Välilevynpullistuma-leikkaus-toipuminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mortal
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
On ja ei. Joissain tapauksissa hoitolinja poikeaa suurestikkin toisistaan ja toisissa taas ei juurikaan. Molemmissa tapauksissa tärkeintä on ensin poistaa kipu ja sitten palauttaa toimintakyky ja hallinta, jotta vaivan uusiutuminen ehkäistäisiin. Se, mitä ja miten sekä missä järjestyksessä mitäkin tehdään, on aina tapauskohtaista.

"Onko välilevyn pullistumalla ja välilevyn rappeumalla mitä eroa hoidollisesti?"
 
Mulla leikattiin pullistuma viikko sitten. N. 10 kuukautta tuli tämän kanssa taisteltua...Alkoi viime keväänä jolloin oli kipua vasemmassa pakarassa mutta ei alempana. Tällöin syyksi ei epäilty pullistumaa. Kesä ja alkusyksy oli parempaa mutta selkä ei parantunut kokonaan. Kunnes sitten lokakuussa tuli täysin samanlainen kipu vasempaan pakaraan kuin keväällä oli ollut. Mutta nytpä kipu ei jäänytkään pakaraan vaan jatkoi takareiteen.

Kovin kipu mulla oli siis vasemmasa pakarassa ja takareidessä, tuntemuksia / lievää kipua oli ajoittain myös saman jalan pohkeessa ja nilkassa / jalkapöydässä. Kivussa ja sen esiintymispaikassa oli pientä muuntumista n. 3 - 4 viikon välein...pahin kipu oli koko ajan pakarassa ja takareidessä. Istuminen ja kivun ollessa kovimmillaan istuesta nouseminen oli vaikeinta. Käveleminen mulla onnistui koko ajan kivutta.

Fysioterapeuteilta saatujen ohjeiden mukaan yritin itse kuntouttaa oiretta mutta se vain paheni ja lopulta mitään kuntouttavia liikkeitä ei pystynyt tekemään. Tällöin tehtiin fysiatrin kanssa päätös leikkaamisesta. Magneettikuvassa näkyikin iso pullistuma alimassa nikamavälissä kuten fysiatri aiemmin epäili. Omalla kohdallani leikkaus tuntuu onnistuneen erinomaisesti, mitään kipua eikä edes tuntemuksia ole leikkauksen jälkeen ollut! Tiedä sitten voiko niitä myöhemmin ilmaantua tämän sama episodin takia...

Mulle määrättin Panacodia tarpeen mukaan, Arcoxiaa 1 päivässä usean viikon ajana ja lisäksi Neurontinia 2 kk kuuri 3 nappia päivässä. Panacodin lopetin about kolmen päivän jälkeen. Arcoxiaa mulla on viikoksi, taidan lopettaa senkin ja katsoa tuntuuko kipua. Se mikä ihmetyttää on tuo Neurontin, sehän on tarkoitettu tässä tapauksessa neuropaattisen kivun hoitoon...miksei sitä määrätty jo ennen leikkausta hermokipuun (vain Panacodia määrättiin)? Pitkältä tuntuu tuo 2 kk kuuri, onko muille määrätty vastaavia lääkkeitä (Neurontin), onko tuota järkeä syödä jos iskiasoireesta ei ole edes tuntemusta enää jäljellä?

Mulla on myös synnynnäistä rappeumaa samassa nikamavälissä, siihen tämä tehty leikkaus jossa poistettiin vain pullistuma ei tietenkään auta. Tuo rappeuma on ilmeisesti aiheuttanut teini-iästä asti jatkuneet ajoittaiset ongelmat alaselässä. En tiedä auttaisiko leikanneen ortopedin mainitsema nikamavälin jäykistys sitten tuohon jos joskus tulee tarvetta...
 
Minä ainakaan en syönyt leikkauksen jälkeen yhtäkään Panacodia yms. lääkettä. Buranaa taisin syödä ihan vain tulehduksen välttämiseksi. Ja tosiaan 6vk tuli sairaslomaa. Istumakielto oli pari viikkoa mutta se oli turha kielto, kun istumaan ei muutenkaan oikein taipunut :D Mutta aika pian olo palautui. Ensin käveltiin, sitten käveltiin vähän enemmän, sitten salilla tekemään jotain pientä jumppaa ja parin kk päästä voi käydä jo lenkillä ja salilla suht normaalisti. Suuri helpotus siihen kun on monta vuotta selkä ollut paskana.

Sellainen vaiva tosiaan jäi että esim. kaupassa saa olla varovainen kun pistää tavaroita rattaista kassalle. Jokin siinä liikkeessä on että voi tulla terävä kramppikipu selkään ja meinaa kaatua. Viime aikoina sitä ei ole ollut mutta selkä väsyy muuten todella nopeasti hankalissa asennoissa työskentelyyn. Esim auton värkkäys, joku raksahomma yms. väsyttää selän. Salilla taas tätä ei tapahdu. Varmaan siksi että salilla asennot ovat aina mukavia ja optimaalisia, eikä tarvi seistä vasemmalla jalalla 42-asteen kulmassa ja kurottaa oikealla kädellä ruuvimeisseliä samalla kun oikea jalka pitää jatkoroikkaa. Ja suussa on iskuporakoneen johto.

p.s. lääkäri totesi minulla myös rappeuman. Väitti että suurin osa pullistumista johtuu tästä. Ja on yleinen vaiva. Monesti vaan oireet eivät tule kun pullistuma ei osu hermoon. Eli ehkä joskus tulevaisuudessa vaiva uusii.
 
Joo, no hyvä kuulla kuitenkin, että lähestulkoon normielämää on pystynyt jatkaa :) Varmasti on kyllä, että jos jättää huolenpidon tosta selästä sikseen, niin tuntee seuraukset. No on ainakin hyvää motivaatiota vääntää sitä rautaa ja trimmata itteensä :worship:

En tiiä meneeks tää ny ihan off topiciks, mutta onko teillä todettu mitään lantion kiertymiä tai notkoselkäisyyttä? Mulla oli ainakin aika pahaa killiä lantiossa ja notkoselkää aika selkeesti. Kiropraktikko sai kyllä mun ruotoo suoremmaks, sen pysty ihan peilistäkin toteemaan. Edelleen hankaa yläkroppa vasemmalle sivuun, mutta luulenpa sen johtuvan tosta vasemman puolen kramppauksesta. Mutta siis toi notkoselkäisyys kyllä ihan oikeasti hävis multa ton kiropraktikon avulla. Oon kuulukkin kommenttejakin sen jälkeen, että "onpas sulla suora ryhti? :wtf: "

Tosin kivunmäärään ne kiron käynnit ei suuremmin vakuttanut. Akupunktiot ym. olivat ihan yhtä tyhjän kanssa.
 
En tiedä kiertymästä mutta mulla on todettu torsioskolioosi. Luulen että kaikki nämä selkävaivat menevät käsi kädessä ja ruokkivat toisiaan. Tosin se mitä salilla olen voimailijoiden kanssa jutskaillut niin kaikilla tuntuu olevan selkää ja polvea paskana. Ja samaa valittavat kaikki normaalitkin ihmiset, joten eipä tämä nyt niin harvinaista ole. Elämä on, kuten sanotaan.
 
Mulla leikattiin pullistuma viikko sitten. N. 10 kuukautta tuli tämän kanssa taisteltua...Alkoi viime keväänä jolloin oli kipua vasemmassa pakarassa mutta ei alempana. Tällöin syyksi ei epäilty pullistumaa. Kesä ja alkusyksy oli parempaa mutta selkä ei parantunut kokonaan. Kunnes sitten lokakuussa tuli täysin samanlainen kipu vasempaan pakaraan kuin keväällä oli ollut. Mutta nytpä kipu ei jäänytkään pakaraan vaan jatkoi takareiteen.

Kovin kipu mulla oli siis vasemmasa pakarassa ja takareidessä, tuntemuksia / lievää kipua oli ajoittain myös saman jalan pohkeessa ja nilkassa / jalkapöydässä. Kivussa ja sen esiintymispaikassa oli pientä muuntumista n. 3 - 4 viikon välein...pahin kipu oli koko ajan pakarassa ja takareidessä. Istuminen ja kivun ollessa kovimmillaan istuesta nouseminen oli vaikeinta. Käveleminen mulla onnistui koko ajan kivutta.

Fysioterapeuteilta saatujen ohjeiden mukaan yritin itse kuntouttaa oiretta mutta se vain paheni ja lopulta mitään kuntouttavia liikkeitä ei pystynyt tekemään. Tällöin tehtiin fysiatrin kanssa päätös leikkaamisesta. Magneettikuvassa näkyikin iso pullistuma alimassa nikamavälissä kuten fysiatri aiemmin epäili. Omalla kohdallani leikkaus tuntuu onnistuneen erinomaisesti, mitään kipua eikä edes tuntemuksia ole leikkauksen jälkeen ollut! Tiedä sitten voiko niitä myöhemmin ilmaantua tämän sama episodin takia...

Mulle määrättin Panacodia tarpeen mukaan, Arcoxiaa 1 päivässä usean viikon ajana ja lisäksi Neurontinia 2 kk kuuri 3 nappia päivässä. Panacodin lopetin about kolmen päivän jälkeen. Arcoxiaa mulla on viikoksi, taidan lopettaa senkin ja katsoa tuntuuko kipua. Se mikä ihmetyttää on tuo Neurontin, sehän on tarkoitettu tässä tapauksessa neuropaattisen kivun hoitoon...miksei sitä määrätty jo ennen leikkausta hermokipuun (vain Panacodia määrättiin)? Pitkältä tuntuu tuo 2 kk kuuri, onko muille määrätty vastaavia lääkkeitä (Neurontin), onko tuota järkeä syödä jos iskiasoireesta ei ole edes tuntemusta enää jäljellä?

Mulla on myös synnynnäistä rappeumaa samassa nikamavälissä, siihen tämä tehty leikkaus jossa poistettiin vain pullistuma ei tietenkään auta. Tuo rappeuma on ilmeisesti aiheuttanut teini-iästä asti jatkuneet ajoittaiset ongelmat alaselässä. En tiedä auttaisiko leikanneen ortopedin mainitsema nikamavälin jäykistys sitten tuohon jos joskus tulee tarvetta...

Tänää todettiin fyssarin kanssa, että alkaa olee kaikki voitava tehty. Taitaa se leikkaus olla nyt edessä. Mites sulla nyt parin viikon jälkeen, mitkä on fiilikset selän kanssa?
 
Kyllä leikatun selän kanssa tulee toimeen,mutta täydellinen siitä ei ikinä tule ja on vähän katottava mitä touhuilee :) , ja aika ajoin ilmoittelee itsestään.

Täällä tultu jo toimeen 10 vuotta leikatun selän kanssa.
 
Tänää todettiin fyssarin kanssa, että alkaa olee kaikki voitava tehty. Taitaa se leikkaus olla nyt edessä. Mites sulla nyt parin viikon jälkeen, mitkä on fiilikset selän kanssa?

Tosi hyvin on menny edelleen, mitään tuntemuksia ei ole. Ylihuomenna otetaan ompeleet pois, saa haavasta tuon ajoittaisen kutinan ja hienoisen kiristävän tunteenkin pois. Kävelylenkin, ja fysioterapeutin ohjeiden mukaisia kuntouttavia liikkeitä oon tehny viikonlopusta lähtien päivittäin. Mitään nappeja en enää ole syönyt. Toki tuota pitää hieman varoa, esim. ettei kumarru miten sattuu eikä mitään kauhean äkkinäisiä liikkeitä tee. Saa nähä joko ens viikolla menis varovasti salille koittamaan jotain liikkeitä...voi olla "hieman" rapakunnossa kun ei melkein vuoteen ole oikein mitään tehny...
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Vaikka tässä threadissa ilmeisesti keskustellaan jo todetuista välilevyn pullistumista, niin on silti pakko osallistua omine vaivoineni keskusteluun. Luulisin siis, että minulla on sama vaiva.

Kaikki alkoi kolmisen kuukautta sitten eräänä sunnuntai-aamuna kun istahdin sohvalle juomaan aamukahvia. Istuessani tunsin aikamoisen vihlaisun niskassani ja se meni oikein kunnolla jumiin, eli en pystynyt kääntämään päätäni ollenkaan ja makuulle mentäessä oli päätä tuettava käsin, ettei kipu ylly liian kovaksi. Tätä kesti noin parisen viikkoa, jonka jälkeen oli pakko lähteä näyttämään niskaa lääkärille. Lääkäri diagnosoi oireeksi ns "tension neckin", eli jännitysniskakivun ja määräsi lähetteen fyssarille.

No, en ihan heti lähtenyt terapeutille, vaan yritin hoitaa vammaa omineni mm. särkylääkkeillä, jotka tehosivatkin erittäin hyvin ja vaivat lähtivät melkein kokonaan pois. Ainoastaan pientä särkyä tuntui niskassa kun katsoi oikealle ylöspäin.

Parisen viikkoa niska oli ihan ookoo ja kesti treeniä tosi hyvin (kivut käytännössä vähenivät entisestään). Tämän parin viikon jälkeen oireet pahenivat siten, että käsi alkoi puutua. Tarkemmin sanottuna peukalo, etusormi ja käden etupuoli (eli hauis yms.).

Tuossa vaiheessa varasin ajan fyssarille. Hän diagnosoi jonkinasteisen lavan jännitystilan ja käski venyttelemään ahkerasti ja antoi venyttelyohjeet mukaani suhteellisen mittavan laskun kera. Venyttelyt olivat 95-prosenttisesti ennestään tuttuja, joten turhaan tuli maksettua niistäkin.

Yritin kuitenkin parhaani mukaan venytellä, mutta eipä siitä mitään varsinaista hyötyä ollut. Tuossa vaiheessa alkoi vasen käsi puutumisoireiden lisäksi heikentyä hauiksen puolelta. Kävin uudelleen lääkärillä, joka määräsi lähetteen eri fysioterapeutille, tällä kertaa sellaiselle, joka manipuloi lihaksia. Fyssari siis hieroi ja käytti ultraäänihoitoa, laihoin tuloksin. Apua ei siis ollut.

Varasin uuden ajan toiselle lääkärille, tällä kertaa vanhemmalle ja kokeneemmalle. Lääkäri totesi hetken tutkittuaan, että "sinulla on niskarangan välilevyn pullistuma". Tämä tuntui oireisiin nähden aika järkevältä diagnoosilta.

Ja sitten oireisiin:

-vasen käsi on kokonaisuudessaan vähän kömpelön tuntuinen
-käsi on puutunut peukalo/etusormi -akselilta etuolkapäähän asti
-käden voima on heikentynyt selvästi hauiksen puolelta (noin 50% voimasta pois). Kympin käsipainolla saa justiinsa tehtyä hauiskääntöä, ylätaljassa menee ehkä 35 kiloa, imurin letkua ei jaksa nostaa lattiasta kunnolla ja sitä rataa.
-kun esim. ajaa fillarilla/paskantaa, koko käsi puutuu ja sitä alkaa kihelmöimään oikein kunnolla. Oire lähtee pois kun vetää leuan rintaan. Tämä on varsinkin fillarihommissa kätevää ja turvallista kun ei oikein tuppaa näkemään mitään. :dance:
-kättä ja niskaa alkaa särkemään kun katselee yläoikealle, tämä oire on ollut koko ajan läsnä enemmän tai vähemmän.

Eikös nuo nyt kuulosta juurikin pullistumalta?
Mitäs pitäisi asialle tehdä? Lääkärin mukaan pullistuma "kuivuu" jonkin ajan kuluttua pois ja normaali toimintakyky palautuu. Kannattaako tuota uskoa. Ei viitsisi jäädä voimiltaan epätasapainoon vain siksi, ettei lääkäri halua määrätä kalliita tutkimuksia.

Asian toteamiseksi kunnolla pitää ilmeiseti varata aika magneettikuviin, jotka maksavat ilmeisesti poskettomasti. Tämän jälkeen kai leikkaukseen, jossa nyhdetään loputkin rahat? Nämähän kaikki pitää tehdä yksityisellä puolell julkisen pitkien jonojen vuoksi, kai.
 
No se magneettikuvaus lienee jossain 700€ tuntumassa. Ja kyllä se lääkäri sinne antaa lähetteen kun vaan vaaadit. Tosiaan itsekseen lääkärit ei suostu mitään tekemään, vaan aina pitää vaatia ja mielellään liioitella vaivoja. Sanot että kuolet kipuihin ellet pääse kuvaukseen. Sitte saa ainaki varmuuden siitä mikä vaivaa. Ei leikkaus edelleenkään ole pakollinen sen kuvan jälkeen. Ja tosiaan monesti nuo paranee itsekseen. Tosin jos vaiva jatkuu pitkään niin tulee pysyvää haittaa. Tunnottomuutta, lihasheikkoutta tai halvaus.

Naapurin ukkelilta leikattiin välilevy niskasta. Leikkaus tapahtui jännästi kurkun läpi :confused: Oli arpi aataminomenan kohdalla. Ja monta viikkoa kuulemma oli/on tönkkösuolattu olo kun niska ei kääny mihinkään. Ja kävelykin on vaikeaa.
 
Sanot että kuolet kipuihin ellet pääse kuvaukseen.

Sitten ainakin minä kysyn, että miten se kuvaus parantaa kivut/estää kuolemasta kipuihin? :rolleyes:

Nyt kannattaa kaikkien magneettiin hinkuvien huomata, että A) terveyskeskuslääkäreistä juuri kellään ei ole magneettia käytössä, ne koneet on sairaaloissa. B) Kaularangan välilevyjä ei juuri leikkaa muut kuin neurokirurgit, joita löytyy siis noin 6 kaupungista tässä valtiossa. Eli ihan sama vaatia vaikka kuinka paljon, tk-lääkäri ei pysty ketään määräämään leikkaukseen ja harva edes mri kuviin. Ja kyllä iso osa noista paranee itsekseen, valitettavasti vain naamasta ei näe kuka tulee paranemaan ja kuka ei.
 
Kuvauksiin ei pääse ilman lähetettä. Lähetteen kirjoittaa lääkäri. Jos ja kun TK lääkäri ei sitä pysty tekemään, niin hän voi kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille. Tätäkään hän ei tee ellei itkien vaadi. Muuten tulee buranaa ja seuraava sisään kiitos. Suomessa vaan varjellaan kuvauksia ja leikkauksia kuin kipeää pil..a. Vaikka potilas itse maksaisi niin ei, buranaa vaan niin kauan että on neliraajahalvaantunut.

Muutenhan yleislääkärillä käynti on aina turhaa vammojen kanssa. Itse menen sinne ensin koska firma käskee menemään työpaikkalääkärille. Ja sille sanon suoraan että kirjoita lähete erikoislääkärille. Aina tulee burana resepti kuitenkin kyytipojaksi.
 
Muuten tulee buranaa ja seuraava sisään kiitos.

Ja se on useinmiten ns. käypähoito. (ja joo, jokaisella on tuttujen tai tuttujen tuttujen tai jopa omia kokemuksia kuinka ei ole riittävän nopeasti päässyt leikattavaksi, tiedän)

Suomessa vaan varjellaan kuvauksia ja leikkauksia kuin kipeää pil..a.

Tiedätkö miksi? Koska

A) joku kaularangan kuvaaminen mri:llä vie äkkiä sen 30-45min. Ja kun koneita on useimmissa sairaaloissa vain yksi, niin siinä täytyy vähän miettiä kenen kohdalla ja milloin on järkevää niitä harvoja vapaita aikoja käyttää.
B) kuvauksista tulee myös julmettu määrä, "epäolennaista tietoa" löydöksiä, joilla ei ole mitään merkitystä mutta se jää potilaan mieleen eikä sitten ole hoidettu sitä välilevyrappeumaa joka kuvassa on näkynyt (jolle ei mitään tarvi/voi tehdä)
C) leikkauksissa on riskejä. "Turha" leikkaus kaularankaan, ja se yksi tuhannesta tuleva infektio kun tulee päälle, voi oikeasti tulla se neliraajahalvaus.
 
Vaan kun esim. meikän tapauksessa mri kuvat tehdään aina yksityisellä. Eli se olisi pelkkää bisnestä. Mutta ei pääse ellei itse vaadi. En sitten tiedä onko noille yksityisille lääkäreille jotenkin pinttynyt kunnallinen meininki, yritetään säästää joka kohdasta ja potilas ei todellakaan ole asiakas. Poikkeuksiakin toki on, ettei siinä mitään.
 
No se on hyvä, jos pääset yksityiselle. Siellähän pääsee kuvaan aiheesta kuin aiheesta vaikka ei ole tarvetta, jos rahaa on.

Mutta tuo kuvaamani tilanne on siis julkisessa terveydenhuollossa, kaikki halukkaat ei vaan sinne kuvauksiin mahdu, eikä usein kaikki halukkaat sitä edes tarvitse.
 
Sitten ainakin minä kysyn, että miten se kuvaus parantaa kivut/estää kuolemasta kipuihin? :rolleyes:

Nyt kannattaa kaikkien magneettiin hinkuvien huomata, että A) terveyskeskuslääkäreistä juuri kellään ei ole magneettia käytössä, ne koneet on sairaaloissa. B) Kaularangan välilevyjä ei juuri leikkaa muut kuin neurokirurgit, joita löytyy siis noin 6 kaupungista tässä valtiossa. Eli ihan sama vaatia vaikka kuinka paljon, tk-lääkäri ei pysty ketään määräämään leikkaukseen ja harva edes mri kuviin. Ja kyllä iso osa noista paranee itsekseen, valitettavasti vain naamasta ei näe kuka tulee paranemaan ja kuka ei.

Niin eihän kuvilla tietty kivunhallintaan ole mitään tekemistä. Mutta mulla oli semmonen tilanne, että fyssari väitti aluksi, että alaselkäkipu ja iskiaiskipu johtuvat enää lihasjäykkyydestä jonka puol vuotta sitten todettu välilevynpullistuma on aiheuttanut. No 2 kuukauden verran sitten fyssarin liikkeitä silti aivan helvetinmoiset kivut. Menin sitten yksityiselle kuvauttamaan toisen kerran tuon selän. Siellä sitten nähtiiin, että pullistuma oli vain pahenttunut puoli vuotta sitten otetuista kuvista. Se mun pullistuma oli ns. hajonnut osiin eli ei ollut enää ns. siisti "pullahdus". Erikoislääkäri sitten totesi, että ei tuosta kyllä enää fysiatrialla kalua tule.

Kuvan avulla sain lähetteen leikkauksen kiireinen-nimikkeellä.
 
Kävinpä sitten toissapäivänä naprapaatilla ihan kokeeksi, kun työkaveri suositteli heppua. Hän oli lääkärin kanssa samaa mieltä, eli välilevynpullistumastahan kyse olisi. Totesi asian myös vääntelemällä nikamia ja kyseisestä nikamavälistä tuli hermovaste, eli käsi kipinöi enemmän. Itse hoito oli aika perinteistä hierontaa, tosin melkoisen kovakouraista sellaista. Heppu oli tosin sitä mieltä, että selkäni lihakset ovat sellaisessa juntturassa, etteivät ne ole reagoineet treeniin aikapäiviin. Kipu oli ainakin sen mukaista ja hieronnan jälkeen oli mukavasti housut märkänä hiestä, tuska oli sitä luokkaa. Nyt on joukkio mustelmia selässä muistona kovakouraisesta käsittelystä.

Itse oireisiin ei tainnut ainakaan vielä vaikuttaa, vaikka imurinletku ehkä vähän paremmin jo nousee lattiasta. Fillarilla ajaminen on edelleen samanlaista kuin ennenkin, eli päätä ylöspidettäessä kipinöinti kädessä alkaa ja käy jossain vaiheessa sietämättömäksi.

Naprapaatti suositteli, että nyt pitäisi käydä 3-4 kertaa lyhyen ajan sisällä hierojalla. Näin kuulemma saa täyden varmuuden, etteivät oireet johdu selän lihasten jumittamisesta. Sitten kuulemma pitäisi mennä jatkotutkimuksiin, elikkäs magneettiin.
 
Niin eihän kuvilla tietty kivunhallintaan ole mitään tekemistä. Mutta mulla oli semmonen tilanne, että fyssari väitti aluksi, että alaselkäkipu ja iskiaiskipu johtuvat enää lihasjäykkyydestä jonka puol vuotta sitten todettu välilevynpullistuma on aiheuttanut. No 2 kuukauden verran sitten fyssarin liikkeitä silti aivan helvetinmoiset kivut. Menin sitten yksityiselle kuvauttamaan toisen kerran tuon selän. Siellä sitten nähtiiin, että pullistuma oli vain pahenttunut puoli vuotta sitten otetuista kuvista. Se mun pullistuma oli ns. hajonnut osiin eli ei ollut enää ns. siisti "pullahdus". Erikoislääkäri sitten totesi, että ei tuosta kyllä enää fysiatrialla kalua tule.

Kuvan avulla sain lähetteen leikkauksen kiireinen-nimikkeellä.

Joo, ei kyllä siinä vaiheessa enää tahdo itsestään hävitä, jos on "pullahtanut kokonaan ulos".
 

Suositut

Back
Ylös Bottom