Usean lainan keskittäminen yhteen lainaan

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mixu
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei kyllä varmasti ollut palkasta kiinni, jos tuo ois rajana jäis suurin osa Suomalaisista ilman lainoo.

OP:sta sain itse 5100e lainaa, ja silloinen nettopalkka oli 1100e. Ilman takaajaa/omaisuutta.
 
Niin, siis tarpeeksi paska suhteessa entisiin luottoihin yms. saadakseen kaikki kuitattua. Eli velattomana 1400 netolla olisi varmaan saanutkin, mutta sittenhän sillä ei ois ollu niitä velkoja, johon sitä lainaa ois tarvinnu ;)

Edit: Mutta hyvä jos jotain sai..
 
Esim kesä tulossa. Lomarahat kun laittaa kiinni lainoihin, niin johan helpottaa hieman.

Opintolainasta ei kannata stressata hirveästi.

Samaa mieltä siinä, että maksaa ensin == nopeasti pois ne missä on kovimmat korot.
 
Ne, keitä kiinnostaa lisäfaktat, niin hänellä on vaimo joka saa nettona 200€ / kk palkkaa ja alle 7-vuotias tyttö. Sekin vaikuttaa rahanmenoon. Kaikki lainat tuli hankittua ennen perheen perustamista, kun ei suunnitellut tarpeesi kulujaan. Eli nämä syyt selittävät osittain sitä, miksi raha palaa heti kun tulee. Mutta hyviä ehdotuksia on tullut, kiitos jo niistäkin!
 
- Käyttöluotto 2000€,
- Joustoluotto 1000€,
- Opintolaina 1000€ ja
- Halens Finaref 1000€.
Googletin paljonko kaveri maksaa noista korkoa ja kuluja vuodessa Kulutusluottokatsaus (pdf)

Käyttöluotto 17 %
Joustoluotto 12 %
Opintolaina 5 % ? (pdf)
Finaref 31 %

Ei saa**na 31 % :wall: Kaverin pitää kyllä katsoa peiliin jos on muutama hassu tonni lainaa ollut vuosikausia eikä ole saanut niitä maksettua pois. Lainakulutkin ovat yli 800 euroa vuodessa. Vaikuttaa että lainalla on maksettu lainoja. Koska kaveri(si?) ei selvästi ymmärrä laina-asioista mitään, jeesataan vähän... Hän tuskin saa enää nostettua opintolainaa. Ensin maksetaan tietysti kalleimmat luotot pois.

Ensin kaverin pitää hakea Nordeasta Joustoluottoa (11%) niin paljon kuin saa. Ehkä 2.000 - 3.000 euroa, kun sieltä kerran on jo tonni irronnut. Sillä maksetaan Finaref (31%) ja Käyttöluotto (17%) pois. Sitten kaverin pitää leikata kaikki luottokortit saksilla palasiksi ettei vahingossa tule otettua lisää lainaa.
 
Vai on 1400 euron NETTOTULOT niin paskat ettei niiden takia lainaa saa. Ei voi sanoa muuta kuin että, hohhoijaa, huomaa että taas kirjoitetaan nimettöminä. Tuo on nimittäin keskituloisen käteenjäävä osuus suurinpiirtein, aika iso osa Suomalaisista tienaa 1000-1500 euroa käteen kuukaudessa.
Jos 1400 euroa kerrotaan esim. 1,25:llä, saadaan vasta 1750 €. Muistaakseni se suomalaisten keskitulo oli jonkin matkaa yli 2000 euroa. 1750 € kk-palkalla ei kyllä hirveästi hurrata.
 
Jos 1400 euroa kerrotaan esim. 1,25:llä, saadaan vasta 1750 €. Muistaakseni se suomalaisten keskitulo oli jonkin matkaa yli 2000 euroa. 1750 € kk-palkalla ei kyllä hirveästi hurrata.

1750 tuloilla ei vielä 1400 jää käteen kun menee kaikki nuo muut tellit ja lellit pois. Mutta se siitä, ei se tätä asiaa mihinkään muuta. Ei tuo lainansaanti tosta palkasta ole kiinni, ei noilla summilla.

Tuo aikaisempi vinkki oli hyvä, eli suurimmalla korolla oleva laina tehomaksuun ja muiden lainojen lyhennykset minimiin. Kun kallein on maksettu, siirtyy seuraavan kimppuun jne. Ja käyttää sitten ne kesälomarahat, vähintään puolet niistä ja kaikki ylityö yms. rahat niiden lainojen lyhennykseen. Näiden lisäksi voi vielä yrittää saada jotain keikkahommaa joiden tulot suoraan lainanlyhennykseen.

Mutta jos joskus ottaa asuntolainaa, kannattaa ottaa senverran yli että saa tollaset vipit pois. Muuten voi tosiaan olla niin että ne mahdolliset säästöt kuluu uuden lainan sivukuluihin. Mutta taas vastaavasti yksi isompi laina on helpompi ja mielekkäämpi hoitaa kuin 4-5 pientä.
 
1750 tuloilla ei vielä 1400 jää käteen kun menee kaikki nuo muut tellit ja lellit pois. Mutta se siitä, ei se tätä asiaa mihinkään muuta.

Varmasti jää. Kertominen 25%:lla oli jo yläkanttiin laskettu. Eihän jostain 1750 euron kk-tuloista makseta kuin ~20% veroja ja loput viisi pinnaa riittää varmasti kattamaan muut kulut.
 
keskiverto työssäkäyvällä 30-vuotiaalla on noin 175 000 e lainaa. (tällä verukkeella työkaverille oli tuttu pankkineiti tarjonnu parikyt tonnia "remonttilainaa" autoa varten kun sen lainat oli alle tuon summan...)

mutta asiaan: toisaalta noissa lienee suurin osa asuntolainaa jossa takauksena toimii itse asunto. se onkin ihan eri asia miten sitä rahaa irtoaa jos ei ole mitään panttia sille että ne lainat maksaa pois...

ja sen takiahan nuo vipit on niin kalliita vuosikorollisesti kun niiden rahoittajat haluaa kompensaatiota sille riskille kun ne antaa ilman mitään panttia rahaa lainaan...

kyllä tuossa tilanteessa rahallisesti kannattavinta ois saada takaaja. yks normaali työssäkäyvä ihminen voi taata noin 10 000€ edestä lainaa.

ainut asia mitä tuossa tilanteessa ei kannata tehdä on se, että ei tee asian eteen yhtään mitään vaan jatkaa korkojen maksamista...ei sillä lailla ne lainat häviä yhtään mihinkään ja sama tilanne jatkuu 20 vuoden päästäkin.
 
Varmasti jää. Kertominen 25%:lla oli jo yläkanttiin laskettu. Eihän jostain 1750 euron kk-tuloista makseta kuin ~20% veroja ja loput viisi pinnaa riittää varmasti kattamaan muut kulut.

hetkinen mitenköhän te laskette noita? ei x + 25% ole sama kuin y - 25% ainakaan minun käsittääkseni (x=netto, y=brutto)

laskekaapas 1750 - 25% (=1312,5)
ja taas 1400 + 25% (= 1750)

kysymys kuuluu MISSÄ ON LOPUT RAHAT?!?!?! :hyper:

e: tellit lällit ja mällit on ainakin itellä ollut about 5% bruttopalkasta.
 
:offtopic:
Varmasti jää. Kertominen 25%:lla oli jo yläkanttiin laskettu. Eihän jostain 1750 euron kk-tuloista makseta kuin ~20% veroja ja loput viisi pinnaa riittää varmasti kattamaan muut kulut.

alla vero.fi laskurilla laskettu 1750€/kk = 21000€/vuosi

www.vero.fi/verolaskuri sanoi:
Laskelma veroprosentista

Koko vuoden verot yhteensä

3 420,20

dot
Loppuvuoden verontarve yhteensä

=


3 420,20


Tulevat tulot yhteensä

21 000,00


Loppuvuoden veroprosentit:
PERUSPROSENTTI

16,5

LISÄPROSENTTI

36,5

Verolaskurin mukaan 16,5. Siihen tellit ja sossut päälle + 5%?

e: laskelma helsinkiläisen ja evlut
 
Viimeksi muokattu:
OT: Suomalaisten keskipalkkahan oli jotain 2500 ekee/kk.
Keskipalkkaa nostaa satunnaiset Jorma Ollilat ja Mikael Liliukset melko runsaasti. Tässä on jotain poimintoja Tilastokeskuksen Tulonsaajien veronalaiset tulot tuloluokittain -tilastosta, vuodelta 2004.

Tulo- ja varallisuustilastossa ovat mukana kaikki henkilöt, jotka ovat saaneet veronalaisia tuloja tai omistaneet veronalaisia varoja vähintään kymmenen markan edestä. Verotietokannassa on välittömän verotuksen toimittamiseen tarvittavia tietoja, esimerkiksi tiedot veronalaista tuloista, varallisuudesta, vähennyksistä, maksuunpannuista ennakoista ja veroista. Tilaston aineisto on poimittu verohallituksen tietokannasta

Suomessa oli vuonna 2004 4.433.648 tulonsaajaa, joiden keskimääräinen ansiotulo oli 19.252 euroa.

Alle 3.000 euroa tienasi 345.701 henkilöä (7,8 % tulonsaajista)
Alle 10.000 euroa tienasi 1.257.890 henkilöä (28,4 % tulonsaajista)
Alle 20.000 euroa tienasi 2.438.071 henkilöä (55,0 % tulonsaajista)
Alle 30.000 euroa tienasi 3.424.154 henkilöä (77,2 % tulonsaajista)
Alle 40.000 euroa tienasi 3.886.483 henkilöä (87,7 % tulonsaajista)
Alle 50.000 euroa tienasi 4.087.321 henkilöä (92,2 % tulonsaajista)
50.001 - 80.000 euroa tienasi 162.662 henkilöä (3,7 % tulonsaajista)
Yli 80.000 euroa tienasi 65.225 henkilöä (1,5 % tulonsaajista)

Eli keskimääräinen palkansaajan säännöllisen työajan ansiotulo on noin 2.500 euroa brutto (joka ei sisällä ylitöitä) mutta oikeasti alle 30.000 euroa vuodessa tienaa Suomessa 4,3 miljoonaa ihmistä. Se tarkoittaa että keskimääräinen naapurin Jomppa EI tienaa sitä 2.500 euroa kuussa.
 
Niin, minähän sanoin sen keskipalkan olevan sen 2500/kk. Onko se minun syy, että tuloluokan yläpään outlierit vetää ton keskipalkan siihen?
 
Tuli vielä mieleeni ystäväsi tilanteeseen riippuen, että hänen voisi olla kannattavaa ottaa yhteyttä Takuu-Säätiöön, joka nimenomaan pyrkii auttamaan ylivelkaantuneita ihmisiä pois vastaavanlaisesta tilanteesta takaamalla heille kohtuuhintaisen pankkilainan, jolla sitten ylihintaiset lainat voidaan maksaa pois.

Muutoin tosiaan tuo lainojen yhdistäminen kannattaa, mutta viimeistään nyt on aika tutustua sopimusehtoihin ja niissä määriteltyihin kustannuksiin ja korkoihin. Ja vaikka kuukausierän määrittelesikin pienimmäksi mahdolliseksi, voi aina maksaa suuremman erän, jolla sitten pääomaa saa kuolletettua. Minimierällä ja korkealla korolla pääoman kuollettaminen on hidasta, jokaisesta erästä kun päältä katsotaan aina nuo korot ja kulut ensimmäiseksi. Muutaman tuhannen euron lainan kuollettamiseen voi helposti kulua vuosia tällä tavoin, etenkin jos todellinen vuosikorko huitelee kolmenkympin tienoilla.

Luottorajaa korotettaessa merkitystä on luonnollisesti edelleen niillä ansiotuloilla, mutta ennen kaikkea yhtiöillä on tapana tässä vaiheessa katsoa asiakkaan maksukäyttäytymistä eli lähinnä siis sitä, onko laskut maksettu ajallaan.
 
Suomessa oli vuonna 2004 4.433.648 tulonsaajaa, joiden keskimääräinen ansiotulo oli 19.252 euroa.

Alle 3.000 euroa tienasi 345.701 henkilöä (7,8 % tulonsaajista)
Alle 10.000 euroa tienasi 1.257.890 henkilöä (28,4 % tulonsaajista)
Alle 20.000 euroa tienasi 2.438.071 henkilöä (55,0 % tulonsaajista)
Alle 30.000 euroa tienasi 3.424.154 henkilöä (77,2 % tulonsaajista)
Alle 40.000 euroa tienasi 3.886.483 henkilöä (87,7 % tulonsaajista)
Alle 50.000 euroa tienasi 4.087.321 henkilöä (92,2 % tulonsaajista)
50.001 - 80.000 euroa tienasi 162.662 henkilöä (3,7 % tulonsaajista)
Yli 80.000 euroa tienasi 65.225 henkilöä (1,5 % tulonsaajista)

Eli keskimääräinen palkansaajan säännöllisen työajan ansiotulo on noin 2.500 euroa brutto (joka ei sisällä ylitöitä) mutta oikeasti alle 30.000 euroa vuodessa tienaa Suomessa 4,3 miljoonaa ihmistä. Se tarkoittaa että keskimääräinen naapurin Jomppa EI tienaa sitä 2.500 euroa kuussa.

Kiitokset tästä, tämä antaa vähän enemmän totuutta asiaan.

Ja tästä voi vetää johtopäätöksiä siihen miten paljon nuo tulot vaikuttaa saako jonkun alle 10.000 euron lainan vai eikö saa.

Kokeilkaa mennä ilman mitään vakuuksia kyselemään niitä lainoja ja kertokaa sitten REHELLISESTI miten kävi. Etenkin ne joilla ei ole omaa kämppää eikä sijoitusvarallisuutta, mutta joilla on työpaikka sopii tähän testiin tässä kohtee hyvin. Voi tulla yllätyksenä se ettei se 50.000 euron laina ilman vakuuksia ihan noinvain tipahdakkaan tilille.

Mutta erijuttu onkin sitten kenet saa mahdolliseksi takaajaksi tällaiselle henkilölle joka elää yli varojensa. Tai on ainakin ennen elänyt. Mutta voi tossa jo jonkinkokoista marginaaliakin maksaa jos kerran kaikki nykyiset vipit on reilusti yli 10% koroilla ja pahin 30% koroilla. Lisäksi käsittääkseni jokaisesta käyttöluotosta menee joku käsittelymaksu per erä, yhdestä lainasta menisi vain yksi tällainen. Eli se uuden lainan perustamiskulu on tässä se jota vähän pitää laskea. Mutta tollasilla 30% vuosikoroilla ei varmaan tartte montaa kertaa miettiä jos satasen pari joutuu tällaista maksamaan, että kannattaako vaiko eikö.
 
Opintolaina kannattaa pudottaa tuosta paketista pois kahdesta syystä.
1)Todella halpa korko.
2)Sekin vähäinen korko on verovähennyskelpoista.

Eikös siihen korkoon vaikuta yleensä pankin riski? Eli mitä suuremman riskin pankki kokee, niin sitä suurempi on korko lainalla. Ja sitä pankin riskiähän saa alas, jos on a)suuret (netto)tulot verrattuna otettavaan lainaan b)realisoitavaa omaisuutta(vakuudet) c)henkilötakaajia(vakuudet).. Tällä logiikallahan saa yleensä asuntolainaansakin neuvoteltua pankista edullisemmaksi, kun on maksanut jonkin verran lainaa pienemmäksi (eli kohta b paranee).

Eli jos nettotulot eivät yllättäen nouse ja omaisuuttakaan ei ole, niin kannattaa hakea muutamia takaajia, jotta saa sen reilumman lainan.
 
Back
Ylös Bottom