Tommi: Perus McDonalds, Pizzahutti....
Utti: Ehkä pitäis, ehkä pitäis, mä oon aika pahasti tyhjentynyt...
Tässä just tullaan siihen, mistä mäkin aina puhun. Tankatkaa hyvät ihmiset kunnolla sinne kisoihin. Mä meen vetää kanapastaa, juon pullon punkkua, vedän kilon verran talon sämpylöitä ravintolassa ja juodaan kermaliköörit jälkkäriksi. Okei, se on sinänsä vähän liikaa, mutta pointtina siis, että miksi mennä tyhjänä lavalle, kun se edellisen illan syöminen, suolapommi ja mahdollinen viini, joka toimii diureettina luo vaan ihan pirun kovan lookin kisoihin. Heti kisa-aamuna, kunnon aamupala, varsinkin, jos itse skaba starttaa iltapäivällä tai monen tunnin jälkeen. Uni toimii kuitenkin niin voimakkaana diureettina, että kaikki mahdollinen neste, joka edellisenä iltana on kertynyt elimistöön, yksinkertaisesti katoaa kropasta. Uni on paras diureetti, sen on Mähönen mulle jo aikojen alussa opettanut ja se on kylmä fakta. Utin kunto olisi EHKÄ voinut olla paljon kovempi jos oltais uskallettu vetää kova tankkaus. Mene ja tiedä? Itse olen niin sinut omaan kroppaani ja tunnen/aistin mitä siellä on meneillään. Se on kaiketi hyvä piirre, koska näin tiedän voinko tankata vai otanko hillitymmin. Mun kroppa on aina toiminut kuin junan vessa kisoissa. Ainoastaan pitkät odotukset kisapaikalla ja aikataulujen pettämiset ovat hieman lyöneet nestettä iholle. On vaikeaa ajoittaa kuivinta lookkia, jos aikataulut pettää parilla tunnilla...
Kirjassani muuten kerron seikkaperäisesti eri taktiikoista, mitä me Akin kanssa tehtiin, esim Norjan kisoihin vuonna miekka ja kilpi. Se oli pelkkää tyhjentämistä mutta se taktiikka toimi ja työvoitto tuli äärimmäisen kovassa sakissa, jossa oli mukana (samassa painoluokassa) Ayad Kadem Musa ja legendaarinen Mariuz "metern" Gratruud.