vaan päinvastoin räjäytti sen käsiin. Venezuela ottaa velkaa dollareissa, jakaa sen velan omana pian arvottomana valuuttana eteenpäin kansalaisilleen ja piiri pieni pyörii.

Siitä joutaisi kumminkin erottaa ensinnäkin ihmisten kannalta elintärkeät asiat, kuten juomavesi, ruoka ja asuminen.

Ja Venezuelassa taidettiin toimia juurikin näin. Seuraus on nyt se, että noita ei siellä juurikaan maan omalla valuutalla tai kaupasta saa. Se keinottelu tapahtuu nyt mustassa pörssissä, johon harvalla onkin varaa. Sama ilmiö havaittu sosialistimaissakin aikalailla poikkeuksetta.